Voiko luuytimen siirrosta selvitä?

Käsittääkseni infektiot ym. olisivat siirron jälkeen erityisen vaarallisia, ja tietysti myös hylkiminen.

Pienikin pöpö voi olla kohtalokas.

Jos se että leukemia uusi oli kauhea shokki :(



ap

Infektioita piti varoa varmaan puoli vuotta leikkaiksen jälkeen ja loppuikänsä joutuu syömään hylkimisenestolääkettä.



Yhtä jos toista ongelmaa on ollut vuosien varrella mutta nyt hän on suurin piirtein terve ja ikäisekseen hyvin kehittynyt 10-vuotias.

hankalaa on se oman luuytimen tuhoaminen ja siitä seuraava immuunivajaus sekä siirron jälkeinen hylkimisenestolääkitys. Infektioiden kanssa saa olla tosi tarkkana ja toivoa ettei keho ala hylkimään siirrettä.

että potilaan oma luuydin tuhotaan sytostaattien ja kokokehon sädehoidon avulla. Tämän jälkeen potilas ssaa luovutettuja soluja suonensisäisesti. Itse siirtotapahtuma kestää muutamasta minuutista pariin tuntiin riippuen siirteestä.



Siirron jälkeen alkaa piinaava odotteluaika.... odotelleen, että siirre alkaisi itää, eli olisi kiinnittynyt potilaan luuytimeen ja alkaisi toimia. Potilas saa hylkimisenestolääkettä tapauksesta riippuen tavallisimmin puolesta vuodesta pariin vuoteen.



Suurimmat riskit siirron jälkeen ovat alkuun infektiot ja GVH eli hyljintä, jossa siirre hylkii potilaan kehoa (muissa elinsiirroissa hylkiminen on toisinpäin!). GVH voi olla joko akuuttia tai kroonista, akuutti usein paranee hoidolla, krooninen taas jää ikuiseksi vaivaksi.



Aina ei luuytimensiirrosta selviä hengissä!