Ihan eri lähtökohdat miehen kanssa
Olen 10. vuotta yhdessä mieheni kanssa ja ihan hyvin menee muuten, mut mies on tosi sosiaalinen ja ihmisten kanssa hyvä, toisin kuin mä. Oma historiani on se, että mua on kiusattu tosi pahasti koulussa, niin pahasti, etten ole kehdannut miehelle ikinä siitä kertoa. Mies on sen sijaan on kuulunut suosittuihin vissiin, ja nauttii ihmisten seurasta. Mun on tosi vaikea nauttia ihmisten seurasta, vaikka yritänkin, koska se pelon tunne koulun käytäviltä seuraa mukana, vaikka miten järkeilisi. Onko tällaisella parilla tulevaisuutta, mistä tällaiselle 35v työssäkäyvälle ex-koulukiusatulle vertaistukea?
Kommentit (9)
Ajan myötä kiusaamisen arvet häviää. Kokemusta on.
Kyllä minuakin ihmetyttää, että jo kymmenettä vuotta olette yhdessä ja nyt vasta tuo asia nousee pintaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minuakin ihmetyttää, että jo kymmenettä vuotta olette yhdessä ja nyt vasta tuo asia nousee pintaan.
Tuota minäkin ihmettelen.
Mistäkö apua? Siitä, että puhut asiasta miehesi kanssa - siitä mikä pelottaa ja huolestuttaa ja mistä se johtuu. Saat taakkaasi kevennettyä ja miehesi ymmärtää sinua paremmin.
Olette aivan tasapainossa. Mies on huippusuosittu, nainen hylkiö. Parinvalinta toimii niin, että naisilla on varaa valita.
Siinähän se vastaus periaatteessa sitten tulikin, että jos ja kun en ole pystynyt tähän saakka miehelle avautumaan näistä asioista, niin suotta olemme yhdessä. Ovatko parisuhteet sitten yleensä tässä vaiheessa sellaisia, että kipukohdista avaudutaan ja puhutaan? Tuntuu, ettei miehellä sellaisia ole, kun ei ole puheeksi ottanut koskaan mitään.
Parisuhde toimii yleensä parhaiten silloin, kun molemnat täydentävät toisiaan eli toisella on ominaisuuksia, joita toiselta puuttuu tai on heikot. Parisuhde olisi aika kauhea, jos olisi kaksi erittäin puheliasta yhdessä, jolloin kumpikaan ei saa suunvuoroa, tai kaksi, jotka ei kumpikaan puhu mitään.
Jospa keskuselet miehen kanssa asiasta. Onpa ihme suhde, jos et ole vieläkään asiasta keskustellut.