Miehen kavereiden tapaaminen pelottaa

Ollaan molemmat syyllisiä siihen ettei hoidettu hommaa heti aluksi. Nyt seurustelua takana jo +3 vuotta, ja olen kahdesti tavannut (vain tervehtinyt) miehen kaksi parasta kaveria. Muut kaverit ovatkin sitten lapsuuskavereita joihin miehellä on säilynyt jonkinlaiset välit. Näkee heitä kerran vuodessa tai kahdessa. Mutta he ovatkin tosi kiinnostuneita tapaamaan minut. Viime tapaamisena kuulema heti alkoi ihmettely kun en ollut mukana. Olivat odottaneet näkevänsä minut jo silloin 3 vuotta sitten jolloin mies kertoi seurustelusta julkisesti. Aluksi suhtauduin siihen asenteella :"miehenkään mielestä nuo kaverit eivät ole olennainen osa elämää joten eihän minun ikinä tarvitse heitä nähdä". Nyt asia on ruvennut vaivaamaan. Onhan se aika outoa että jotkut luulee minun piilottelevan (mikä on osittain totta, pelkään sosiaalisia tilanteita). Alkoi jo kaduttaa että seuraajan kerran tilaisuus osallistua illanviettoon on vasta vuosien päästä jonkun mennessä naimisiin...

Kuin tilauksesta, seuraava tilaisuus on uutena vuotena. Tiedän jo että olen siellä hiljainen, se on ok. Näytillä siellä vain käyn. Mutta mitä vastaan kun taatusti utelevat miksi en aiemmin ole tullut mukaan mieheni kanssa? Riittääkö "en juo alkoholia joten jostain syystä en ole vaan harkinnut illanviettoihin lähtemistä"? Jokin kauniimmpi tapa sanoa tuo sama pitäisi keksiä. En halua kertoa koko totuutta eli "pelkään ihmisiä joten välttelin teitäkin".