Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi on ne do, re, mi... kun eikö ne ole sama kuin C D E F G jne

Vierailija
04.11.2019 |

Onko niin, että samalle asialle on kaksi eri symbolistoa vai olenko tajunnut väärin? Miksi/missä noita do re mi:ta edes käytetään?

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
04.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole sama asia. C on sama kuin do vain C-duurissa ja a-mollissa. Jos esum. kappale on G-duurissa, niin silloin G on do.

Vierailija
2/13 |
04.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Googlaa solmisaatio. Do re mi ei ota kantaa absoluuttiseen sävelkorkeuteen, siis toisin kuin ne C D E jne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
04.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Harmittaa etten aikoinaan lukenut musiikin teoriaa :(

t.46-vuotiaana pianoa jatkava pianonsoittaja

Vierailija
4/13 |
04.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa etten aikoinaan lukenut musiikin teoriaa :(

t.46-vuotiaana pianoa jatkava pianonsoittaja

Vielähän tuon ehdit.

Vierailija
5/13 |
04.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eri asteikot alkavat eri nuotista. C-duuri alkaa c:stä, kuten luettelit. Peräkkäisten nuottien välimatka säilyy asteikoissa samana, joten eri asteikot kuulostavat tuolta do-re-mi - systeemiltä, vaikka niiden lähtökorkeus vaihtelee. Esim F-duuri alkaa f:stä: f, g, a, b, c, d, e. Tuossa siis h alennetaan b:ksi, jotta saataisiin nuottien välinen etäisyys säilymään systeemin mukaisena. Tutustu kvinttiympyrään, jos asia kiinnostaa.

Vierailija
6/13 |
04.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos, sain suuntaa näistä -Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
04.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa etten aikoinaan lukenut musiikin teoriaa :(

t.46-vuotiaana pianoa jatkava pianonsoittaja

Vielähän tuon ehdit.

Missähän voisi opiskella? Itseopiskellen en opi.

Vierailija
8/13 |
04.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja noi nimet (do, re) tuli jonkun vanhan runon rivien alkusanojen aluista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
04.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alunperin C,d,e,f,g,a,h,c  alkoi lisäksi A:sta. A,b,c, d,e,f,g,a. Suomessa B on vaan muutettu H:ksi jostain kumman syystä toisin kuin useimmissa muissa maissa.  Syistä tähän on monia selityksi, mutta ilmeisesti aikoinaan soitettiin paljon A-molli pohjaista musiikkia, jossa on samat sävelet kun C-duurissa. Kun sitten on siirrytty tekemään enemmän duuri kappaleita, niin asteikko alkaakin nylyään sitten C:stä.

Vierailija
10/13 |
04.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa etten aikoinaan lukenut musiikin teoriaa :(

t.46-vuotiaana pianoa jatkava pianonsoittaja

Miksi sitä teoriaa pitäisi opetella jos vaan soitat jotain biisejä? Jos haluat säveltää tai soittaa jossain jazz orkesterissa, niin sittenhän se on aika pakollista toki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
04.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa etten aikoinaan lukenut musiikin teoriaa :(

t.46-vuotiaana pianoa jatkava pianonsoittaja

Miksi sitä teoriaa pitäisi opetella jos vaan soitat jotain biisejä? Jos haluat säveltää tai soittaa jossain jazz orkesterissa, niin sittenhän se on aika pakollista toki.

En tiedä, mutta suurin osa pianoa soittavista opiskelee teoriaa. (Siis lapsina). Käytännössä on järkevää tietää, mitkä sävelet esim. muodostavat tietyn sävellajin, ja jo se on todella vaikeaa oppia vanhana. Jotenkin se, että tajuaa miksi kappale on kirjoitettu kuten se on kirjoitettu auttaisi soitossa, uskoisin. Siis että on vaikka C-duurissa ja se tuo siihen elementit (esim. tietyt soinnut??) x,y ja z. Ne eivät ole hatusta temmattu sinne.

Vierailija
12/13 |
04.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Alunperin C,d,e,f,g,a,h,c  alkoi lisäksi A:sta. A,b,c, d,e,f,g,a. Suomessa B on vaan muutettu H:ksi jostain kumman syystä toisin kuin useimmissa muissa maissa.  Syistä tähän on monia selityksi, mutta ilmeisesti aikoinaan soitettiin paljon A-molli pohjaista musiikkia, jossa on samat sävelet kun C-duurissa. Kun sitten on siirrytty tekemään enemmän duuri kappaleita, niin asteikko alkaakin nylyään sitten C:stä.

B:tä ei ole muutettu Suomessa H:ksi, vaan Suomessa on aikoinaan otettu käyttöön samat nuottien nimet kuin Saksassa, jossa myös A:n jälkeen tulee H. Sen sijaan englanninkielisissä maissa A:n jälkeen tulee B. Ranskalaiset taas käyttävät eri nimiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
04.11.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa etten aikoinaan lukenut musiikin teoriaa :(

t.46-vuotiaana pianoa jatkava pianonsoittaja

Miksi sitä teoriaa pitäisi opetella jos vaan soitat jotain biisejä? Jos haluat säveltää tai soittaa jossain jazz orkesterissa, niin sittenhän se on aika pakollista toki.

En tiedä, mutta suurin osa pianoa soittavista opiskelee teoriaa. (Siis lapsina). Käytännössä on järkevää tietää, mitkä sävelet esim. muodostavat tietyn sävellajin, ja jo se on todella vaikeaa oppia vanhana. Jotenkin se, että tajuaa miksi kappale on kirjoitettu kuten se on kirjoitettu auttaisi soitossa, uskoisin. Siis että on vaikka C-duurissa ja se tuo siihen elementit (esim. tietyt soinnut??) x,y ja z. Ne eivät ole hatusta temmattu sinne.

Tuo on ihan totta. Kun teorian perusteet ovat hallussa, uusien kappaleiden opettelu on selvästi helpompaa ja nopeampaa.

Joissakin työväenopistoissa on musiikinteorian kursseja. Myös musiikkiopistoihin voi päästä kohtuuhinnalla teoriaoppilaaksi, jos ei haittaa se, että ryhmän muut oppilaat ovat suunnilleen 10-vuotiaita. Monilla musiikkileireillä on myös mahdollisuus opiskella teoriaa (tosin usein niilläkin 10-vuotiaiden kanssa). Uskoisin myös netistä löytyvän hyvää materiaalia.