Lue keskustelun säännöt.
HS: Suomalainen reborn-nukke harrastaja
02.11.2019 |
Tämän päivän Hesarissa juttu reborn-nukkeja keräilevästä naisesta. Jutussa kuvataan kuinka nainen pukee nukkeja, vaihtaa vaippoja ja kantaa kantokopassa.
Aika ristiriitaisia tunteita herättävä juttu. Sinänsä harmiton harrastus, mutta nukkejen realistisuus karmii. Mitä mieltä?
Kommentit (79)
Meitä on niin moneen junaan.
Osa jää laiturillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Artikkeli jätti hyvin ristiriitaisiin tunnelmiin. Nukke ei harrastajan mukaan ole vauvan korvike vaan vertautuu muihin keräilyesineisiin. Tuskin hän kuitenkaan ulkoiluttaa tai sylittelee esimerkiksi View-Master-kiekkoja, joita hän kuulemma myös kerää.
Kyllä, ihmiset keräävät monenlaisia asioita. Nuket ovat niistä yleisimpien joukossa. Mutta siinä vaiheessa, kun aikuinen ihminen lähtee kantokopan kanssa ulkoiluttamaan muovista nukkea, kyse on jostain aivan muusta kuin keräilyharrastuksesta.
Jutussa haastateltu keräilijä kertoo ihmettelevien kommenttien loukkaavan. Tietenkään ei ole kohteliasta laukoa mielipiteitä toiselle tärkeästä asiasta, mutta kyllähän tästä pitää ilmiötasolla saada puhua.
On vaikea käsittää, mitä tarpeita nämä nuket täyttävät. Kyllähän se, että kokee aikuisena tarvetta nukkeleikeille, kuulostaa siltä, että jokin kehitysvaihe olisi jäänyt lapsena kesken. Se, että pukee ja kuvaa nukkeja, on vielä jotenkin järkeenkäypää, mutta että nukkeja kuljetetaan ulkona rattaissa. Jutun naisella oli ollut nukke mukana puolison perheen luona joulunvietossa. Miten muiden tulisi nukkeleikkiin suhtautua? Pitääkö leikkiin lähteä mukaan? Saako olla välinpitämätön? Saako kieltäytyä esimerkiksi yhteiskuvista nuken kanssa?
Kyllä tuollainen nyt jollain tavalla on lapsen korvike. Ehkä hän ei sitä itse kuitenkaan halua myöntää, kuten ei moni koiran omistajakaan. No eipä ole minulta pois ja vaikuttaa mielenkiintoisemmalta, kuin muumimukien keräily.
hanki oma elämä kirjoitti:
hittoako sulle kuuluu!
No kyllähän se kuuluu jos lehteen tehdään juttu.
T: eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jutussa haastateltu keräilijä kertoo ihmettelevien kommenttien loukkaavan. Tietenkään ei ole kohteliasta laukoa mielipiteitä toiselle tärkeästä asiasta, mutta kyllähän tästä pitää ilmiötasolla saada puhua.
On vaikea käsittää, mitä tarpeita nämä nuket täyttävät. Kyllähän se, että kokee aikuisena tarvetta nukkeleikeille, kuulostaa siltä, että jokin kehitysvaihe olisi jäänyt lapsena kesken. Se, että pukee ja kuvaa nukkeja, on vielä jotenkin järkeenkäypää, mutta että nukkeja kuljetetaan ulkona rattaissa. Jutun naisella oli ollut nukke mukana puolison perheen luona joulunvietossa. Miten muiden tulisi nukkeleikkiin suhtautua? Pitääkö leikkiin lähteä mukaan? Saako olla välinpitämätön? Saako kieltäytyä esimerkiksi yhteiskuvista nuken kanssa?
Eihän siinä mitään. Mutta jos pyytää esim facebookin kautta lasten käytettyjä vaatteita tai tarvikkeita, niin olisi ihan kiva tietää, että ne menevät reborn-nukeille.
Eräs nainen pyysi minulta vanhoja tutteja facebookin kautta ja selitti , että ne menevät hänen ompelemilleen nukeille. Ajattelin tosiaan NUKKEJA, siis ei lapsen näköisiä ollenkaan.
No, myöhemmin tuli kuva kun lasteni tutit olivat reborn-nukeilla suussa. Säikähdin ja järkytyin niin, että puhelin putosi kädestä. En ollut ennen reborn-nukkeja nähnyt ja minusta he näyttivät lähinnä arkutetuilta vauvoilta.
