Psykoosista toipuneita

Up

Söitkö lääkkeitä, sillä merkitystä.

Omakohtaista kokemusta on vain bentsojen seinään jättämisestä seurannut psykoosi, joka siis lasketaan juurikin päihdepsykoosiksi.

Mutta siskollani on ollut psykoosi, jonka ei oleteta uusiutuvan enää. Psyykoosin ajan ja vähän aikaa sen jälkeen käytti psykoosilääkitystä, mutta ei enää.

Ihan hyvin siitä toipui, ja psykoosi oli melko lyhyt.

Vierailija kirjoitti:

Söitkö lääkkeitä, sillä merkitystä.

Onko näin, että jos psykoosin antaa mennä itsellään ohi, todennäköisyys uusimisille on pienempi? Muistaakseni siitä jotain tutkimuksia.

Palautuminen kesti vuosia.

Kuhan saa nukuttua ei uusiudu. Heti jos joutuu valvomaan hirveesti vaikka matkan tai jonkun vadtaavan poikkeustilan seurauksena huomaa ite että ajatukset alkaa vähän mennä psykoottisiksi mutta ei oo silti tullut mitään ihmeellistä. Tsemppiä. Muista nukkua hyvin.

En ole ikinä saanut vaikka olen valvonut ja ryypännyt ja stressannut itseä ylikuormittavaksi.

Eli voisi päätellä että mulla ei ole sellaista altistavaa geeniä.

Vuosia meni iltaisin juopoltetua ja nukuttua neljän tunnin unilla sitten raksalle töihin. Illalla lenkille ja juopottelua taas ja töihin.

Muisti alkoi kärsiä vähän ja tuli hömelö olo. Se sitten parantui kun paransi elintapoja, kun pääsi työttömäksi.

Sain pariksi vuodeksi psykoosinestolääkityksen

Säännölliset elämäntavat, ei päihteitä, riittävä nukkuminen joka ikinen yö. 

Mulla on ollut elämässä ensin psykoottisia maniakausia ja sitten viime kesänä psykoottinen masennus. Jouduin viime vuonna kaksi kertaa osastohoitoon sen vuoksi.



Söin lääkkeitä osastolla olon jälkeen, mutta sittemmin en ole syönyt niitä.

Suvussa skitsofreniaa, joten takeita siitä ettei uusiudu ei ole. Toki nyt osaan (toivottavasti) huomata oireet ennen kuin mennään ja lujaa.

Tämä vuosi ollut tosi hyvä. Elokuussa alkoi ammattikorkeakoulu. Sitä ennen olin kokopäivätöissä ja nyt opiskelen koulun ohella.

Tsemppiä sinulle!

EDIT!! Säännölliset elämäntavat, rutiinit ja hoitokontakti olleet tärkeitä tukipilareita.

Olen ollut psykoosissa. Papereissa lukee, että mulla on tarkemmin määrittelemätön psykoosisairaus. Sekosin kuin veitsellä leikaten. Pari kuukautta meni parantumiseen, olin sairaalassa neljä kuukautta. Sain antidepressiivisen lääkityksen, jota ilmeisesti joudun käyttämään lopun elämääni. Viimeksi, kun kokeilin olla ilman, niin olin taas sairaalassa, tosin en psykoosissa. Mulla oli hyvin kuormittava elämänvaihe silloin.

Työelämässä en ole tällä hetkellä, joskaan se ei ole täysin poissuljettu mahdollisuus. Ekan sairaalakeikan jälkeen sain työpaikan, mutta se meni, kun jouduin toistamiseen osastolle. Kaali käy kyllä hitaalla, olen huomannut ja väsyn helposti. Muisti takkuaa. Olen silti iloinen jokaisesta päivästä, jolloin olen lähes oireeton. Masennus ja paniikkihäiriö on myös diagnooseina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Söitkö lääkkeitä, sillä merkitystä.

Onko näin, että jos psykoosin antaa mennä itsellään ohi, todennäköisyys uusimisille on pienempi? Muistaakseni siitä jotain tutkimuksia.

Itseasiassa saattaisi olla juuri noin, mutta toipumisen todennäköisyyttä voi olla vaikea ennakoida, jolloin lääkehoito antaa paremmin vastetta, vaikka elämänlaatu jäisi siten huonommaksi.  

Minkälainen sun psykoosi oli ap?

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen sun psykoosi oli ap?

Koin että ihmiset puhuvat minusta, aika tyypillinen varmaan.alkoi kun olin kk ajan nukkunut alle neljä tuntia yössä. Olin samalla vhh dieetillä josta tuli vähistä unista huolimatta energinen olo. En psykoosissa onneksi aiheuttanut itselleni tai muille vahinkoa, olin ajatuksistani hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen sun psykoosi oli ap?

Koin että ihmiset puhuvat minusta, aika tyypillinen varmaan.alkoi kun olin kk ajan nukkunut alle neljä tuntia yössä. Olin samalla vhh dieetillä josta tuli vähistä unista huolimatta energinen olo. En psykoosissa onneksi aiheuttanut itselleni tai muille vahinkoa, olin ajatuksistani hiljaa.

Lääkärit jotenkin vähättelee unettomuutta ettei kovin helposti edes saa unilääkkeitä. Itse en uskaltaisi olla viikkoa pitempään, jos unet jäisi joka yö alle neljän tunnin.

tsemppiä ap

Olen ollut synnytyksen jälkeen psykoosissa puolen vuoden lähes täysin unettoman jakson jälkeen. Näin ja kuulin harhoja jne. Toipumiseen meni noin vuosi. Vaikka en enää loppuaikana ollutkaan harhainen, niin pelkäsin kyllä niiden uusiutuvan. Aloin myös ottaa pienen annoksen nestemäistä rautalisää päivittäin, jolloin pääsin syvempään uneen öisin. Nykyisin olen kunnossa. Mutta kokemus oli pelottava.