karhuryhmä - kirja

Tuli mieleen Armanin jakso jossa haastattelussa oli mp-kerhon jäsen, joka naureskeli teoillaan, miten käytännössä tuo eroaa poliisien vitsailusta, osoittaa kyvyttömyyttä astua toisen asemaan.

Onko se itse.murhan tehneen ihmisen kustannuksella vitsailu eri kuin muistakaan rikoksista joista joku sivullinen kärsii.

Onko se poliisi sitten kuitenkaan yhtään sen inhimillisenpi kuin rosvokaan?

Eikä enää ollenkaan yllätä että silkkitien avulla yksittäisiä käyttäjiä jahdataan samalla kun esimerkiksi moni muu yksityishenkilöön kohdistuva rikos jää selvittämättä puutteellisen näytön vuoksi jota juuri poliisien kuuluisi kerätä mutta eivät kerää.

Ei ilmeisesti ole lukenut, suosittelen kyllä niin muuttuu se kuva näistä ihmisistä keiden pitäisi luoda turvaa.

Mustahuumoriin verhottu asioiden käsittely järkyttävää ja sen perustelu sillä että kun kokee työssään kovis kannattaa se suojata tällaisella. Aivan järkyttävä ajatusmalli, silloin ihmisestä lähtee se viimeinenkin hyvyys, ehkä tuohon poliisi työhön olisi hyvä vetää työikäraja että kauan siellä saa hommissa olla ja ne psykologiset-testit pitkin työikää.

Terveiset poliiseille, asioita voi käsitellä myös muutoin, harvempi sodassa ollut kääntää ajatuksesta vitsiksi vitsailemalla muiden kustannuksella, kohtaloilla ja menetyksillä, heikkoutta tuo on.

Harrin tuntevana voin kertoa, että ei todellakaan vitsaile kenenkään kärsimyksellä. Kyse on työn kuormittavuudesta. Kun arki on sitä, että olet tekemisissä noiden raskaiden ja vaikeiden asioiden kanssa päivittäin, niin mieli alkaa käsitellä niitä asioita eri tavalla. Se on suojautumismekanismi. Muuten jokainen tuota työtä tekevä menettäisi mielenterveytensä aika nopeasti. Musta huumori on tapa käsitellä ne. Ja pakkohan niistä vaikeista aiheista on tehdä/tulla arkista, kun koko ajan on tekemisissä niiden asioiden kanssa.

Ei kokeneelle poliisille it semurha ole mitenkään erikoinen tilanne. Tottakai siihen pitää omaisten läsnäollessa suhtautua ammattimaisesti, mutta se itse asia on poliisille arkinen. Valitettavasti.

Ja jatkan vielä, että juuri tuosta syystä poliisilla pitää olla kyky kovettaa itsensä tai olla luontaisesti luja, jotta pystyy tuota työtä tekemään. Liian herkät karsiutuu nopeasti pois, jos työstä alkaa ottaa henkilökohtaisesti paineita ja surua itseensä.

Vierailija kirjoitti:

Harrin tuntevana voin kertoa, että ei todellakaan vitsaile kenenkään kärsimyksellä. Kyse on työn kuormittavuudesta. Kun arki on sitä, että olet tekemisissä noiden raskaiden ja vaikeiden asioiden kanssa päivittäin, niin mieli alkaa käsitellä niitä asioita eri tavalla. Se on suojautumismekanismi. Muuten jokainen tuota työtä tekevä menettäisi mielenterveytensä aika nopeasti. Musta huumori on tapa käsitellä ne. Ja pakkohan niistä vaikeista aiheista on tehdä/tulla arkista, kun koko ajan on tekemisissä niiden asioiden kanssa.

Ei kokeneelle poliisille it semurha ole mitenkään erikoinen tilanne. Tottakai siihen pitää omaisten läsnäollessa suhtautua ammattimaisesti, mutta se itse asia on poliisille arkinen. Valitettavasti.

Et ilmeisesti sitten ole lukenut tuota kirjaa, siellä vitsaillaan kuinka miehen (joka on juuri ampu.nut itseään) pitää tuulettaa aivoja ja sitten mennään kohtaamaan vaimo.

