Suurin osa suomalaisista muuttaisi koulujen uskonnonopetusta
Mutta uskonnon ja ET:n opettajat eivät. Aikuiset ihmiset eivät pysty sopimaan kaikille yhteisestä oppiaineesta keksinäisen tappelun ja kissanhännänvedon takia! Samalla palaa aikaa ja rahaa hukkaan jaottelussa eri uskontojen ja ET:n opetuksen järjestämisessä. Järkeä siinä ei ole mutta ei monessa muussakaan asiassa.
Kommentit (18)
Uskonnon opetus on hyvästä. On yleissivistävää tietää / tuntea uskonnot koska ne eivät ole katoamassa tästä maailmasta mihinkään vaikka moni ateisti sitä housut märkänä ehkä odottaakin. Sillä ei ole merkitystä kuka mihinkin uskoo, uskontoja tulisi enemmänkin tarkastella objektiivisesta näkökulmasta.
Uskonto aineena ei siis ole turha. On sama kuin väittäisi historiaa turhaksi aineeksi vain siksi että siellä opitaan tuntemaan eri aatteiden suuntauksia.
Itse erosin kirkosta kun täytin 18 mutta uskonto oppiaineena on aina ollut hyödyllinen.
jeesusonherra kirjoitti:
Uskonnon opetus on hyvästä. On yleissivistävää tietää / tuntea uskonnot koska ne eivät ole katoamassa tästä maailmasta mihinkään vaikka moni ateisti sitä housut märkänä ehkä odottaakin. Sillä ei ole merkitystä kuka mihinkin uskoo, uskontoja tulisi enemmänkin tarkastella objektiivisesta näkökulmasta.
Uskonto aineena ei siis ole turha. On sama kuin väittäisi historiaa turhaksi aineeksi vain siksi että siellä opitaan tuntemaan eri aatteiden suuntauksia.
Itse erosin kirkosta kun täytin 18 mutta uskonto oppiaineena on aina ollut hyödyllinen.
Tuota noin, eikö juuri sitä yleissivistävää uskonnon opetusta olla juuri tällä yhteisellä katsomusaineella ajamassa? Eli sitä, että tutustutaan eri uskontoihin ja elämänkatsomuksiin. Ei sen uskonnonopetuksen tarvitse koulussa olla tunnustuksellista (tyyliin opetellaan uskontunnustusta ja isä meidän -rukousta ev.lut-uskonnontunnilla tai lauletaan virsiä).
Kaikki opetus on lapsille ja nuorille plussaa. Myös uskonto.. Yleissivistys ei mene koskaan hukkaan.
Uskonnonopettajat pelkäävät, että jos nykymenosta luovutaan, ei ole mukaa aikaa käsitellä tarpeeksi kristinuskoa. Täyttä puppua. Uskontoa on joka ikinen kouluvuosi 1-9 luokilla vähintään tunti viikossa ja vielä lukiossakin! Se on valtava määrä tunteja yhteen uskontoon! On täyttä puppua, että opetus olisi joka puolella täysin tunnuksetonta. Ei ole. Lapsesta asti saatu indoktrinaatio vaikuttaa. Olisi sius luotava yhteinen uskontojen käsittelytapa uskontohistoriallisesta näkökulmasta ja etiikin ja filosofian aiheita mukaan ottaen. Ketään ei tarvitse eristää, kulkea paiaksta toiseen irtotuntien takia jne. Tunnustuksellinen uskonnollisuus on perheiden ja kirkkojen asia vapaa-ajalla harjoitettavaksi.
jeesusonherra kirjoitti:
Uskonnon opetus on hyvästä. On yleissivistävää tietää / tuntea uskonnot koska ne eivät ole katoamassa tästä maailmasta mihinkään vaikka moni ateisti sitä housut märkänä ehkä odottaakin. Sillä ei ole merkitystä kuka mihinkin uskoo, uskontoja tulisi enemmänkin tarkastella objektiivisesta näkökulmasta.
Uskonto aineena ei siis ole turha. On sama kuin väittäisi historiaa turhaksi aineeksi vain siksi että siellä opitaan tuntemaan eri aatteiden suuntauksia.
Itse erosin kirkosta kun täytin 18 mutta uskonto oppiaineena on aina ollut hyödyllinen.
Erillisten tuntien sijaan voisi olla yhteinen aina kaikille riippumatta uskontokunnasta. Paljon terveellisempää nähdä erilaisia tapoja uskoa.
Kun ev.lut. kirkon jäsenmäärä tästä vielä tippuu, on vaikeaa kouristuksenomaisesti pitää uskonnon pakkosyötöstä koulussakaan. Siitähän tässä on kyse, samoin kuin joulukirkosta kohkaamisesta, aamunavauksista jne.
