oltiin tänään miehen kanssa 2 tuntia erossa 3kk vanhasta lapsestamme
sattumaako, vai ei? Ei rupea nukkumaan, ei millään. Ihan takiaisena kiinni kokoajan, jos hetkeksi laskee pois sylistä ihan jumalaton parku.
Käy unessa, mutta jos vähänkin liikahtaa sätkähtää hereille. Ja huutoa alkaa sylisäkin.
Nukkunut tänään noin 40 minuutia 12 tunnin aikana :(
Kommentit (12)
Kyllä jotkut lapset ovat herkempiä kuin toiset näille jutuille. Mutta älkää huolehtiko, kyllä se siitä asettuu :) :) Oikeasti, mulla oli esikoisen kanssa sama vahtiminen ja osin kuopuksenkin, nyt neljän vuoden jälkeen alkaa mieli rauhoittua näistä jutuista. Ei se rikki mene :)
Koskahan uskaltais pyytää miestä mun seuraksi.
En oikein uskalla mennä kolmanneksikaan, kun just nukahti.
En oikein usko, että kahden tunnin ero tekisi tätä., mutta aina nakutettuna on nukahtanut yöunille helposti ennen kahdeksaa
-ap-
Pari tuntia ei varmasti ole traumatisoinut teidän vauvaa, ellei sitä nyt jostain syystä ole kohdeltu huonosti sillä aikaa kun olitte poissa...
ja se vaikuttaa iltanukahtamiseen? Tai vauva koki hoidossa olemisen raskaaksi, ja yliväsyneenä nukahtaminen vaikeutuu.
tuonikäisellä se rytmi muuttuu vielä monia kertoja
Sehän on voinut olla ihan paniikissa, kun ei tuon ikäinen tajua että "no vanhemmat on nyt vain 2 h poissa, kyllä minä pärjään".
Ja toiset lapset ovat enemmän kiinni vanhemmissaan (mikä on ihan hyväkin asia).
Toiset taas opettaa vauvansa jo ihan pienistä että "älä nyt perkele liian riippuvaiseksi meistä tuu kun pärjäät ilmankin". Ja sitten valittavat myöhemmin kun "lapseni ei osoita rakkautta minua kohtaan, nyyh".
eikä vauva reagoinut siihen mitenkään erityisesti. Lähinnä reagoivat minun tissini, joita en saanut pumppaamallakaan kunnolla tyhjiksi päivän aikana. :)
Muissa tilanteissa vauvan rytmi on kyllä heittänyt kärrynpyörää ihan miten sattuu. Sellaisia vauvat vain ovat. Juuri kun luulet löytäneesi rytmin, se muuttuu.
Jos on esim ollut vieraita ja siksi innostunutta puheen sorinaa tai ollaan käyty kaupungilla asioilla, niin kukkuu ja vartioi sitten vanhempiaan kotona. Hän on jo kolmas lapsi, joten emme ota tätä liian raskaasti. Ihanaa, että meillä oli sukulaisvieras kokonaisen viikon ja vauva ehti tottumaan hänen syliinsä, vaikka nyt joutuu taas tyytymään meihin vanhempiin ja sisaruksiin noin esim.
Koska vauva tykkää näin tasaisesta arjesta, niin sitä me pyrimme elämäänkin. On hyvä, ettei vauvaa stressata liikaa. Täytyy ehtiä rentoutumaankin ettei jää pienelle kestostressi päälle. Säilytetään turvallisuuden tunteen ja uusien virikkeiden tasapaino.
Mutta toisaalta, siihen on hyvä tottua.
Mutta eikös siihenkin pidä joskus tottua?
turha potea syyllisyyttä ainakaan parin tunnin poissaolosta!!