Tuo todellakaan ole terve tapa käsitellä asioita, on tullut itsekkin kohdattua yhtä ja toistaen silti ole inhimillisyyttä ihan verhonnut "mustalla huumorilla". Aivan järkyttävää luettavaa, että tuo on normi jota poliisissa pidetään yllä.

Kyllä se mielenterveys on jo mennyt jos tuon ajatusmallin kokee normaalina.

Vierailija kirjoitti:

Ja jatkan vielä, että juuri tuosta syystä poliisilla pitää olla kyky kovettaa itsensä tai olla luontaisesti luja, jotta pystyy tuota työtä tekemään. Liian herkät karsiutuu nopeasti pois, jos työstä alkaa ottaa henkilökohtaisesti paineita ja surua itseensä.

Ai että muuta tapaa ei ole kuin hauskuutta itseään muiden surullisilla kohtaloilla? Miten olisi terapia? Miten olisi jäädä pois, mikäli ei työtään kestä ilman että se oma mielenterveys noin pahasti järkkyy?

Luuletteko että ne tuolla sodassa olevat lääkärit ja sotilaat hauskuuttaa itseään tuollaisella? Ei sitä itseään tarvitse erikseen kovettaa, kyllä se kovettuu työssä ilman että alkaisi ihan täydeksi mul.kuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harrin tuntevana voin kertoa, että ei todellakaan vitsaile kenenkään kärsimyksellä. Kyse on työn kuormittavuudesta. Kun arki on sitä, että olet tekemisissä noiden raskaiden ja vaikeiden asioiden kanssa päivittäin, niin mieli alkaa käsitellä niitä asioita eri tavalla. Se on suojautumismekanismi. Muuten jokainen tuota työtä tekevä menettäisi mielenterveytensä aika nopeasti. Musta huumori on tapa käsitellä ne. Ja pakkohan niistä vaikeista aiheista on tehdä/tulla arkista, kun koko ajan on tekemisissä niiden asioiden kanssa.

Ei kokeneelle poliisille it semurha ole mitenkään erikoinen tilanne. Tottakai siihen pitää omaisten läsnäollessa suhtautua ammattimaisesti, mutta se itse asia on poliisille arkinen. Valitettavasti.

Et ilmeisesti sitten ole lukenut tuota kirjaa, siellä vitsaillaan kuinka miehen (joka on juuri ampu.nut itseään) pitää tuulettaa aivoja ja sitten mennään kohtaamaan vaimo.

Tuo todellakaan ole terve tapa käsitellä asioita, on tullut itsekkin kohdattua yhtä ja toistaen silti ole inhimillisyyttä ihan verhonnut "mustalla huumorilla". Aivan järkyttävää luettavaa, että tuo on normi jota poliisissa pidetään yllä.

Kyllä se mielenterveys on jo mennyt jos tuon ajatusmallin kokee normaalina.

Olen lukenut kirjan. En kauhistunut siitä millään tavalla, ihan mielenkiintoinen oli. Harrihan ei itse tuota sanonut edes. Kaikilla raskaiden asioiden parissa työskentelevillä on enemmän tai vähemmän mustaa huumoria työkavereiden kanssa. Hiukan vieraantunutta kauhistella asiaa, aivan kuin olisi parempi, että se poliisi järkyttyy siitä omasta työkeikastaan? Millaista se sitten olisi, hermoraunioita koko Karhuryhmä täynnä, tuskin hoitaisivat omaa työtään silloin hyvin.

No monien ammatti-ihmisten puheet saattaisivat kuulostaa ulkopuolisen korviin täysin sairailta ja loukkaavilta. Mutta se on suojautumiskeino muiden joukossa. Poliisit, hoitajat, sossut, palomiehet.. tietäisitte vain. Mutta todellinen ammattilainen ei anna sen vaikuttaa työhönsä eikä ikinä loukkaa asianosaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jatkan vielä, että juuri tuosta syystä poliisilla pitää olla kyky kovettaa itsensä tai olla luontaisesti luja, jotta pystyy tuota työtä tekemään. Liian herkät karsiutuu nopeasti pois, jos työstä alkaa ottaa henkilökohtaisesti paineita ja surua itseensä.