ET ja uskonto valinnaiseksi. Ihmettelin jo 20 vuotta sitten lukiossa miten voi olla mahdollista, että kirkosta eronnut saa valita opiskeleeko ET:tä vai uskontoa, mutta kirkkoon kuuluva ei saanut opiskella ET:tä.
jeesusonherra kirjoitti:
Uskonnon opetus on hyvästä. On yleissivistävää tietää / tuntea uskonnot koska ne eivät ole katoamassa tästä maailmasta mihinkään vaikka moni ateisti sitä housut märkänä ehkä odottaakin. Sillä ei ole merkitystä kuka mihinkin uskoo, uskontoja tulisi enemmänkin tarkastella objektiivisesta näkökulmasta.
Uskonto aineena ei siis ole turha. On sama kuin väittäisi historiaa turhaksi aineeksi vain siksi että siellä opitaan tuntemaan eri aatteiden suuntauksia.
Itse erosin kirkosta kun täytin 18 mutta uskonto oppiaineena on aina ollut hyödyllinen.
Uskonnoista kertominen on todellakin on hyvästä, siinä kuin kaikista muistakin ismeistä ja aivopesuista kertominen, mutta sen kuuluu olla neutraalia. Nämä nykyiset oppiaineet, eli uskonto ja ET pitäisi yhdistää niin, että opetus on neutraalia ja siihen osallistuu kaikki oppilaat taustasta riippumatta.
jeesusonherra kirjoitti:
Uskonnon opetus on hyvästä. On yleissivistävää tietää / tuntea uskonnot koska ne eivät ole katoamassa tästä maailmasta mihinkään vaikka moni ateisti sitä housut märkänä ehkä odottaakin. Sillä ei ole merkitystä kuka mihinkin uskoo, uskontoja tulisi enemmänkin tarkastella objektiivisesta näkökulmasta.
Uskonto aineena ei siis ole turha. On sama kuin väittäisi historiaa turhaksi aineeksi vain siksi että siellä opitaan tuntemaan eri aatteiden suuntauksia.
Itse erosin kirkosta kun täytin 18 mutta uskonto oppiaineena on aina ollut hyödyllinen.
Historia on ihan järkevä aine. Se joka ei osaa ottaa oppia siitä on herkempi toistamaan entisiä virheitä. Oikeastaan uskonnot voitaisi käsitellä just historian tunneilla. Kaikista uskonnoista voi sanoa osa ihmisistä uskoo näihin satuihin.
Vierailija kirjoitti:
jeesusonherra kirjoitti:
Uskonnon opetus on hyvästä. On yleissivistävää tietää / tuntea uskonnot koska ne eivät ole katoamassa tästä maailmasta mihinkään vaikka moni ateisti sitä housut märkänä ehkä odottaakin. Sillä ei ole merkitystä kuka mihinkin uskoo, uskontoja tulisi enemmänkin tarkastella objektiivisesta näkökulmasta.
Uskonto aineena ei siis ole turha. On sama kuin väittäisi historiaa turhaksi aineeksi vain siksi että siellä opitaan tuntemaan eri aatteiden suuntauksia.
Itse erosin kirkosta kun täytin 18 mutta uskonto oppiaineena on aina ollut hyödyllinen.
Uskonnoista kertominen on todellakin on hyvästä, siinä kuin kaikista muistakin ismeistä ja aivopesuista kertominen, mutta sen kuuluu olla neutraalia. Nämä nykyiset oppiaineet, eli uskonto ja ET pitäisi yhdistää niin, että opetus on neutraalia ja siihen osallistuu kaikki oppilaat taustasta riippumatta.
Meinaatteko kertoa siellä koulussa mitä íslamistit teki satoja vuosia balkanilla ja armenialaisille?
Vierailija kirjoitti:
jeesusonherra kirjoitti:
Uskonnon opetus on hyvästä. On yleissivistävää tietää / tuntea uskonnot koska ne eivät ole katoamassa tästä maailmasta mihinkään vaikka moni ateisti sitä housut märkänä ehkä odottaakin. Sillä ei ole merkitystä kuka mihinkin uskoo, uskontoja tulisi enemmänkin tarkastella objektiivisesta näkökulmasta.
Uskonto aineena ei siis ole turha. On sama kuin väittäisi historiaa turhaksi aineeksi vain siksi että siellä opitaan tuntemaan eri aatteiden suuntauksia.
Itse erosin kirkosta kun täytin 18 mutta uskonto oppiaineena on aina ollut hyödyllinen.
Historia on ihan järkevä aine. Se joka ei osaa ottaa oppia siitä on herkempi toistamaan entisiä virheitä. Oikeastaan uskonnot voitaisi käsitellä just historian tunneilla. Kaikista uskonnoista voi sanoa osa ihmisistä uskoo näihin satuihin.
Mun mielestä uskonto ja filosofia voitaisiin yhdistää yhdeksi kurssikokonaisuudeksi. Kirkkohistoria yms. voitaisiin sitten käsitellä vaikka siellä historian tunnilla. Filosofiaa voisi opettaa enemmänkin ja jo ihan lapsille, omalla opintopolulla opiskelin yhden ainon kurssin sitä lukiossa, enkä muista siitä juuri mitään muuta, kuin että opetus oli aika heikkoa.
