Vietän lapsen kanssa kaupunkijuhannuksen, mies vetää herneen nenään
Olen ollut parisuhteessa kahdeksan vuotta ja joka saatanan juhannus on pitänyt raahautua anopin mökille hyttysten sekaan alkeellisiin oloihin ilman juoksevaa vettä ja sähköä.
Kaksi vuotta sittenkin, kun lapsi oli parin kuukauden ikäinen, mies kiristi lähtemään anopin mökille, koska muuten saisin hoitaa väsyneenä vauvaani yksin.
Tänä kesänä minulla on sen verran voimia hoitaa lapseni yksin, vaikka ukko olisikin neljä päivää anopin mökillä. Me vietämme lapseni kanssa omannäköisen kaupunkijuhannuksen juoksevan veden ja sisävessan kanssa.
Jos tulee avoero, niin tulkoon. En tee noin rajoittuneella ukolla yhtään mitään ja elämämme on helpompaa ilman häntä
Kommentit (20)
ja ahdistun jos joudun lähtemään pois mukavuuksien (juokseva vesi, sähkö, tv) ääreltä ja muutenkin mökkielämä pienen lapsen kanssa houkuttelee minua vasta sitten kun mökin varustetaso vastaa kaupunkiasuntoa.
Seitsemän juhannusta olen kärsinyt ja teeskennellyt, nyt en enää välitä vaikka ukko ottaisi eron kaupunkijuhannukseni takia. Ja lasta on ukon turha odottaa saavansa mukaan mökille koko kesänä. Hakekoon tapaamisoikeudet käräjiltä, ne tulee saamaan aikaisintaan syksyllä ja samassa yhteydessä käsitellään myös vaatimukseni kunnon elatusavusta lapselle.
ap
Ai ukkosi on rajoittunut, kun haluaa olla kerran vuodessa muutaman yön mökillä??
Salli mun nauraa......
Just tällasen jutun takiahan kannattaakin erota, juu-u!
kun KÄRSII oikeen jos muutaman yön mökillä viettää! Onko elämäsi pilalla nyt? Mieti mitä teet lapsesi elämälle jos tollasen syyn takia eroat! =O
paha juttu, ainakin meidän tapauksessa. Lapset rakastaa mökillä olemista, mutta se teeksentely syntyykin just siitä anopin läsnäolosta....
Ihme että miehes jaksaa olla sun kaa, jos et yhtä kertaa vuodes kärsi lähteä hänen mukaasa. Tiadat olla aika prinsessa.
Muut viikonloput saan viettää kaupungissa, mutta juhannus on ukolle jotenkin pakkomielle. Mökille tulee silloin myös appivanhempien tuttavapariskunta, jolle pitää teeskennellä onnellista parisuhdetta ja kuunnelle kun tämä perhetuttu kehuu omaa keskiluokkaista maripaita-elämää elävää tytärtään. Ja lisäksi mökillä on ukon veli lapsineen ja mieheni lapset aiemmasta liitosta,. Ruokailut yms tapahtumat määrää anoppi ja viime kesänä lapseni piti odottaa nälissään anopin tekemää ruokaa kolme tuntia, koska anopin keittiöön ei saanut mennä lapselle ruokaa tekemään.
Ukkoni on niin nössö, ettei uskalla sanoa äidilleen mitään poikkipuolista
Ei kiitos, minulla ja lapsella on ihan omat suunnitelmat ja ukon on turha painostaa niitä muuttamaan.
ollut viimeiset juhannukset ylimääräisissä hommissa ajamassa taksia. Me ollaan lasten kanssa grillattu takapihalla ja laitoin pöydän koreaksi, nameja, sipsejä jne. LApset nautti ja minäkin kun seurasin lasten riemua. Pitää vain asennoitua oikein. Viime juhannuksena vietimme pitkästä aikaa koko perhe yhteisen juhannuksen ja kaupungissa... vaihtoehtoja kun ei oikein ollut, mä en kans lähtis vedettömään ja sähköttömään mökkiin lasten kanssa.
