Mistä hilse johtuu?

Hilse

Lääkärikirja Duodecim

7.1.2008

Matti Hannuksela, ihotautien erikoislääkäri



* Oireet

* Taudin toteaminen

* Itsehoito

* Milloin lääkäriin?

* Ehkäisy



Kun päänahka tulehtuu, solut alkavat jakautua nopeammin. Siinä missä orvaskesi ja marraskesi (= epidermis) uusiutuvat normaalisti 6¿10 viikossa, tulehtunut iho uusiutuu paljon nopeammin, jopa 10 päivässä. Epäkypsät sarveiskerroksen solut tarttuvat toisiinsa, ja niitä on niin runsaasti, että lopputuloksena on näkyvä hilse. Hilse on tavallisesti merkki rasvaisesta, tulehtuneesta päänahasta, seborrooisesta ekseemasta eli tali-ihottumasta 1. Sen hilse ei eroa juuri lainkaan päänahan atooppisen ihottuman 2 aiheuttamasta hilseilystä. Kolmas hilseilyn aiheuttaja on psoriaasi 3.



Olipa kyseessä atooppinen, seborrooinen tai psoriaasihilseily, hiuspohjassa asuvat rasvahiivat (Malassezia-hiivat) pääsevät lisääntymään ravinteikkaassa ympäristössä. Ne lisäävät päänahan tulehdusta. Hilseily siis ruokkii itseään.



Myös päänahan kroonisessa karvatuppitulehduksessa (follikuliitissa) päänahka hilseilee ja kutiaa. Sen lisäksi siinä on kipeitä märkäpäitä ja hiustenlähtöä.



Oireet



Hilseilevä päänahka kutiaa tavallisesti melko voimakkaasti. Oireita on eniten hiusrajassa. Suurimmalla osalla hilse lähtee pois sampoopesulla. Jos hilse ei lähde tehokkaallakaan pesulla, diagnoosina on pityriasis sicca, itsepäinen hilse. Hiuksiin tarttuva hilse on pityriasis amiantacea. Psoriaasi puolestaan muodostaa laajoja hilsekakkuja etenkin korvallisille ja niskaan, usein myös otsalle hiusrajaan. Karvatuppitulehdus muistutta jossain määrin aknea.



Taudin toteaminen



Seborrooisen ja atooppisen hilseilyn erottaminen toisistaan on usein vaikeaa, joskus mahdotonta. Käytännön kannalta niiden erottamisella ei ole merkitystä, sillä hoito on sama. Psoriaasihilse irtoaa paljon suurempina levyinä, ja se jättää jälkeensä pistemäisiä verenvuotoja. Päänahan karvatuppitulehdus siihen liittyvine oireineen on helppo tunnistaa ihottuman ulkonäön perusteella. Koepalasta ei ole apua. Bakteeri- tai hiivaviljelyä ei tarvita.



Itsehoito



On hilseilyn syy mikä tahansa, sen perushoito ja samalla tärkein hoito on päivittäinen pesu sampoolla. Kaikkiin hilsetyyppeihin sopivat samat sampoot: 1¿2 kertaa viikossa ketokonatsolisampoo (esimerkiksi Nizoral®), jota saa apteekista ilman reseptiä, muuten mikä tahansa sampoo. Kuivaan, rasvaiseen tai normaaliin päänahkaan myytävät sampoot eivät sanottavasti eroa toisistaan koostumukseltaan tai teholtaan. Pesun jälkeen voi laittaa hydrokortisonilinimenttiä tai glyserolia sisältävää desinfektiokäsihuuhdetta. Päänahassa ei tarvitse pelätä haittavaikutuksia jatkuvastakaan hydrokortisonilinimentin tai desinfektiohuuhteen käytöstä.



Ellei hilse lähde irti sampoopesulla, se voidaan irrottaa salisyylihappoa ja rikkiä sisältävällä reseptivapaalla voidesekoituksella (Rec. Acid. salic. 5.0, Sulfur. medic. 10.0, Aqualan perusvoide ad 100.0). Voide hierotaan hilseileville alueille ja pestään pois sampoon kera noin puolen vuorokauden kuluttua. Käsittelyn voi uusia aina tarvittaessa.

Milloin lääkäriin?



Kun tiheä sampoopesu ja hydrokortisonilinimentti eivät auta ja hilseily häiritsee päivittäistä elämää, lääkäri voi varmistaa diagnoosin ja antaa tehokkaamman kortisonilinimentin. Joskus tarvitaan myös sisäinen antibiootti- tai hiivalääkekuuri. Myös UVB-hoitoa voidaan antaa.



Ehkäisy



Päivittäinen pesu on paras keino estää hilsettä. Ravinnolla, hiustenhoitotuotteilla, permanentilla tai hiusten värjäyksellä ei ole pitempiaikaista vaikutusta hilseilyyn. Permanentin jälkeen rasvainen päänahka on 2¿3 viikkoa paremmassa kunnossa.