Lue keskustelun säännöt.
karhuryhmä - kirja
08.12.2019 |
Onko kukaan lukenut?
Mietin vain miten sieluton pitää olla ihmisen joka vitsailee itsemu.rhan tehneen ihmisen kustannuksella ja kohtaa sen jälkeen järkyttyneenä vaimon tai kuinka yrityksessä epäonnistunut viedään putkaan eikä hoitoon ja vitsaillaan miltä mahtaa tuntua herätä putkasta.
Ei varsinaisesti kyllä tee etuoikeutta poliisien maineelle tuo kirja.
Pitäisikö ne psykologiset testit olla tarkemmat poliisikouluun valittaessa, mietin vain.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
V-P kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrin tuntevana voin kertoa, että ei todellakaan vitsaile kenenkään kärsimyksellä. Kyse on työn kuormittavuudesta. Kun arki on sitä, että olet tekemisissä noiden raskaiden ja vaikeiden asioiden kanssa päivittäin, niin mieli alkaa käsitellä niitä asioita eri tavalla. Se on suojautumismekanismi. Muuten jokainen tuota työtä tekevä menettäisi mielenterveytensä aika nopeasti. Musta huumori on tapa käsitellä ne. Ja pakkohan niistä vaikeista aiheista on tehdä/tulla arkista, kun koko ajan on tekemisissä niiden asioiden kanssa.
Ei kokeneelle poliisille it semurha ole mitenkään erikoinen tilanne. Tottakai siihen pitää omaisten läsnäollessa suhtautua ammattimaisesti, mutta se itse asia on poliisille arkinen. Valitettavasti.
Et ilmeisesti sitten ole lukenut tuota kirjaa, siellä vitsaillaan kuinka miehen (joka on juuri ampu.nut itseään) pitää tuulettaa aivoja ja sitten mennään kohtaamaan vaimo.
Tuo todellakaan ole terve tapa käsitellä asioita, on tullut itsekkin kohdattua yhtä ja toistaen silti ole inhimillisyyttä ihan verhonnut "mustalla huumorilla". Aivan järkyttävää luettavaa, että tuo on normi jota poliisissa pidetään yllä.
Kyllä se mielenterveys on jo mennyt jos tuon ajatusmallin kokee normaalina.
Olen lukenut kirjan. En kauhistunut siitä millään tavalla, ihan mielenkiintoinen oli. Harrihan ei itse tuota sanonut edes. Kaikilla raskaiden asioiden parissa työskentelevillä on enemmän tai vähemmän mustaa huumoria työkavereiden kanssa. Hiukan vieraantunutta kauhistella asiaa, aivan kuin olisi parempi, että se poliisi järkyttyy siitä omasta työkeikastaan? Millaista se sitten olisi, hermoraunioita koko Karhuryhmä täynnä, tuskin hoitaisivat omaa työtään silloin hyvin.
Aivan että ilman tuollaista käytöstä ei voisi kohdata asioita kuten ne on? Aika erikoinen ajatus. Ihminen on vastuussa omasta käytöksestään, mikään selviytymiskeino tuo ei ole, se on vain syy puolustella omalla inhottavaa käytöstään.
Siellä taitaa työkaveri vastailla, eikös vain.
Kerros minulle miten toisen ihmisen kunnioittaminen estää hyvän työn ja työstä selviytymisen?
Kuule, mitähän jos menisit kokeilemaan itse tuota työtä, ja tulisit sitten vasta hurskastelemaan tänne.
Pakko tuollaisessa duunissa on noita suojautumiskeinoja rakentaa oman psyyken suojaksi.
Kuulostaahan ne tosi groteskeilta nuo jutut, mutta mitä sitten??Kuules mistä tiedät kuka täällä kirjoittelee?
Mitä jos tuon egon takaa yrittäisit nähdä että niitä selviytymiskeinoa voi olla muitakin kuin mitä sinulle on uskoteltu?
