Lue keskustelun säännöt.
60 vuotiaana haaveita vaiko vain elämän elämistä?
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Noutajan odottamista se on.
Perustele
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämään liittyviä haaveita.
Matkoja ja sellaisia. Tai ei ne haaveitakaan ole, ne pystyy kuitenkin useimmiten toteuttamaan.
Ihminen ei muutu paljoa vanhetessaan vaikka se nuoremmista siltä vaikuttaisi, hormonitoiminnan loppuminen suurin fysiologinen muutos, lisäksi tietysti sairaudet ja lannistavat elämän vastoinkäymiset.
Mitä muita haaveita voi olla kuin elämään liittyvöt? Itse haaveilen ostavani talonkin vielä.
Jess, haaveita on ja toteutus tulee tehdyksi paremminkin kuin nuorena:
Noutaja vaanii jo lähempänä, niin on aika satsata itseensä, nyt.
Kuin olisi elämän alussa, jollain tapaa. Intoakin syystä, että työelämä päättyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ainakin paljon haaveita ja uskon niistä osan toteutuvankin vielä,jos Luoja elinpäiviä suo.
Olen toiminut aiemmin harrastajateatterissa,mutta se jäi työpaikan vaihdon takia melkein parikymmentä vuotta sitten.
Nyt kysyi tuttu nainen multa tahtosinko taas mukaan.Innostuin.
Saa nähdä mitä saavat siinä ryhmässä aikaseksi ja saisiko roolia.
Kirjottamista olen myös harrastanut ja pöytis on täynnä runoja ja proosaakin.
Täytys saada ne jollekin osaavalle luettaviksi,että mitä niillä tekis.
Olen ollut kova tanssimaan,mutta sekin on ollut "jäissä"parikytä vuotta.Vain joskus satunnaisesti olen käynyt.
Nykyinen avomieheni ei tanssi,on kyllä osannut mutta ei nykyään,eikä oikein tykkää,jos menen.
Ei nyt siitä mutkuta mutta naamasta näkee.
Kaikissa "menoissa" jos mitä käyn,on se teatteri tai baari,menen yksin .Tyttäreni kanssa käyn teatterissa ja sitten mennään vähän istumaan iltaa jonnekin.
Mulla on tosiaan yks haave,mitä toivon toteutuvaksi.
Kaipaisin vielä miesstä,jonka kanssa voisin jakaa kaikki asiat ja harrastukset ja rakastaisin häntä.
Nykyisessä pitää kiinni vaan tapa ja hän on aika sairaaloinen.Tuntuisi väärältä nyt erota.
Ei höän siis ole sairaaloinen henkisesti,kova autoilemaan ja lukemaan,mutta alkoholi saa välillä liian suuren vallan ja mitään yhteistä meillä ei muutenkaan ole.
No kirjat ja eläimet ja molemmilla lapsenlapsia.Siinä ne yhdistävyydet on.
En tunne itseäni niin vanhaksi,että tuo riittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ainakin paljon haaveita ja uskon niistä osan toteutuvankin vielä,jos Luoja elinpäiviä suo.
Olen toiminut aiemmin harrastajateatterissa,mutta se jäi työpaikan vaihdon takia melkein parikymmentä vuotta sitten.
Nyt kysyi tuttu nainen multa tahtosinko taas mukaan.Innostuin.
Saa nähdä mitä saavat siinä ryhmässä aikaseksi ja saisiko roolia.
Kirjottamista olen myös harrastanut ja pöytis on täynnä runoja ja proosaakin.
Täytys saada ne jollekin osaavalle luettaviksi,että mitä niillä tekis.
Olen ollut kova tanssimaan,mutta sekin on ollut "jäissä"parikytä vuotta.Vain joskus satunnaisesti olen käynyt.
Nykyinen avomieheni ei tanssi,on kyllä osannut mutta ei nykyään,eikä oikein tykkää,jos menen.
Ei nyt siitä mutkuta mutta naamasta näkee.
Kaikissa "menoissa" jos mitä käyn,on se teatteri tai baari,menen yksin .Tyttäreni kanssa käyn teatterissa ja sitten mennään vähän istumaan iltaa jonnekin.
Mulla on tosiaan yks haave,mitä toivon toteutuvaksi.
Kaipaisin vielä miesstä,jonka kanssa voisin jakaa kaikki asiat ja harrastukset ja rakastaisin häntä.
Nykyisessä pitää kiinni vaan tapa ja hän on aika sairaaloinen.Tuntuisi väärältä nyt erota.
Ei höän siis ole sairaaloinen henkisesti,kova autoilemaan ja lukemaan,mutta alkoholi saa välillä liian suuren vallan ja mitään yhteistä meillä ei muutenkaan ole.
No kirjat ja eläimet ja molemmilla lapsenlapsia.Siinä ne yhdistävyydet on.
En tunne itseäni niin vanhaksi,että tuo riittäisi.
Toivottavasti haaveesi toteutuu! 😊☺
Noutajan odottamista se on.