Mutta jos paikalle on tulossa anoppi (+koirat) niin sitten en suotu lähtemään, en sitten millään. Menköön perhekeskeisyys, perkele :) Anoppi on ihana, mutta en vaan kestä sitä sirkusta niitten piskien kanssa ja ei ole sekunnin rauhaa kun ne on koko ajan lahkeessa kiinni. Eli ymmärryksen hiven täältä ap:lle!
Tykkääkö lapsi olla mökillä? Lapset kun ei yleensä välitä mukavuuksien puutteesta, heistä se on seikkailu. Miksi et päästä lasta isänsä kanssa mökille, saisit olla ihan rauhassa kaupungissa juhannuksen?
Omasta kokemuksestani tiedän, että mökkeily miehen suvun kanssa on kamalaa. Itsekin voisin mielelläni viettää aikaa mökillä, mutta seuran siellä haluaisin itse valita. Ei kiva, jos täytyy koko juhannus mielistellä muita, ja tehdä kaikki toisten mielipiteiden mukaan. Jos et toimi niinkuin pitäisi, saat haukut kaupanpäälliseksi. Sukulaiset ovat kuitenkin sukulaisia, miniä vain miniä! Mutta siitä olen samaa mieltä kuin joku tuossa edellä, ettei tämän asian takia kannata erota. Eron myötä elämääsi ( ja lapsen) tulee vielä paljon hankalampiaikin asioita. Aurinkoista kesää kaikesta huolimatta sinulle, asioilla on taipumus järjestyä. t. yksminiä
pikkumainen ukko voi tehdä sen mun puolesta jos vetää herneen nenukkiin siitä että mulla on omia suunnitelmia juhannukseksi. Mökille en kumminkaan lähde koko kesänä.
Jos perhejuhannuksen ukko haluaa, vuokratkoon hyvinvarustellun mökin kaukana hänen sukulaisistaan, niin voin maallelähtöä harkita.
Meillä on kerrostalon pihalla siisti grillikatos ja jussina siinä on todennäköisesti muitakin kaupunkielämää rakastavia naapureita grillaamassa.
No toivottavasti tuommoisen asian takia ei sentään erota tarvii. Ei se elämä yksinhuoltajanakaan niin hääviä taida olla.
Mut ton kyllä ymärrän täysin, ettet anopin kanssa jaksais aina juhannuksias viettää, varsinkaan jos ei mökkielämä muutenkaan nappaa.
Meillä on sellanen tilanne, et anoppi ja appi on pitänyt vuoskaudet ihan itsestäänselvyytenä, et juhannus vietetään heidän kanssaan. Toukokuussa alkaa kysely, et kumpana päivänä sit tulette, aattona vai juhannuspäivänä? (Heillä niin pieni mökki, ettei sinne mahdu yövieraita.)
Nyt meille valmistu pari kuukautta sitten talo järvenrantaan ja anoppihan se jo kutsu itsensä juhannusta viettämään. "Tänä vuonna pääsekin sitten juhannuksena uimaan saunasta, onpa mukavaa...."
Joo-o. Mä kun olin ajatellut kutsua muutaman ystävä pariskunnan lapsineen juhannuksen viettoon ja ihan vaan rentoutua rankan rakennusvuoden jälkeen hyvässä seurassa. Ja samalla olis muksuillekin seuraa toisistaan.
Mies ei suostu ottamaan oikeen mitään kantaa, kunnei kuulemma häntä haittaa. Ainahan he ovat keskenään juhannusta viettäneet. Mutta ei kuulemma olis mitään juhannuksen viettoa ystävien kanssakaan vastaan.
Eli munko pitäis nyt anopille sanoa, et ensmäisen kerran 35 vuoteen sun on nyt selvittävä juhannuksesta ilman poikaas???
Persiistä koko tilanne, mut kaipa siitä jotenkin selvitään. Jos mä vaan kutsun kaverit juhannukseks ja annan anopin tulla itsensä kutsuneena myös. Josko tuo ymmärtäis jossain vaiheessa iltaa poistua omaan kotiinsa, kunnei ole koskaan vieraiden kanssa viihtynyt.