Ai että muuta tapaa ei ole kuin hauskuutta itseään muiden surullisilla kohtaloilla? Miten olisi terapia? Miten olisi jäädä pois, mikäli ei työtään kestä ilman että se oma mielenterveys noin pahasti järkkyy?

Luuletteko että ne tuolla sodassa olevat lääkärit ja sotilaat hauskuuttaa itseään tuollaisella? Ei sitä itseään tarvitse erikseen kovettaa, kyllä se kovettuu työssä ilman että alkaisi ihan täydeksi mul.kuksi.

Sä nyt taidat olla aika herkkä. Ehkä sun ei kannata lukea tämmöisiä kirjoja. Tai alkaa poliisiksi. Pääasiahan on, että ne poliisit hoitaa työnsä hyvin, kohtaa ne tilanteet ammattimaisesti, pitävät huolta omasta jaksamisesta ja saavat apua työhyvinvointiin. Eikö niin? Keinoilla tuskin on niin väliä, kunhan ne toimii ja lopputulos on hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harrin tuntevana voin kertoa, että ei todellakaan vitsaile kenenkään kärsimyksellä. Kyse on työn kuormittavuudesta. Kun arki on sitä, että olet tekemisissä noiden raskaiden ja vaikeiden asioiden kanssa päivittäin, niin mieli alkaa käsitellä niitä asioita eri tavalla. Se on suojautumismekanismi. Muuten jokainen tuota työtä tekevä menettäisi mielenterveytensä aika nopeasti. Musta huumori on tapa käsitellä ne. Ja pakkohan niistä vaikeista aiheista on tehdä/tulla arkista, kun koko ajan on tekemisissä niiden asioiden kanssa.

Ei kokeneelle poliisille it semurha ole mitenkään erikoinen tilanne. Tottakai siihen pitää omaisten läsnäollessa suhtautua ammattimaisesti, mutta se itse asia on poliisille arkinen. Valitettavasti.

Et ilmeisesti sitten ole lukenut tuota kirjaa, siellä vitsaillaan kuinka miehen (joka on juuri ampu.nut itseään) pitää tuulettaa aivoja ja sitten mennään kohtaamaan vaimo.

Tuo todellakaan ole terve tapa käsitellä asioita, on tullut itsekkin kohdattua yhtä ja toistaen silti ole inhimillisyyttä ihan verhonnut "mustalla huumorilla". Aivan järkyttävää luettavaa, että tuo on normi jota poliisissa pidetään yllä.

Kyllä se mielenterveys on jo mennyt jos tuon ajatusmallin kokee normaalina.

Olen lukenut kirjan. En kauhistunut siitä millään tavalla, ihan mielenkiintoinen oli. Harrihan ei itse tuota sanonut edes. Kaikilla raskaiden asioiden parissa työskentelevillä on enemmän tai vähemmän mustaa huumoria työkavereiden kanssa. Hiukan vieraantunutta kauhistella asiaa, aivan kuin olisi parempi, että se poliisi järkyttyy siitä omasta työkeikastaan? Millaista se sitten olisi, hermoraunioita koko Karhuryhmä täynnä, tuskin hoitaisivat omaa työtään silloin hyvin.

Aivan että ilman tuollaista käytöstä ei voisi kohdata asioita kuten ne on? Aika erikoinen ajatus. Ihminen on vastuussa omasta käytöksestään, mikään selviytymiskeino tuo ei ole, se on vain syy puolustella omalla inhottavaa käytöstään.

Siellä taitaa työkaveri vastailla, eikös vain.

Kerros minulle miten toisen ihmisen kunnioittaminen estää hyvän työn ja työstä selviytymisen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja jatkan vielä, että juuri tuosta syystä poliisilla pitää olla kyky kovettaa itsensä tai olla luontaisesti luja, jotta pystyy tuota työtä tekemään. Liian herkät karsiutuu nopeasti pois, jos työstä alkaa ottaa henkilökohtaisesti paineita ja surua itseensä.

Ai että muuta tapaa ei ole kuin hauskuutta itseään muiden surullisilla kohtaloilla? Miten olisi terapia? Miten olisi jäädä pois, mikäli ei työtään kestä ilman että se oma mielenterveys noin pahasti järkkyy?

