Miksi kolmevuotiaasta on tullut marttyyri?

Ihmeellisiä marttyyrinelkeitä on nyt alkanut ilmetä. Viimeisin esimerkki: hän halusi mekon päälleen ja mankui että äiti auta, mä en saa tätä päälle. No sitten kun autoin niin alkoi parku että ei saa auttaa, minua ei koskaan saa auttaa. Ja kun sanoin että sinähän pyysit auttamaan niin kahta kauheampi parku. Sitten minä sanoin että hän suuttui nyt ihan turhasta asiasta kun kerran itse pyysi apua ja että hän taitaa olla väsynyt ja tarvitsee päiväunet. Isoveli sanoi jotain että hänen pitäisi olla hiljaa. Ihan suht kauniisti sanoi kuitenkin. No sitten kolmevee alkaa parkua että isoveli ei välitä hänestä eikä enää ikinä leiki hänen kanssaan. Isoveli kommentoi siihen että hän välittää kyllä mutta ei pidä siitä että sisko parkuu, ja minäkin jotain samansuuntaista koitin siihen väliin sanoa. No tyttö siitä itkemään surkeana että kukaan ei enää välitä hänestä...



Mielestäni hän saa kyllä positiivista huomiota yllinkyllin.