Olet vittuuntunut miehelle ja kostat sen lapsen kautta?
saamarin mökki-innostus vie kyllä tuhoon meidän parisuhteen. Menköön mun puolesta äitinsä seuraksi mökille, mutta minä minä ja minä vietän kaupunkijuhannuksen, enkä koko kesän anopin mökille eksy. Saa parisuhteessakin olla itsekäs, koska sitähän ukkonikin on kun pakottaa minut alkeelliselle mökille aina kesällä
Ja 2v lastani en ukon mukaan mökille anna, koska lapsi ei säily hengissä järven rannalla kovin kauaa. Ukko tuunaa venettä ja anoppi passaa isompia lapsenlapsiaan. vaari ottaa saappaan varresta kossua eikä mökillä ole muutenkaan kukaan ajokunnossa jos lasta vaikka ampianen pistää kaulaan tai käärme jalkaan. ap
tärkeämpi kuin oma äiti ja mökki. Nyt on uusien tuulien ja perinteiden aika, eikä saisi jäädä roikkumaan lapsuuden kodin traditioihin. Tämän pitäisi anopinkin ymmärtää ja ehkä hän ymmärtäisikin. Ehkä ainut lapsellinen tyyppi, jossa tässä tilanteessa on vikaa, on miehesi.
miesparka joutuu viettämään kaikki vapaa-aikansa vaimon sukulaisten kanssa. Omassa kodissa, pihamaalla ja lasten kanssa olisi paljon tekemistä. Mutta kun vaimo on saanut päähänsä, että kun vapaa koittaa, mennään hänen sukunsa mökille, eikä siinä miehen auta vastaansanoa. ;)
Ymmärrän hyvin. En itsekään haluaisi viettää juhannusta anoppini kanssa, varsinkaan joka ikinen vuosi.
Ensinnäkin, pienten lasten kanssa on tosi "kiva" olla mökillä, jossa ei juoksevaa vettä , jos lapset käyttää vielä vaippoja.. Vähän isompien lasten kanssa se voi ollakin ihan kivaa, saavat puuhastella aikuisten kanssa ja olla apuna esim. kantamassa vettä. On niin erilaista kuin se normaali arkielämä =)
Toisekseen, juhannus miehen suvun kanssa. En minäkään kovin innoissani olisi yhteisestä juhannuksesta anopin kanssa ja vielä niin, että itse olet vieraana etkä saa edes jääkaapilla käydä silloin kun haluat. Itse vihaan juuri eniten sitä, kun ollaan kyläpaikassa ja oikeasti olet välillä nälissäsi kun emännällä ja isännällä on niin erilaiset ruoka-ajat ja tottumukset etkä vaan voi mennä hakemaan jääkaapista edes jotain.. Miehen sisko on sellainen että syö vain kahdesti päivässä (aamulla ja varsinainen ruoka voi olla miten myöhään illalla tahansa) ja siellä onkin sitten kiva olla kylässä. Kerran olen sanonut, että voisinko ottaa vähän leipää ja heti oli närkästynyt, että kun juuri oli muka aloittamassa ruuan teon..
ja minäkään en tykkää olla alkeellisella mökillä, vihaan niitä hyttysiä ja ulkohuusseja, ja kun kaikki on niin vaikeeta. Argh. Meillä on sellainen mökki, mutta kerran kesässä vaan siellä käydään, ja max 3 yötä ollaan, sit pitää päästä pois!! Onneksi ollaan siinä miehen kanssa samanlaisia. Pitäisi varmaan tuo mökki myydä pois, ja hankkia vähän modernimpi huvila tilalle, missä olisi mukavuudet. Tosin, en tiedä jaksaisinko sielläkään pitkään olla...
Miksei muutaman päivän voisi nauttia mökkioloista? Itse nauttisin äysin siemauksin. Mökki jossa ei sähköjä, juoksevaa vettä jne, on aito mökki. Olisi ihanaa omistaa sellainen paikka.
Tuntuu hassulta, että mä tahtoisin tuollaiseen paikkaan, ja toiset riitelee menemisestä sellaiseen:(