Katsos pidemmän päälle kun tuollaisilla asioilla vitsailee sitä alkaa uskomaan niihin, että ihmisillä ei ole arvoa ja eikös juuri ihmisillä joiden tulisi tuoda turvaa, pitäisi pysyä kyky ajatella että jokainen ihminen on arvokas ja jokaista tulisi kunnioittaa ja asioihin suhtautua sillä kunnioituksella kuin kyseessä olisi se oma työpartneri tai kumppani.
No karhuryhmäläinen et ainakaan ole, se nyt on ihan selvä...
Saat ihan rauhassa olla haluamaasi mieltä, mutta yritä olla tuomitsematta ihmisiä, jotka tekee arvokasta työtä, oman henkensä uhalla, sinunkin turvaksesi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
V-P kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
V-P kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrin tuntevana voin kertoa, että ei todellakaan vitsaile kenenkään kärsimyksellä. Kyse on työn kuormittavuudesta. Kun arki on sitä, että olet tekemisissä noiden raskaiden ja vaikeiden asioiden kanssa päivittäin, niin mieli alkaa käsitellä niitä asioita eri tavalla. Se on suojautumismekanismi. Muuten jokainen tuota työtä tekevä menettäisi mielenterveytensä aika nopeasti. Musta huumori on tapa käsitellä ne. Ja pakkohan niistä vaikeista aiheista on tehdä/tulla arkista, kun koko ajan on tekemisissä niiden asioiden kanssa.
Ei kokeneelle poliisille it semurha ole mitenkään erikoinen tilanne. Tottakai siihen pitää omaisten läsnäollessa suhtautua ammattimaisesti, mutta se itse asia on poliisille arkinen. Valitettavasti.
Et ilmeisesti sitten ole lukenut tuota kirjaa, siellä vitsaillaan kuinka miehen (joka on juuri ampu.nut itseään) pitää tuulettaa aivoja ja sitten mennään kohtaamaan vaimo.
Tuo todellakaan ole terve tapa käsitellä asioita, on tullut itsekkin kohdattua yhtä ja toistaen silti ole inhimillisyyttä ihan verhonnut "mustalla huumorilla". Aivan järkyttävää luettavaa, että tuo on normi jota poliisissa pidetään yllä.
Kyllä se mielenterveys on jo mennyt jos tuon ajatusmallin kokee normaalina.
Olen lukenut kirjan. En kauhistunut siitä millään tavalla, ihan mielenkiintoinen oli. Harrihan ei itse tuota sanonut edes. Kaikilla raskaiden asioiden parissa työskentelevillä on enemmän tai vähemmän mustaa huumoria työkavereiden kanssa. Hiukan vieraantunutta kauhistella asiaa, aivan kuin olisi parempi, että se poliisi järkyttyy siitä omasta työkeikastaan? Millaista se sitten olisi, hermoraunioita koko Karhuryhmä täynnä, tuskin hoitaisivat omaa työtään silloin hyvin.
Aivan että ilman tuollaista käytöstä ei voisi kohdata asioita kuten ne on? Aika erikoinen ajatus. Ihminen on vastuussa omasta käytöksestään, mikään selviytymiskeino tuo ei ole, se on vain syy puolustella omalla inhottavaa käytöstään.
Siellä taitaa työkaveri vastailla, eikös vain.
Kerros minulle miten toisen ihmisen kunnioittaminen estää hyvän työn ja työstä selviytymisen?
Kuule, mitähän jos menisit kokeilemaan itse tuota työtä, ja tulisit sitten vasta hurskastelemaan tänne.
Pakko tuollaisessa duunissa on noita suojautumiskeinoja rakentaa oman psyyken suojaksi.
Kuulostaahan ne tosi groteskeilta nuo jutut, mutta mitä sitten??Kuules mistä tiedät kuka täällä kirjoittelee?
Mitä jos tuon egon takaa yrittäisit nähdä että niitä selviytymiskeinoa voi olla muitakin kuin mitä sinulle on uskoteltu?
