Lue keskustelun säännöt.
Moni nuori on reputtanut ylioppilaskirjoitukset ruotsin takia ja heidän opintonsa ovat päättyneet sitten siihen
09.01.2020 |
Sanna Marin läpäisi kirjoitukset juuri ja juuri kirjoittamalla ruotsista A:n ja on nyt pääministeri mutta ei selviä tehtävästään tällä toisella kotimaisella. Aika pienestä oli siis kiinni, että hänkin voisi olla nyt syrjäytynyt tai tekisi töitä vaikkapa kaupan kassana. Millaisia ajatuksia tämä herättää?
Kommentit (9)
Vierailija kirjoitti:
Reputtajia on aina se Gaussin käyrän määräämä 5% joka aineessa
Paitsi että Gaussin käyrää sellaisenaan ei enää käytetä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ruotsia tarvitse kirjoittaa enää ollenkaan.
Minä olin vuosia syrjäytynyt ja nyt 4-kymppisenä siivooja, vaikka kirjoitin ruotisista e:n.
Epäonnistumiset ruotsin kielen oppimisessa johtuvat vanhempien istuttamasta asennevammasta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ruotsia tarvitse kirjoittaa enää ollenkaan.
Kohta taas täytyy.
Eikös tää ole muuttumassa juuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ruotsia tarvitse kirjoittaa enää ollenkaan.
Näinpä. Jos ei pääse läpi yo-kirjoituksista siksi, ettei läpäise ruotsia, ei todellakaan ole mikään ruudinkeksijä muutenkaan.
Jos on niin älykäs, että pärjää lukiossa noin muuten ja kyennyt oppimaan esimerkiksi englantia, niin se ettei saisi ruotsin kirjoituksia läpi edes alimmalla mahdollisella arvosanalla ei ole kyllä mitään muuta kuin omaa viitsimättömyyttä ja Ihan Oma Vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraavan kerran, kun joku sanoo että pakkoruotsia on tärkeä osata päästäkseen julkisiin virkoihin, voin sanoa että pääsihän Marinkin pääministeriksi vaikka ei osaa ruotsia.
Reputtajia on aina se Gaussin käyrän määräämä 5% joka aineessa