Malliesimerkki, näin pilaat lapsesi itkettämällä!

Kysymyksessä oma mieheni, jonka tarpeet äitinsä on jättänyt huomiotta. Vauvana ei yöllä jaksanut herätä, kun vauva itki ja näin vauva oppi nukkumaan yönsä. Tiedän tämän, koska on itse kertonut ja kehoittanut minua tekemään samoin.



Uhmaikäisenä ei ottanut syliin, kun lapsi itki, on tämänkin kertonut. Sai " kiukutella" vaikka koko illan tarhapäivän jälkeen, huutaa ja potkia lattialla, kun äitikin oli väsynyt. Joutui iltaisin laulamaan ja keinumaan itsensä uneen. Esimerkkejä vaikka kuinka paljon.



Tämä näkyy nyt aikuisena. On tottunut pärjäämään itse, ei osaa pyytää apua, ei edes minulta. Mikä pahinta, meidän perhe-elämää varjostaa miehen suhtautuminen lapsiimme, joka on samaa kuin mitä hän on lapsena saanut kokea. Anoppi ei " jaksanut" lastaan, niin ei miehenikään jaksaisi omia lapsiamme, kokee heidät taakkana.



Surettaa lasten puolesta, itse kyllä jaksan, mutta mies on välillä kuin neljäs lapsireppana. Muuten kyllä on kunnon mies, elättää perheensä, ei ryyppää jne.



Siis, rakastakaa lapsianne ja vastatkaa itkuun, myös vauvana, silloin perusturvallisuus luodaan!