Katsos pidemmän päälle kun tuollaisilla asioilla vitsailee sitä alkaa uskomaan niihin, että ihmisillä ei ole arvoa ja eikös juuri ihmisillä joiden tulisi tuoda turvaa, pitäisi pysyä kyky ajatella että jokainen ihminen on arvokas ja jokaista tulisi kunnioittaa ja asioihin suhtautua sillä kunnioituksella kuin kyseessä olisi se oma työpartneri tai kumppani.
No karhuryhmäläinen et ainakaan ole, se nyt on ihan selvä...
Saat ihan rauhassa olla haluamaasi mieltä, mutta yritä olla tuomitsematta ihmisiä, jotka tekee arvokasta työtä, oman henkensä uhalla, sinunkin turvaksesi
Ei heidän työ ole arvokkaampaa kuin muukaan työ eivätkä he ole moraalisen arvostelun yläpuolella. Eikä varsinkaan virka-asemassa olevaa henkilöä saa jättää tuomitsematta ellet halua asua poliisivaltiossa.
Ymmärrän, että raskas työ voi vaatia jonkin verran mustaa huumoria jotta sitä jaksaa, mutta rajansa kaikella. Periaatteessahan se on ihan se ja sama mitä ammattilaiset keskenään puhuu, mutta niitäkin tapauksia on ollut joissa se sama asiaton tyyli välittyy sureville omaisille, asioita töksäytellään tai vitsaillaan kun toinen on juuri menettänyt omaisen tai on tapahtunut jotain järkyttävää. Mitään ongelmaa ei varmasti ole kunhan jutut pysyy jotakuinkin hallussa eikä omaiset kuule niitä. Kerran kaksi hoitajaa vitsailivat itsemurhaa yrittäneestä tyyliin "Sen olisi kannattanut tehdä X, niin olisi kerrasta onnistunut, " Omaiset sermin takana. Tosi hulvatonta huumoria.
V-P kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
V-P kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrin tuntevana voin kertoa, että ei todellakaan vitsaile kenenkään kärsimyksellä. Kyse on työn kuormittavuudesta. Kun arki on sitä, että olet tekemisissä noiden raskaiden ja vaikeiden asioiden kanssa päivittäin, niin mieli alkaa käsitellä niitä asioita eri tavalla. Se on suojautumismekanismi. Muuten jokainen tuota työtä tekevä menettäisi mielenterveytensä aika nopeasti. Musta huumori on tapa käsitellä ne. Ja pakkohan niistä vaikeista aiheista on tehdä/tulla arkista, kun koko ajan on tekemisissä niiden asioiden kanssa.
Ei kokeneelle poliisille it semurha ole mitenkään erikoinen tilanne. Tottakai siihen pitää omaisten läsnäollessa suhtautua ammattimaisesti, mutta se itse asia on poliisille arkinen. Valitettavasti.
Et ilmeisesti sitten ole lukenut tuota kirjaa, siellä vitsaillaan kuinka miehen (joka on juuri ampu.nut itseään) pitää tuulettaa aivoja ja sitten mennään kohtaamaan vaimo.
Tuo todellakaan ole terve tapa käsitellä asioita, on tullut itsekkin kohdattua yhtä ja toistaen silti ole inhimillisyyttä ihan verhonnut "mustalla huumorilla". Aivan järkyttävää luettavaa, että tuo on normi jota poliisissa pidetään yllä.
Kyllä se mielenterveys on jo mennyt jos tuon ajatusmallin kokee normaalina.
Olen lukenut kirjan. En kauhistunut siitä millään tavalla, ihan mielenkiintoinen oli. Harrihan ei itse tuota sanonut edes. Kaikilla raskaiden asioiden parissa työskentelevillä on enemmän tai vähemmän mustaa huumoria työkavereiden kanssa. Hiukan vieraantunutta kauhistella asiaa, aivan kuin olisi parempi, että se poliisi järkyttyy siitä omasta työkeikastaan? Millaista se sitten olisi, hermoraunioita koko Karhuryhmä täynnä, tuskin hoitaisivat omaa työtään silloin hyvin.
