Lue keskustelun säännöt.
Olenko outo kun oikein toivon saavani vammaisen lapsen?
16.03.2008 |
Olisi mukava saada esimerkiksi näkö- tai kuulovammaisen lapsen tai esimerkiksi jalattoman lapsen. Olisi ihanaa olla erilaisen lapsen äiti ja kokea vammaisuuden tuomat haasteet ym.
Kommentit (23)
Nykyään kaikkien vammojen hyväksyjät on tosi harvinaisia, tai ainakin tuntuu siltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ainakaan adoptoi vammaista lasta, ihan väärä lähtökohta tuo että haluaa vamman eikä lasta.
kuuromykäksi sokeaksi, joka hampailla raahauten urhoollisesti hoitaisi oman elämänsä, olisi täydellinen vammainen...
Toivotko lähipiiriisikin vammasisia, että voit emoilla ja olla erityinen läheinen...Hanki elämä.
Minä taas toivon että tuo provoksi tarkoitettu aloituksesi ei toteutuisi! Mietipä sitä...varsinkin jos joskus vammainen lapsi syliisi synnytyssalissa annetaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja hän usein sanoi, että on toivonut usein ettei olisi syntynyt. Samoin lievästi down nuori mies on kertonut, ettei haluasi vammaisia syntyvänkään, siis on itse niin sairaustietoinen, et pystyy analysoimaan omaa tilannettaan suhteessa normaaleihin terveisiin samanikäisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa huomiota ja arvostusta kun niin sitoutuu vammaisen lapsensa hoitamiseen.
kuuromykkiä ei ole olemassa. kuuroja on. viittomakieliset eivät ole mykkiä, heillä on viittomakieli jolla puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli vedetäänkö tästä nyt sitten johotpäätös, että kUKAAN terve ei halua elää? Kun toi sun viestisi kuulosti just siltä: näin vammaiset ajattelee, vaikka kyseessä on varsin pieni otanta.
Vierailija:
ja hän usein sanoi, että on toivonut usein ettei olisi syntynyt. Samoin lievästi down nuori mies on kertonut, ettei haluasi vammaisia syntyvänkään, siis on itse niin sairaustietoinen, et pystyy analysoimaan omaa tilannettaan suhteessa normaaleihin terveisiin samanikäisiin.
myös he viittovat. heillä on kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minulla on cp-vamma. En toivo kuolemaa, nautin elämästä. Vamma johtuu kohdallani synnytyksen yhteydessä tapahtuneesta hapenpuutteesta ja muista komplikaatioista. Tietysti toivon, ettei näitä olisi sattunut ja olisin täysin normaali.
En itse asiassa tunne ketään toisia vammaisia, joten en voi sanoa mitään yleisestä mielipiteestä. Vammojakin on kovin monenlaisia, mutta kukaan ei voi lukea toisen ajatuksia.
Minä toivoin lapsistani terveitä ja olen tyytyväinen siihen, että he sitä ovatkin.
No mutta vammahan on suht helppo aiheuttaa raskausaikana. Ota tiettyjä lääkkeitä tiettyyn aikan raskaudesta, niin melko varmasti saat vammaisen lapsen! Esim talindromit (se ehkä kaikkein kuuluisin ryhmä) saattavat sikiönkehitysopin perusteella arvata lähes päivälleen, koska äiti otti lääkkeen, jos esim sormet puuttuu!
Siitä vaan vammoja kehittelemään! Ja ainahan voit soittaa sinne HUS:in numeroon, missä neuvotaan mitä lääkkeitä raskaana olevat voivat turvallisesti syödä. Siellä osataan sanoa, millä saat arvostetuimmat vammat lapsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli tarkoitin, ettei heistä kumpikaan kauhean onnellinen ollut vammaisena syntymisestään, ja jos yhtään osaat ajatella pointtia, niin varmaan ymmärrät että tuskin vammaisuutta tarvii kenellekkään toivoa. Ei ainakaan omalle lapselle! Tiedän myös koko joukon itsemurhaa yrittäneitä terveinä syntyneitä ihmisiä, siinä onnistuneita tai niitä, joilta homma jäi puolitiehen. Samoin tiedän monen vammaisen olevan todella onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä.
On aivan eri asia hyväksyä saavansa erityislapsi, kuin toivoa elämää hankaloittavaa vammaa omalle lapselleen :(
Kipeä, kipeä olet. Todella.
Siitä tulee sulle hyvät " glory" t ja hieno sädekehä.
Huh, että oli vastenmielinen avaus. Kamalaa, että kuka tahansa hedelmöittymiskykyinen nainen voi tulla äidiksi, vaikka se on selvästi syntyvälle lapselle vahingoksi :(
kärsimys vammaiselle itselleen. Eihän se tarkoita sitä, että kaikki vammaiset kärsii tai että kaikki terveet ovat onnellisia. Mutta joskus vammaisuus on nimenomaan taakka ja kärsimys sille, jota se koskee. Joskus se nimenomaan tekee ihmisen onnettomaksi. Me muut emme voi määritellä vammaisia tyyliin " down-lapset on niin ihania, aurinkoisia ja elämänmyönteisiä" . Toki emme voi myöskään päättää, ettei vammaisten pitäisi syntyä, koska he SAATTAVAT kärsiä...
Tämä nyky-yhteiskunta sietää erilaisuutta niin huonosti (vai onko mikään yhteiskunta missään sietänyt sitä?!), että kyllä uskon kaiken erilaisuuden olevan taakka elämässä.
niin saat nähdä lähempää - jos ei lähipiiriisi kuulu jostain vammasta kärsivää henkilöä. Tukihenkilönä tms. saat myös tavallaan kokea siihen liittyviä haasteita.
Tulihan se sieltä! Ei olekaan pitkään aikaan ollut kunnon down-väittelyä tms.