Miehellä ei oikein ole omia kavereita
Minua asia vähän häiritsee. Mulla iso ystäväpiiri ja vietän ystävien kanssa aikaa ja teen reissuja jne, miehellä on pari kaveria joita ei oikeastaan tapaa. Satunnaista urheilua yhden kanssa ja paria muuta ei tapaa edes kerran vuodessa.
Joskus toivoisin että hänellä olis ns omakin elämä. Kesällä teki yhden reissun itsekseen, ei edes kysynyt ketään kaveria mukaan.
On ihana mies ja saan mennä menojani mutta en mahda mitään tunteelle että hän vaikuttaa vähän tylsältä joskus kun on joko kotona tai minun kanssa jossain.
On ihan ok sosiaalisesti kun tapaamme minun ystäviä kumppaneineen.
Kommentit (7)
Mun miehellä on yks kaveri eikä käy mun kanssa missään sosiaalisissa tapahtumissa, on sikäli tylsä. Mutta huumorintajuinen, fiksu, luotettava ym. nii olkoon.
Jo tuhannes tälläinen aloitus. Jo tuhat kertaa sama vastaus: sosiaaliset ihmiset on sairaita.
Epäsosiaalisia ihmisiä ei haittaa jos joku toinen on sosiaalinen.
Sosiaalisia ihmisiä haittaa jos joku toinen on epäsosiaalinen.
Älä sitten ole toisen ihmisen kanssa jos hänen tapansa häiritsevät sinua! Mikä ihmeen pakko on väkisin mennä yhteen jonkun kanssa ja sitten valittaa siitä millainen hän on? Olet sairas!
Mikä on ongelma? Meillä on tämä asetelma toisinpäin. On mulla muutama kaveri, mutta nähdään tosi harvoin (3-5 krt/vuosi). En kaipaa ketään muita kavereita. Ja mies saa nähdä kavereitaan ihan vapaasti.
Nautin yksin olosta ja usein jopa toivon, että mies ja lapset näkisivät kavereitaan, jotta saisin olla ihan omassa rauhassa. Se on mulle rentouttavinta. Työni on erittäin sosiaalista ja ”kaikki paukut” menee siihen. Parasta on kun töiden jälkeen ja viikonloppuna saa olla vaan ihan omassa rauhassa.
Kyllä ärsyttäisi jos mieheni ajattelisi minusta kuten sinä miehestäsi. Ollaan oltu yhdessä jo 20 vuotta ja meillä menee hyvin näin.
17v oli suhteessa jossa oma ystäväpiiri pieneni kokoajan. Loppujen lopuksi kun suhde päättyi eikä ollut kuin kaksi ystävää jäljellä, asia muuttui hetkelliseksi ongelmaksi kun tukiverkostoa ei ollut auttamassa pahimman vaiheen yli. Mutta nyt erosta on jo yli 3v. nautin ihan omasta rauhasta ja välillä naapureiden kanssa tapailusta.
Hänellä voi olla oma elämä ja sisäinen elämä, vaikkei hänellä ole suurta kaveripiiriä. Se voi olla myös kotona. Jos toinen vaikuttaa tylsältä kaikin tavoin, miksi olet suhteessa edelleen - kukaan ei estä teitä etsimästä omanlaista seuraa. Joidenkin ihmisten mielestä ne, joilla on todella paljon kavereita ja jatkuvasti menoja, ovat tylsiä. Mistä näkökannasta siis asiaa katsotaan, vaikuttaa mielipiteeseen. Jos miehellä olisi rahaa enemmän, ehkä hän olisi lähtenyt jo maailmalle, jos paikkakunta on sellainen ettei siellä ole kauheasti häntä kiinnostavia kohtia - ja säätila vaihtelee.
Oliko hänellä ystäviä ennen sinua?
Miksi otit miehen, jolla ei ole omaa elämää?
Kuinka monelle hän on esitellyt sinut?
Jos itse olet extrovertti ja omaat ison kaveripiirin, niin se ei tarkoita, että miehelläsi pitäisi olla. Miehesi voi olla introvertti eikä koe rentoutuvansa ihmisen parissa vaan yksin. Hän ei kaipaa onnellisuuteensa muita. Sinun pitää tehdä valinta haluatko, että tilanne pysyy koko loppuelämän samanlaisena vai vaihdat miehen ekstroverttiin mieheen.
Kysy itseltäsi, mitä lisäarvoa se sinulle tuo, jos miehelläsi olisi iso ja elävä kaveripiiri? Täyttäisikö se sinun jotain puutetta, vai tuoko ajatus kenties jotain sellaista, joka nostaisi omaa statustasi? Miksi hänen pitäisi mielestäsi kokea iloa ihmisistä, kuten sinä?
mitäs sitten? onhan siinul aiso ystäväpiiri korvikkeeksi, miksi sitten hankkiudut miehen?