Aivan että ilman tuollaista käytöstä ei voisi kohdata asioita kuten ne on? Aika erikoinen ajatus. Ihminen on vastuussa omasta käytöksestään, mikään selviytymiskeino tuo ei ole, se on vain syy puolustella omalla inhottavaa käytöstään.
Siellä taitaa työkaveri vastailla, eikös vain.
Kerros minulle miten toisen ihmisen kunnioittaminen estää hyvän työn ja työstä selviytymisen?
Kuule, mitähän jos menisit kokeilemaan itse tuota työtä, ja tulisit sitten vasta hurskastelemaan tänne.
Pakko tuollaisessa duunissa on noita suojautumiskeinoja rakentaa oman psyyken suojaksi.
Kuulostaahan ne tosi groteskeilta nuo jutut, mutta mitä sitten??Kuules mistä tiedät kuka täällä kirjoittelee?
Mitä jos tuon egon takaa yrittäisit nähdä että niitä selviytymiskeinoa voi olla muitakin kuin mitä sinulle on uskoteltu?
Katsos pidemmän päälle kun tuollaisilla asioilla vitsailee sitä alkaa uskomaan niihin, että ihmisillä ei ole arvoa ja eikös juuri ihmisillä joiden tulisi tuoda turvaa, pitäisi pysyä kyky ajatella että jokainen ihminen on arvokas ja jokaista tulisi kunnioittaa ja asioihin suhtautua sillä kunnioituksella kuin kyseessä olisi se oma työpartneri tai kumppani.
No karhuryhmäläinen et ainakaan ole, se nyt on ihan selvä...
Saat ihan rauhassa olla haluamaasi mieltä, mutta yritä olla tuomitsematta ihmisiä, jotka tekee arvokasta työtä, oman henkensä uhalla, sinunkin turvaksesi
Aikamoista valtapuhetta, ensinnäkin on vaikea luottaa ihmisiin jotka eivät kunnioita muita kuin omiaan.
Niin ja jos saisin valita sitten niin se oman hengen luotto menisi muualle, mutta onko meillä valinnanvaraa? Ei ole.
Tuo asema ei silti oikeuta tuollaiselle käytökselle tai etteikö sitä voitaisi pitää huonona.
Pitäs olla ensin 20 vuotta poliisina ennen kun voisi kommentoida. Itsemurhat on arkea poliiseille. Ei mikään erityistspaus että itkeä pitäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäs olla ensin 20 vuotta poliisina ennen kun voisi kommentoida. Itsemurhat on arkea poliiseille. Ei mikään erityistspaus että itkeä pitäs.
Ilmeisesti pitäisi jos tuo teidän ajatusmalli on se ainoa oikea, 10 vuotta tuossa seurassa niin varmasti tulisi aivopestyksi ja käytös tuntuisi normaalilta vaikka olisi aluksi omaa moraalia vastaan.
Itse koen kuitenkin että vaikka ei itkettäisi tapaus, niin uhria ja omaisia pitäisi pystyä kunnioittamaan kuten kunnioittaisi jos siinä olisikin se oma tuttu.
En pappi ole mutta uskoisin että vaikka tulisi noita hautajaisia pidettyä, en silti kahvipöydässä nauraisi muiden kohtaloille. Tietenkin enhän voi kommentoida kun en ole pappi, sinun logiikkasi mukaan. Tuntuisi se silti kummalliselta ajatukselta, lukea kirjasta kuinka vaikkapa tukinaisen työntekijät nauraisivat uhreille, koska työ on rankkaa, vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Poliisit on usein aika ilkeitä ihmisiä ja kuten mainittua se on suojamekanismi. Ei kannata kuitenkaan puolustella yhtään enempää ilkeää käytöstä, sillä ei se ole puolusteltavissa.
Niin näyttää olevan kun näitä kommentteja lukee.