Luuletteko että ne tuolla sodassa olevat lääkärit ja sotilaat hauskuuttaa itseään tuollaisella? Ei sitä itseään tarvitse erikseen kovettaa, kyllä se kovettuu työssä ilman että alkaisi ihan täydeksi mul.kuksi.

Sä nyt taidat olla aika herkkä. Ehkä sun ei kannata lukea tämmöisiä kirjoja. Tai alkaa poliisiksi. Pääasiahan on, että ne poliisit hoitaa työnsä hyvin, kohtaa ne tilanteet ammattimaisesti, pitävät huolta omasta jaksamisesta ja saavat apua työhyvinvointiin. Eikö niin? Keinoilla tuskin on niin väliä, kunhan ne toimii ja lopputulos on hyvä.

Jos kutsut inhimillisyyttä herkäksi niin olen ja todella ylpeä siitä. Ainoa asia mikä tuossa kirjassa järkytti oli poliisi ajatusmalli.

Onko sinusta ammattimaista vitsailla tuollaisilla asioilla, viedä ihminen joka on juuri yrittänyt itsemur.haa putkaan, eikä samaan apua sairaalaan? Sitten vielä vitsailla asialla? Todella ammattimaista.

Vierailija kirjoitti:

No monien ammatti-ihmisten puheet saattaisivat kuulostaa ulkopuolisen korviin täysin sairailta ja loukkaavilta. Mutta se on suojautumiskeino muiden joukossa. Poliisit, hoitajat, sossut, palomiehet.. tietäisitte vain. Mutta todellinen ammattilainen ei anna sen vaikuttaa työhönsä eikä ikinä loukkaa asianosaisia.

Kuules puhu vain omasta puolestasi, et edusta koko ammattiryhmää.

Vierailija kirjoitti:

No monien ammatti-ihmisten puheet saattaisivat kuulostaa ulkopuolisen korviin täysin sairailta ja loukkaavilta. Mutta se on suojautumiskeino muiden joukossa. Poliisit, hoitajat, sossut, palomiehet.. tietäisitte vain. Mutta todellinen ammattilainen ei anna sen vaikuttaa työhönsä eikä ikinä loukkaa asianosaisia.

Todellinen ammattilainen kunnioittaa muita työstään huolimatta. Tuo osoittaa heikkoutta ja sitä että se työ ja seura on saanut sinusta otteen ja vienyt sinusta inhimillisyyden pois, ei niin että olisit jotenkin itse itsesi Herra ja tuo olisi jokin terve selviytymis-stragedia. Voithan toki uskotella niin itsellesi, kuten teetkin.

Harri on opiskellut mielen toimintaa, ihmisen käyttäytymistä ja juuri näitä selviytymismekanismeja vuosia, hän on tohtori ja palkittu kirjailija, joka kouluttaa kansainvälisestikin erikoisyksikköjä kehittämillään menetelmillä. Eiköhän hän ymmärrä paremmin näitä asioita kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harrin tuntevana voin kertoa, että ei todellakaan vitsaile kenenkään kärsimyksellä. Kyse on työn kuormittavuudesta. Kun arki on sitä, että olet tekemisissä noiden raskaiden ja vaikeiden asioiden kanssa päivittäin, niin mieli alkaa käsitellä niitä asioita eri tavalla. Se on suojautumismekanismi. Muuten jokainen tuota työtä tekevä menettäisi mielenterveytensä aika nopeasti. Musta huumori on tapa käsitellä ne. Ja pakkohan niistä vaikeista aiheista on tehdä/tulla arkista, kun koko ajan on tekemisissä niiden asioiden kanssa.

Ei kokeneelle poliisille it semurha ole mitenkään erikoinen tilanne. Tottakai siihen pitää omaisten läsnäollessa suhtautua ammattimaisesti, mutta se itse asia on poliisille arkinen. Valitettavasti.

Et ilmeisesti sitten ole lukenut tuota kirjaa, siellä vitsaillaan kuinka miehen (joka on juuri ampu.nut itseään) pitää tuulettaa aivoja ja sitten mennään kohtaamaan vaimo.

