Mitä ajatuksia herättää se, että lapset ei asu äidin kanssa?

Hylkääminen on yhtä paha, oli hylkääjänä sitten äiti tai isä.

En ymmärtäisi ollenkaan, mutta tuskinpa se täti minun ymmärrystäni kyselisikään.

Itse huolehdin lapsistani varmasti niin kauan kuin ikinä.

Voisin hyvin tehdä noin itsekin. Joskin en ehkä toiseen maahan ellei olisi joku työjuttu millä voisi tarjota paremman elannon lapsille.

Ei se tarkoita etten rakastaisi lapsia. Moni nainen viettää pitkiä jaksoja ulkomailla tienaamassa perheensä eteen. Köyhemmissä maissa paljon yleisempää.

Ei se herätä mitään ajatuksia, koska en itsekään asunut lapsena äidin kanssa. Omat lapset ovat kuitenkin omia lapsia, vaikka niiden kanssa ei asuisi.

Olisi tosi outoa mielestäni. Pitäisin hiljaa mielessäni jotenkin häiriintyneenä henkilönä.

Vierailija kirjoitti:

Ei se herätä mitään ajatuksia, koska en itsekään asunut lapsena äidin kanssa. Omat lapset ovat kuitenkin omia lapsia, vaikka niiden kanssa ei asuisi.

Onhan se juuri näin. Lapset ovat omia lapsia, vaikka joku muu huolehtii. Mutta olen kyllä huomannut, että pojat kärsivät äidin poissaolosta. Minä olen siis se äitipuoli, joka yritän olla enemmän kuin äitipuoli. Onneksi pojilla on huolehtiva isä. AP

Eikös erokakruilla yleensäkin ole vain yksi lähivanhempi jos ei ole vuoroviikkoja? Täysin herttaisen yhdentekevää mitä sukupuolta se lähi- tai etävanhempi on.

Kiti Kokkonen on tästä esim. kertonut hyviä mietteitä, kun asui isänsä kanssa.

Mitä ajatuksia herättää se, kun lapset eivät asu isänsä kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Olisi tosi outoa mielestäni. Pitäisin hiljaa mielessäni jotenkin häiriintyneenä henkilönä.

No kyseessä onkin persoonallisuushäiriöinen, huomioinhakuinen persoona, joka menee huomion ja pintaliitoelämän perässä. AP

Vierailija kirjoitti:

Hylkääminen on yhtä paha, oli hylkääjänä sitten äiti tai isä.

Eli vallitsevan normin mukaan täysin ok ja kukaan ei räpäytä silmäänsäkään kun äiti jättäytyy joka toisen viikonlopun vanhemmaksi.

Kamalasti ihmetellään jos lapset hylkää äiti... jos taas isä ei pidä eron jälkeen yhteyttä niin ei kukaan sitä kummastele. Meillä erosta neljä vuotta ja ex ei halua ollenkaan ottaa lapsia, ovat hänen luonaan muutaman yksittäisen yön vuodessa. Tärkeintä on oma vapaa-aika, baarit ja tänäänkin oli katsomassa matsia. Elarit maksamatta ja ei edes koskaan soita lapsille. Jos minä olisin tehnyt noin, haukuttaisiin hulluksi ja hirviöäidiksi. Exälle ei kukaan sano mitään, edes sukulaisensa eivät kysele miksei lapset kiinnosta.

Minulla ei taida olla mitään oikeutta arvostella sitä mikä on perheen tapa elää elämäänsä.

Eihän se ole automaattisesti hylkäämistä, jos äiti muuttaa pois. Äiti vain ei asu enää saman katon alla. Voi se äiti silti olla paljon tekemisissä lastensa kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Eihän se ole automaattisesti hylkäämistä, jos äiti muuttaa pois. Äiti vain ei asu enää saman katon alla. Voi se äiti silti olla paljon tekemisissä lastensa kanssa. 

Voi toki olla. Mutta tässä tapauksessa ei ole. Vanhempaa poikaa tapaa korkeintaan kerran vuodessa ja nuorempaa kerran tai kaksi. AP

Minä en olisi pystynyt elämään erossa lapsistani, mutta joku toinen voi.

Tuo on todella typerää, jos kyseessä on siis hylkääminen, että tarkoituksella etäännyttää välit lapsiin ja muuttaa niin kauas, ettei tapaamiset käytännössä onnistu. Mutta jos vaan asuu kauempana etävanhempana ja tapaa kuitenkin lapsia, niin entä sitten?

Mutta toisaalta, voi olla että yhteishuoltajuus on ollut niin hankala, väkivaltainen tai narsistinen exä, joka jatkaa hankalaa käytöstä kun lapset vaihtaa paikkaa. Kaikki ei saa tapaamispaikkaakaan. Jos lapset on kiintyneempiä isään, niin sitten loogisempaa jättää lapset isälle. Ja jos lapset olisi äidillä niin silloin kiusaaminen lasten kautta takuulla jatkuisi. Joskus tuo voi olla tilanteen rauhoittamiseksi väliaikainen ratkaisu

Kumpi tahansa vanhempi nimenomaan on kelvoton jos kokonaan jättää lapset taakseen koska työ ja muu elämä on olevinaan tärkeämpää.

Ihan Ok, varsinkin jos vanhempien suhde päättynyt siihen että mies pettää. Joillakin on se harhaluulo että vaimon jättämisen lisäksi myös lapset voi vain jättää :D.

Onhan se surullista ja vastuutonta, oli sitten äiti tai isä, jos työ, ystävät ja uusi puoliso menee lapsen edelle ja kertoo se vanhemman arvomaailmasta.

Itse en voisi jakaa tälläisen kanssa elämääni, jo ystävyys tuottaisi vaikeuksia.

Todella surullista, kun se aika mitä lapsi tarvitsee vanhempiaan on lyhyt, kun vertaa sitä elinikään. Vanhemmalta vastuutonta ja on huono ihmiseksi.