Seula pitäisi olla tiukka tuohon ryhmään, silti pidetään normaalina naureskella itsemur.han yrittäneelle. Näille vieläpä annetaan aseet että menkää ja suojelkaa kansaa. Ihan olisi mielenkiintoista nähdä nämä psykologiset-testit joista monet ei selviä.
Puheet vielä puolustellaan sillä että " tulkaapa itse töihin ja kokeilemaan", niin ehkäpä sinne valitaankin tietyn tyyppisiä laumasieluja, joilla ei moraali paljoa paina, riittää että kuuntelee ohjeita kuin koira.
Vai käykö niin kuten monelle valtaan päässeelle ääriajattelijalle, että nyt kun me olemme erityisryhmässä olemme myös erityisiä ja muiden ihmisten, vallitsevan normin ja moraalin yläpuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poliisit on usein aika ilkeitä ihmisiä ja kuten mainittua se on suojamekanismi. Ei kannata kuitenkaan puolustella yhtään enempää ilkeää käytöstä, sillä ei se ole puolusteltavissa.
Niin näyttää olevan kun näitä kommentteja lukee.
Seula pitäisi olla tiukka tuohon ryhmään, silti pidetään normaalina naureskella itsemur.han yrittäneelle. Näille vieläpä annetaan aseet että menkää ja suojelkaa kansaa. Ihan olisi mielenkiintoista nähdä nämä psykologiset-testit joista monet ei selviä.
Puheet vielä puolustellaan sillä että " tulkaapa itse töihin ja kokeilemaan", niin ehkäpä sinne valitaankin tietyn tyyppisiä laumasieluja, joilla ei moraali paljoa paina, riittää että kuuntelee ohjeita kuin koira.
Vai käykö niin kuten monelle valtaan päässeelle ääriajattelijalle, että nyt kun me olemme erityisryhmässä olemme myös erityisiä ja muiden ihmisten, vallitsevan normin ja moraalin yläpuolella.
Sairasta puhetta sinultakin. Ehkä ei kannata vatvoa tällaista asiaa jos saa mielesi noin järkkymään.
Ihme kohkaamista...
Kerron teille nyt ruman totuuden elämästä, ok?
On kai ihan päivänselvää, että ihmiset jotka toimii ja työskentelee tällaisissa tehtävissä on luonteeltaan hieman erilaisia kuin papit taikka päiväkodin hoitajat?!
On tekopyhää jeesustelua vaatia ihmisiltä jotakin yli-jumalallista empaattisuutta ja työssä vastaan tulevien ihmisten ehdotonta myötäelämistä ja säälimistä, ei sellainen nyt vaan ole ihmiselle mahdollista.
Toki kohtelias ja asiallinen pitää olla, mutta vaatimus tippa silmässä yhdessä parkumisesta on nyt jo vähän paksua, jos tällainen karrikoitu metafora sallitaan.
Täällä rinnastetaan jo poliisit samaan nippuun kuin jotkut rikolliset moottoripyöräkerholaiset, vähän suhteellisuudentajua nyt hei
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poliisit on usein aika ilkeitä ihmisiä ja kuten mainittua se on suojamekanismi. Ei kannata kuitenkaan puolustella yhtään enempää ilkeää käytöstä, sillä ei se ole puolusteltavissa.
Niin näyttää olevan kun näitä kommentteja lukee.
Seula pitäisi olla tiukka tuohon ryhmään, silti pidetään normaalina naureskella itsemur.han yrittäneelle. Näille vieläpä annetaan aseet että menkää ja suojelkaa kansaa. Ihan olisi mielenkiintoista nähdä nämä psykologiset-testit joista monet ei selviä.
Puheet vielä puolustellaan sillä että " tulkaapa itse töihin ja kokeilemaan", niin ehkäpä sinne valitaankin tietyn tyyppisiä laumasieluja, joilla ei moraali paljoa paina, riittää että kuuntelee ohjeita kuin koira.
Vai käykö niin kuten monelle valtaan päässeelle ääriajattelijalle, että nyt kun me olemme erityisryhmässä olemme myös erityisiä ja muiden ihmisten, vallitsevan normin ja moraalin yläpuolella.