Tuo todellakaan ole terve tapa käsitellä asioita, on tullut itsekkin kohdattua yhtä ja toistaen silti ole inhimillisyyttä ihan verhonnut "mustalla huumorilla". Aivan järkyttävää luettavaa, että tuo on normi jota poliisissa pidetään yllä.

Kyllä se mielenterveys on jo mennyt jos tuon ajatusmallin kokee normaalina.

Olen lukenut kirjan. En kauhistunut siitä millään tavalla, ihan mielenkiintoinen oli. Harrihan ei itse tuota sanonut edes. Kaikilla raskaiden asioiden parissa työskentelevillä on enemmän tai vähemmän mustaa huumoria työkavereiden kanssa. Hiukan vieraantunutta kauhistella asiaa, aivan kuin olisi parempi, että se poliisi järkyttyy siitä omasta työkeikastaan? Millaista se sitten olisi, hermoraunioita koko Karhuryhmä täynnä, tuskin hoitaisivat omaa työtään silloin hyvin.

Aivan että ilman tuollaista käytöstä ei voisi kohdata asioita kuten ne on? Aika erikoinen ajatus. Ihminen on vastuussa omasta käytöksestään, mikään selviytymiskeino tuo ei ole, se on vain syy puolustella omalla inhottavaa käytöstään.

Siellä taitaa työkaveri vastailla, eikös vain.

Kerros minulle miten toisen ihmisen kunnioittaminen estää hyvän työn ja työstä selviytymisen?

Kuule, mitähän jos menisit kokeilemaan itse tuota työtä, ja tulisit sitten vasta hurskastelemaan tänne.

Pakko tuollaisessa duunissa on noita suojautumiskeinoja rakentaa oman psyyken suojaksi.

Kuulostaahan ne tosi groteskeilta nuo jutut, mutta mitä sitten??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harri on opiskellut mielen toimintaa, ihmisen käyttäytymistä ja juuri näitä selviytymismekanismeja vuosia, hän on tohtori ja palkittu kirjailija, joka kouluttaa kansainvälisestikin erikoisyksikköjä kehittämillään menetelmillä. Eiköhän hän ymmärrä paremmin näitä asioita kuin sinä.

Aivan Harri The yli Jumala, poliisi nuo jumalista seuraavat. Kiitos oli kyllä hieno kommentti ja mielipide.

Eikös tässä käynyt selväksi että Harri ei ollut se joka noita asioita sanoi? Se ei silti tee siitä normaalia vaikka kuinka haluaisit niin itsellesi uskotella tai Harri, ellei sitten normaali ole juuri sieluttomuus työssä ja elämässä, ihmisten ja kohtaloiden kustannuksella pilailu osana "tervettä" ja hyvää ammattietiikkaa ja työssäjaksamista.

Kai huomaat että saat pelkkiä alanuolia kommenteillasi? Kukaan ei jaa näitä näkemyksiäsi, vaikutat ihan mielipuolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harri on opiskellut mielen toimintaa, ihmisen käyttäytymistä ja juuri näitä selviytymismekanismeja vuosia, hän on tohtori ja palkittu kirjailija, joka kouluttaa kansainvälisestikin erikoisyksikköjä kehittämillään menetelmillä. Eiköhän hän ymmärrä paremmin näitä asioita kuin sinä.

Aivan Harri The yli Jumala, poliisi nuo jumalista seuraavat. Kiitos oli kyllä hieno kommentti ja mielipide.

Eikös tässä käynyt selväksi että Harri ei ollut se joka noita asioita sanoi? Se ei silti tee siitä normaalia vaikka kuinka haluaisit niin itsellesi uskotella tai Harri, ellei sitten normaali ole juuri sieluttomuus työssä ja elämässä, ihmisten ja kohtaloiden kustannuksella pilailu osana "tervettä" ja hyvää ammattietiikkaa ja työssäjaksamista.

Kai huomaat että saat pelkkiä alanuolia kommenteillasi? Kukaan ei jaa näitä näkemyksiäsi, vaikutat ihan mielipuolelta.

Aika egoistinen kommentti. Miksi minun tulisi välittää noista alanuolista, kun seison vankasti oman näkemykseni takana.

