Nuoren syömishäiriö

14-vuotias tyttäreni oireilee syömishäiriötä. Hänellä on jo vääristynyt kehonkuva. Kuvittelee olevansa lihava, vaikka on hoikka, jopa laiha. Pienestä asti lapsi on ollut hyvin valikoiva. Hän käy psykiatrisella hoitajalla juttelemassa ja lääkärissä (yleis-) oltiin viime viikolla. Ehkä pääsee psykiatrille jollakin aikataululla. Verikokeet olivat ok. Tyttärelle ja meille on tapahtunut paljon rankkoja asioita ja mullakin on syömishäiriötausta.

Kysymys kuuluukin, miten tähän suhtautua? Olen tehnyt nyt niitä ruokia mitkä hänelle maistuvat, välillä hän syö, välillä ei. Pakottaa en tietenkään voi, enkä halua syömisestä meidän välille uutta taistelukenttää. Hänellä on tukihenkilö, joka niin ikään on huolissaan tytön syömisestä ja olikin ottanut yhteyttä sossuun. No, minkäpä sielläkään mahtavat. Olen aika väsynyt tähän, enkä jaksaisi vuosien jälkeen stressata aiheesta kauheasti. Tein jossain vaiheessa tietoisen päätöksen olla murehtimatta, koska lapsi nyt jotain syö ja kasvaa ja kehittyy, mutta tukihenkilöllä ei ole kokemusta ja ottaa nyt tämän aika raskaasti, soittelee ja kyselee.