Sun kirjoituksessa ainakin osa osuu oikeaan, lainaan niitä nyt tässä alla:
- Laumasielu (jep, yksinäiset sudet ei pärjää näissä hommissa, tiimityöskentelyn pitää onnistua)
- Riittää että kuuntelee ohjeita kuin koira
Vaikka esitätkin ohjeiden , käskyjen ja määräysten kurinalaisen noudattamisen todella halveksuvaan sävyyn koira-vertauksena, niin onhan se periaatteessa noin. Miten tuollaisen ryhmän yhteistoiminta ylipäätään onnistuisi, mikäli jokainen ryhmäläinen alkaisi tositilanteessa pohtia radiosta huudettujen komentojen mielekkyyttä ja moraalista oikeutusta?
Ei mitenkään, ei niissä tilanteissa ole aikaa semmoiseen.
Täällä tuntuu kokoontuvan nyt joku anarkistinen "F*ck the police!"-uskonlahko koolla...
Olen lukenut tämän kirjan, enkä muista että siinä olisi ketään halveksuen kohdeltu.
Päinvastoin, tarinat ja kokemukset on tarkoituksella kirjoitettu niin korostetun yksityiskohtia vältellen, ettei kukaan identifioidu / henkilöidy tuon kirjan kuvauksista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
V-P kirjoitti:
Täällä tuntuu kokoontuvan nyt joku anarkistinen "F*ck the police!"-uskonlahko koolla...
Olen lukenut tämän kirjan, enkä muista että siinä olisi ketään halveksuen kohdeltu.
Päinvastoin, tarinat ja kokemukset on tarkoituksella kirjoitettu niin korostetun yksityiskohtia vältellen, ettei kukaan identifioidu / henkilöidy tuon kirjan kuvauksista
Siltähän se saattaa poliisista tuntua.
Kukin päätelköön itse kun kirjan lukee.
Btw v-p montako kiukaaseen itsensämur.haa tiedät yrittäneen?
V-P kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poliisit on usein aika ilkeitä ihmisiä ja kuten mainittua se on suojamekanismi. Ei kannata kuitenkaan puolustella yhtään enempää ilkeää käytöstä, sillä ei se ole puolusteltavissa.
Niin näyttää olevan kun näitä kommentteja lukee.
Seula pitäisi olla tiukka tuohon ryhmään, silti pidetään normaalina naureskella itsemur.han yrittäneelle. Näille vieläpä annetaan aseet että menkää ja suojelkaa kansaa. Ihan olisi mielenkiintoista nähdä nämä psykologiset-testit joista monet ei selviä.
Puheet vielä puolustellaan sillä että " tulkaapa itse töihin ja kokeilemaan", niin ehkäpä sinne valitaankin tietyn tyyppisiä laumasieluja, joilla ei moraali paljoa paina, riittää että kuuntelee ohjeita kuin koira.
Vai käykö niin kuten monelle valtaan päässeelle ääriajattelijalle, että nyt kun me olemme erityisryhmässä olemme myös erityisiä ja muiden ihmisten, vallitsevan normin ja moraalin yläpuolella.
Sun kirjoituksessa ainakin osa osuu oikeaan, lainaan niitä nyt tässä alla:
- Laumasielu (jep, yksinäiset sudet ei pärjää näissä hommissa, tiimityöskentelyn pitää onnistua)
- Riittää että kuuntelee ohjeita kuin koira
Vaikka esitätkin ohjeiden , käskyjen ja määräysten kurinalaisen noudattamisen todella halveksuvaan sävyyn koira-vertauksena, niin onhan se periaatteessa noin. Miten tuollaisen ryhmän yhteistoiminta ylipäätään onnistuisi, mikäli jokainen ryhmäläinen alkaisi tositilanteessa pohtia radiosta huudettujen komentojen mielekkyyttä ja moraalista oikeutusta?
Ei mitenkään, ei niissä tilanteissa ole aikaa semmoiseen.