Omasta uskontotunneista 80-luvun alussa muistan jonkin verran. Opettaja oli pappi (teologian maisteri) ja se erosi kesken lukuvuoden, koska alkoi kyseenalaistamaan omaa vakaumustaan ja koki olevansa sittenkin väärällä "tiellä". Se sekoitti ja hämmensi meidän oppilaiden mieltä. Muistan kun siitä pidettiin jopa keskustelutunti.
Kukaan ei voi antaa takuita, että usko ja uskonto jäisi vahvana oppilaiden mieliin ja antaisi vakaumusta kenellekään. Mutta ristiriidat ja asioiden hämmentäminen vain vaikeuttaa asioiden käsittelyä. Näissä opetuksissa ja filosofioissa pitää olla ehdottoman selkeä linja.
Eikö uskonnot yleissivistävässä mittakaavassa sopisi historian ja yhteiskuntaopin alle? Tai sitten joku kaikille yhteinen filosofia, etiikka ja uskonnot -paketti, mitä tuo yhteinen katsomusaine kaiketi olisi.
Suurin osa suomalaisista voisi mieluummin kiinnostua koulujen työrauhasta - siis siitä, että opettajille annetaan mahdollisuus poistaa häiriköt ja antaa niille tarvittaessa tilapäinen, pitkäkin, porttikielto. Tarkkailuluokat pitäisi ehdottomasti palauttaa. Ja häirikkölasten vanhemmat voisivat kantaa vastuuta jälkikasvustaan ja sen kasvattamisesta syyttelemättä opettajia tai vetoamatta lapsensa diagnoosiin tms.
Ihan samalla tavalla oppilaita pannaan eri ryhmiin kielissä. Kaikille ruotsi äidinkieleksi ykköseksi. Miksi jaotella eri ryhmiin? Muut äidinkielet pois. Valinnaiset kielet pois. Oikeasti olen sitä mieltä, että nykyinen malli on hyvä ja tarjonta pitää olla laaja niin kielissä kuin uskonnoissakin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samalla tavalla oppilaita pannaan eri ryhmiin kielissä. Kaikille ruotsi äidinkieleksi ykköseksi. Miksi jaotella eri ryhmiin? Muut äidinkielet pois. Valinnaiset kielet pois. Oikeasti olen sitä mieltä, että nykyinen malli on hyvä ja tarjonta pitää olla laaja niin kielissä kuin uskonnoissakin.
Pitäisikö kaikilla opettaa omaa historiaa tai omaa ympäristöoppia, sellaista omien vanhempien arvojen mukaista?
Uskonto voisi hyvin olla valinnainen, mutta kaikille kuuluu yksittäiseen uskontoon sitouttamaton yleissivistys katsomuksista, moraalista, etiikasta, filosofiasta...
jeesusondaiju kirjoitti:
Uskonnon opetus on hyvästä.
Miten se ilmenee?
jeesusondaiju kirjoitti:
On yleissivistävää tietää / tuntea uskonnot koska ne eivät ole katoamassa tästä maailmasta mihinkään
Samalla logiikalla pitäisi tietää/tuntea Napolilaisen pizzan paistamisen salaisuudet, koska ne eivät ole katoamassa tästä maailmasta mihinkään.
Maailmassa on miljoona asiaa, joita pitäisi opettaa uskonnon sijaan. Asioita, joista olisi oikeaa hyötyä ihmisille.
Sitä paitsi uskonnothan ovat hiljalleen katoamassa tästä maailmasta. Et ehkä vain ole osannut katsoa tilastoja? Uskonnoista on tulossa marginaali-ilmiö kovaa vauhtia. Kuitenkaan se, että vielä monikin uskoo mielikuvituskavereihin, ei tarkoita, että asialle pitäisi omistaa kokonainen oppiaine kouluissa. Muutamassa tunnissa historian tunnilla ehdittäisiin kyllä käymään valtauskontojen pääasialliset piirteet läpi.
jeesusondaiju kirjoitti:
Uskonto aineena ei siis ole turha.
Unohdit perustelut. Ei asiat muutu tosiksi sillä, että sinä vain väität jotain. Ymmärrän kyllä, että sinä luulet homman toimivan juurikin niin, koska oma sokea uskosi antaa huonon esikuvan itsellesi.
jeesusondaiju kirjoitti:
On sama kuin väittäisi historiaa turhaksi aineeksi vain siksi että siellä opitaan tuntemaan eri aatteiden suuntauksia.
Historia ei ehkä ole täysin turha aine, mutta kyllä siellä todella paljon turhaa on. Pääsääntöisesti valtaosalla asioista ei tee yhtään mitään arkielämässä eikä työelämässä.
Uskonto on täysin turha aine koulussa.