Myös kaikki kenelle nuo kuvat näytin, säikähtivät.
Tuon jälkeen suhtaudun tosi varauksella tuohon harrastukseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja lisään vielä, että osa haluaa lahjoittaa käytetyt vaatteet ja tarvikkeet tarpeeseen,
Ei aikuisten leikkeihin
Reborn nuket on kammottavan rumia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän, jos haluaa jotain keräillä ja keräilykohdettaan huoltaa, mutta se nukeilla "leikkiminen" on sitten asia erikseen. Olen muutaman dokumentinkin aiheeseen liittyen nähnyt ja kyllä vaikuttaa, että käyttävät noita nukkeja täysin lasten korvikkeina.
Ei näitä kukaan nainen harrasta ihan vain harrastuksen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisikö ottaa yksi ja vaunut niin saa ilmaisen matkaliput Helsingissä
Vierailija kirjoitti:
Jutun naisella oli ollut nukke mukana puolison perheen luona joulunvietossa. Miten muiden tulisi nukkeleikkiin suhtautua? Pitääkö leikkiin lähteä mukaan? Saako olla välinpitämätön? Saako kieltäytyä esimerkiksi yhteiskuvista nuken kanssa?
Itse koen niin että kunhan muiden rajoja ei ylitetä, niin tehköön kukin mitä tarvitsee. Esim. se että joku haluaa olla olematta yhteiskuvassa nuken kanssa, koska kokee sen itselleen häiritseväksi on mielestäni täysin OK, ja "nukkeharrastajan" tulee ymmärtää tämä.
Jos nuket vastaavat johonkin hänen henkilökohtaiseen tarpeeseensa edes jollain tasolla (ei kait hän nukeista huolehtisi, ellei se jotain tarvetta täytä), niin olen onnellinen hänen puolestaan että on saanut mahdollisuuden täyttää tarpeensa (oli kyseessä sitten joku lapsuuden trauma tai välistä jäänyt kehitysvaihe, onko tuolla lopulta edes väliä?) ja löytänyt kanavan siihen. Jos joku päivä nuket eivät enää vastaa, niin ne voi sitten vaihtaa uuteen kiinnostuksen kohteeseen. Ainahan tekeminen jotain tarvetta täyttää (syöminen, juominen, seksi, suhteet, viihde, jne.).
Onhan noita aikuisten mallisiakin nukkeja ja niille on oma kysyntänsä sekä yhteisöt ja niissä on täysin samat käytännöt (nukkeja kanniskellaan ulos ja niitä puetaan sekä kuvataan) kuin uutisessa olleella naisella. Avattiinhan suomessa se nukkebordellikin, jossa noita aikuisten mallisia nukkeja käydään panemassa.
Anyway, pointti nyt se että oli se sitten uutisen mukainen vauvanukke tai aikuisen näköinen haltiakorvilla varustettu vampyyrinukke, johonkin tarpeeseen ne vastaavat. Mitä sillä taas sitten on väliä mitä muut ajattelee? Minusta ei mitään jos yksilötasolla nukkeharrastus parantaa ihmisen elämänlaatua pitemmällä tähtäimellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se miksi nuo nuket karmivat on niiden realistinen ulkonäkö ja se että ne ovat ilmiselvästi elottomia. Eli ainakin minulle tulee etsimättä mieleen kuollut vauva, mikä on yksi niistä karmivimmista asioista mitä osaan ajatella. Jo kuva aiheuttaa pahan olon, onneksi en ole noita luonnossa nähnyt.
Yksi tuommoinen nukke voi muuten maksaa lähemmäs 10 000 euroa. Löytyy alle tonninkin nukkeja, mutta mitä aidomman tuntuinen materiaali, tarkemmat yksityiskohdat ja isompi nukke, niin yleensä sitä enemmän joutuu maksamaan. Mutta monet muutkin harrastukset on kalliita, varsinkin keräilyharrastukset :)
Tunnen yhden tällaisen harrastajan. Nuken hommattua kuvailee sitä päivittäin facebookiin, ulkoiluttaa, ostaa uusia vaatteita, vie vaunuissa eri tapahtumiin ja pitää kuin omana lapsenaan. Välillä kuvatekstit tyyliä ”Voi kun on annikillq huono päivä, jospa päikkärit piristäisivät :-)” ja kuva ulkona olevista vaunuista, jossa nukke ”nukkuu”.