Aivan ja tämä mahdollistaa juurikin Aarnion kaltaiset tapaukset, kun ei ajatella itse vaan toimintaa vain sen käskyn voimin, mutta sitähän sinne halutaan, älä kyseenalaista vaan tee.
Laumasielulla tarkoitan sitä että ei kyseenalaista, onko tämä tapa toimia oikein, kuten vaikkapa vitsailu vakavalla asialla, eikö jo n a t si s aksa osoittanut mihin tuollainen voi äärimmilleen vietynä johtaa?
Ryhmässä toiminen ei edellytä että tap paa koko ihmisyytensä, mitä kovasti yritätte puolustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
V-P kirjoitti:
Ihme kohkaamista...
Kerron teille nyt ruman totuuden elämästä, ok?
On kai ihan päivänselvää, että ihmiset jotka toimii ja työskentelee tällaisissa tehtävissä on luonteeltaan hieman erilaisia kuin papit taikka päiväkodin hoitajat?!
On tekopyhää jeesustelua vaatia ihmisiltä jotakin yli-jumalallista empaattisuutta ja työssä vastaan tulevien ihmisten ehdotonta myötäelämistä ja säälimistä, ei sellainen nyt vaan ole ihmiselle mahdollista.
Toki kohtelias ja asiallinen pitää olla, mutta vaatimus tippa silmässä yhdessä parkumisesta on nyt jo vähän paksua, jos tällainen karrikoitu metafora sallitaan.
Täällä rinnastetaan jo poliisit samaan nippuun kuin jotkut rikolliset moottoripyöräkerholaiset, vähän suhteellisuudentajua nyt hei
Nyt hei jos ihminen jolla on tuollainen moraali on vastuussa turvallisuudessa, koen sen uhkana enemmän kuin yksikään mp-kerho. Eikös siellä poliisit ole jo vaikka mistä jäänyt kiinni. Eikä yllätä yhtään jos epäempaattisuus on edellytys ryhmään.
___________
Jos tulisi tilanne jossa joutuisit kahdesta ihmistyypistä valitsemaan kumpi turvaa selustasi, kumpi se olisi moraalinen ja muista välittävä ihminen vai kylmäpäinen psykopaatti?
Itse valitsisin ensimmäisen koska tietäisin ettei jättäisi tosipaikan tullen pulaan, toisin kuin jälkimmäinen.
Vierailija kirjoitti:
Btw v-p montako kiukaaseen itsensämur.haa tiedät yrittäneen?
Ennen kirjan lukemista tasan 0 kpl.
Nyt kirjan lukeneena tiedän 1 kappaleen.
Edelleenkään, en tunne enkä TUNNISTA yhtään enempää kuin ennen kirjan lukemistakaan, eli edelleen tässä asiassa se tasan 0kpl.
See my point?
Vierailija kirjoitti:
___________
Jos tulisi tilanne jossa joutuisit kahdesta ihmistyypistä valitsemaan kumpi turvaa selustasi, kumpi se olisi moraalinen ja muista välittävä ihminen vai kylmäpäinen psykopaatti?
Itse valitsisin ensimmäisen koska tietäisin ettei jättäisi tosipaikan tullen pulaan, toisin kuin jälkimmäinen.
Omassa idealismissaan sokeasti elävän, mustavalkoisesti ajattelevan ihmisen köyhää argumentointia...
Sinun maailmassasi on vain Äiti Teresoita, ja patologisia psykopaatteja.
Katsos kun valtaosa ihmisistä sijoittuu johonkin tuohon välille.
En kiistä etteikö erikoisjoukoissa/tehtävissä olevat saattaisi olla (en kehtaa väittää olevan, kun en niin hyvin tuota ammattiryhmää tunne) jopa tunnekylmempiä kuin populaatio keskimäärin, se on ehkä jopa todennäköistä, mutta en edelleenkään ymmärrä miksi tämä on näin kauhistuttava asia teidän mielestänne.