Vaikka olisi 100 poliisia sanomassa että on ihan ok naureskella itsemurhan.han tehneelle ja sen jälkeen kohdata sureva vaimo, edes yksi niistä sadasta joka ei tätä ajatusta tue on mielestäni osoitus että sitä inhimillisyyttä on vielä olemassa, vaikka sinä kuinka alanuolettaisit.

M I E L I P U O L I 😂

V-P kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harrin tuntevana voin kertoa, että ei todellakaan vitsaile kenenkään kärsimyksellä. Kyse on työn kuormittavuudesta. Kun arki on sitä, että olet tekemisissä noiden raskaiden ja vaikeiden asioiden kanssa päivittäin, niin mieli alkaa käsitellä niitä asioita eri tavalla. Se on suojautumismekanismi. Muuten jokainen tuota työtä tekevä menettäisi mielenterveytensä aika nopeasti. Musta huumori on tapa käsitellä ne. Ja pakkohan niistä vaikeista aiheista on tehdä/tulla arkista, kun koko ajan on tekemisissä niiden asioiden kanssa.

Ei kokeneelle poliisille it semurha ole mitenkään erikoinen tilanne. Tottakai siihen pitää omaisten läsnäollessa suhtautua ammattimaisesti, mutta se itse asia on poliisille arkinen. Valitettavasti.

Et ilmeisesti sitten ole lukenut tuota kirjaa, siellä vitsaillaan kuinka miehen (joka on juuri ampu.nut itseään) pitää tuulettaa aivoja ja sitten mennään kohtaamaan vaimo.

Tuo todellakaan ole terve tapa käsitellä asioita, on tullut itsekkin kohdattua yhtä ja toistaen silti ole inhimillisyyttä ihan verhonnut "mustalla huumorilla". Aivan järkyttävää luettavaa, että tuo on normi jota poliisissa pidetään yllä.

Kyllä se mielenterveys on jo mennyt jos tuon ajatusmallin kokee normaalina.

Olen lukenut kirjan. En kauhistunut siitä millään tavalla, ihan mielenkiintoinen oli. Harrihan ei itse tuota sanonut edes. Kaikilla raskaiden asioiden parissa työskentelevillä on enemmän tai vähemmän mustaa huumoria työkavereiden kanssa. Hiukan vieraantunutta kauhistella asiaa, aivan kuin olisi parempi, että se poliisi järkyttyy siitä omasta työkeikastaan? Millaista se sitten olisi, hermoraunioita koko Karhuryhmä täynnä, tuskin hoitaisivat omaa työtään silloin hyvin.

Aivan että ilman tuollaista käytöstä ei voisi kohdata asioita kuten ne on? Aika erikoinen ajatus. Ihminen on vastuussa omasta käytöksestään, mikään selviytymiskeino tuo ei ole, se on vain syy puolustella omalla inhottavaa käytöstään.

Siellä taitaa työkaveri vastailla, eikös vain.

Kerros minulle miten toisen ihmisen kunnioittaminen estää hyvän työn ja työstä selviytymisen?

Kuule, mitähän jos menisit kokeilemaan itse tuota työtä, ja tulisit sitten vasta hurskastelemaan tänne.

Pakko tuollaisessa duunissa on noita suojautumiskeinoja rakentaa oman psyyken suojaksi.

Kuulostaahan ne tosi groteskeilta nuo jutut, mutta mitä sitten??

Kuules mistä tiedät kuka täällä kirjoittelee?

Mitä jos tuon egon takaa yrittäisit nähdä että niitä selviytymiskeinoa voi olla muitakin kuin mitä sinulle on uskoteltu?

Katsos pidemmän päälle kun tuollaisilla asioilla vitsailee sitä alkaa uskomaan niihin, että ihmisillä ei ole arvoa ja eikös juuri ihmisillä joiden tulisi tuoda turvaa, pitäisi pysyä kyky ajatella että jokainen ihminen on arvokas ja jokaista tulisi kunnioittaa ja asioihin suhtautua sillä kunnioituksella kuin kyseessä olisi se oma työpartneri tai kumppani.

Poliisit on usein aika ilkeitä ihmisiä ja kuten mainittua se on suojamekanismi. Ei kannata kuitenkaan puolustella yhtään enempää ilkeää käytöstä, sillä ei se ole puolusteltavissa.