Ilmeisesti osa hänen ystäväpiiristään luulee nuken olevan aito vauva, ja kyselevät kommenteissa, että milloinkas teille on tämmöinen perheenlisäys tullut. Kaveri ignoraa kommentit täysin :D
Vierailija kirjoitti:
Se miksi nuo nuket karmivat on niiden realistinen ulkonäkö ja se että ne ovat ilmiselvästi elottomia. Eli ainakin minulle tulee etsimättä mieleen kuollut vauva, mikä on yksi niistä karmivimmista asioista mitä osaan ajatella. Jo kuva aiheuttaa pahan olon, onneksi en ole noita luonnossa nähnyt.
Jep "uncanny valley"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutun naisella oli ollut nukke mukana puolison perheen luona joulunvietossa. Miten muiden tulisi nukkeleikkiin suhtautua? Pitääkö leikkiin lähteä mukaan? Saako olla välinpitämätön? Saako kieltäytyä esimerkiksi yhteiskuvista nuken kanssa?
Itse koen niin että kunhan muiden rajoja ei ylitetä, niin tehköön kukin mitä tarvitsee. Esim. se että joku haluaa olla olematta yhteiskuvassa nuken kanssa, koska kokee sen itselleen häiritseväksi on mielestäni täysin OK, ja "nukkeharrastajan" tulee ymmärtää tämä.
Jos nuket vastaavat johonkin hänen henkilökohtaiseen tarpeeseensa edes jollain tasolla (ei kait hän nukeista huolehtisi, ellei se jotain tarvetta täytä), niin olen onnellinen hänen puolestaan että on saanut mahdollisuuden täyttää tarpeensa (oli kyseessä sitten joku lapsuuden trauma tai välistä jäänyt kehitysvaihe, onko tuolla lopulta edes väliä?) ja löytänyt kanavan siihen. Jos joku päivä nuket eivät enää vastaa, niin ne voi sitten vaihtaa uuteen kiinnostuksen kohteeseen. Ainahan tekeminen jotain tarvetta täyttää (syöminen, juominen, seksi, suhteet, viihde, jne.).
Onhan noita aikuisten mallisiakin nukkeja ja niille on oma kysyntänsä sekä yhteisöt ja niissä on täysin samat käytännöt (nukkeja kanniskellaan ulos ja niitä puetaan sekä kuvataan) kuin uutisessa olleella naisella. Avattiinhan suomessa se nukkebordellikin, jossa noita aikuisten mallisia nukkeja käydään panemassa.
Anyway, pointti nyt se että oli se sitten uutisen mukainen vauvanukke tai aikuisen näköinen haltiakorvilla varustettu vampyyrinukke, johonkin tarpeeseen ne vastaavat. Mitä sillä taas sitten on väliä mitä muut ajattelee? Minusta ei mitään jos yksilötasolla nukkeharrastus parantaa ihmisen elämänlaatua pitemmällä tähtäimellä.
Olen edellisen kommentin kirjoittaja. On tietysti hienoa, jos joku saa nukkejen kautta lohtua tai tyydytystä johonkin tarpeeseen. Näkisin kuitenkin, että ilmiön normalisoinnilla voi olla ongelmallisia seurauksia, esimerkkinä vaikkapa esille nostamani muiden suhtautuminen. On varmasti olemassa riski, että nukkeleikki menee liian pitkälle, jolloin alkaa vaatia muita huomioimaan nukke ja suhtautumaan tähän kuin oikeaan lapseen. Tämä asettaa sukulaiset, ystävät, työkaverit ja ihan sivullisetkin kiusalliseen asemaan. Pitääkö bussiin päästä lastenrattaissa olevan nuken kanssa? Saako tällöin matkustaa ilmaiseksi? Pitääkö ravintolahenkilökunnan tuoda nukelle syöttötuoli? Miten suhtautua, jos työkaveri kertoo puuhistaan nuken kanssa kahvipöydässä samoin kuin muut puhuvat lapsistaan ja lemmikeistään? Ainakin osassa tapauksista terapia tai vaikka lemmikin hankkiminen saattaisivat pidemmän päälle olla terveempi vaihtoehto.
Noi on todella creepyjä. Kauhuelokuva matskua. En ymmärrä koko juttua ollenkaan.
hittoako sulle kuuluu!