P.S. Ihan ajatusleikkinä, jos joutuisin kuvailluista ääripään yksilöistä valitsemaan, itse valitsisin sen psykopaatin, koska on todennäköisempää että tämä ampuu uhkaa/vihollista kuin se uber-empaattinen, joka todennäköisemmin "jäätyy" tuossa tilanteessa.
Kirja on poliisipropagandaa parhaimmillaan. Ihan viidyttävä teos. Kirjoittajan oma ego on korkealla samaten kaikki tapahtumiin tavalla tai toisella osallistuvat sivulliset ovat tusinaa joka ei osaa toimia tai ajatella. Ainut henkilö jonka kirjoittaja nostaa liki itsensä veroiseksi on tuo vanhempi mies jonka kotiin tunkeudutaan ja jolta konna varastaa traktorin. Samaten case jossa aseistamaton "jättiläinen" saa neljä aseistettua poliisia jähmettymään paskat housussa kauhusta ja jäämään liki panttivangeiksi on mielestäni erikoinen ja vaatisi syvempää tarkastelua miksi näin pääsi käymään.
Jotenkin naurattaa tuo agressivisuudesta puhuminen kirjassa kun näistäkin kommenteista näkee sen hyökkäävän kommentoinin heti kun poliisia kyseenalaistaa, älä tee kuten minä vaan kuten minä sanon, taitaa olla se toimintamalli? Perustellaan tökeröä käytöstä ammatilla, ammatilla johon haettiin, tiedätkö sinne ei tarvitse hakea jos et pärjää ilman että menettäisit kunnioituksen ihmisiin, joita tulisi suojella ei suinkaan halveerata. Poliisit haluavat kunnioitusta, saisiko sitä osoittamalla tuota kunnioitusta muihin. Sen itkemisen ja halveerauksen välillä on myös monia todella monia eri tapoja toimia.
V-P kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
___________
Jos tulisi tilanne jossa joutuisit kahdesta ihmistyypistä valitsemaan kumpi turvaa selustasi, kumpi se olisi moraalinen ja muista välittävä ihminen vai kylmäpäinen psykopaatti?
Itse valitsisin ensimmäisen koska tietäisin ettei jättäisi tosipaikan tullen pulaan, toisin kuin jälkimmäinen.
Omassa idealismissaan sokeasti elävän, mustavalkoisesti ajattelevan ihmisen köyhää argumentointia...
Sinun maailmassasi on vain Äiti Teresoita, ja patologisia psykopaatteja.
Katsos kun valtaosa ihmisistä sijoittuu johonkin tuohon välille.
En kiistä etteikö erikoisjoukoissa/tehtävissä olevat saattaisi olla (en kehtaa väittää olevan, kun en niin hyvin tuota ammattiryhmää tunne) jopa tunnekylmempiä kuin populaatio keskimäärin, se on ehkä jopa todennäköistä, mutta en edelleenkään ymmärrä miksi tämä on näin kauhistuttava asia teidän mielestänne.
P.S. Ihan ajatusleikkinä, jos joutuisin kuvailluista ääripään yksilöistä valitsemaan, itse valitsisin sen psykopaatin, koska on todennäköisempää että tämä ampuu uhkaa/vihollista kuin se uber-empaattinen, joka todennäköisemmin "jäätyy" tuossa tilanteessa.
No ei ole mutta sinun maailmassa siis näyttää olevan, kun ei vitsaili ja itkun välistä löydä muita inhimillisiä tapoja olla.
Miksi luulet muuten että se jälkimmäinen sun puolesta ampuisi sitä vihollista? Pelastaisi oman nahkansa.
Empaattisuus ja herkkyys ei ole yhtä kuin pelkuruus, vaikka siellä poliisikoulussa näin opetetaankin. Itseasiassa noiden säilyttäminen rankkojen kokemusten jälkeen on vahvuus.
Miksi meidän pitäisi vain luottaa että kyllä hän tietää paremmin? Miksi me emme saisi ajatella omilla aivoillamme? Yrität hiljentää kritiikin CV:llä.