Lue keskustelun säännöt.
Tän vuoden juhannuksesta asiaa. Oli kamalaa. Nyt kerron.
11.10.2019 |
Tosiaan ihan kaupunki juhannusta vietin isossa 200 neliön huvilassa, ja seuraani löyttäytyi joku kriminaali. Itse en häntä mukaani pyytänyt. Tuli kotiini, varasti aikuisen poikani aurinkolasit ja yritti päiviä myöhemmin tulla uudelleen kylään. Sanoi nimekseen Jukka. Hyvin laiha, lähes hampaaton hampuusi. Varmaan rikollinen. Olin itse niin humalassa että osasin vain olla avaamatta ovea kun hakkasi, et tulossa kylään.
Kommentit (12)
Juhannuksena nyt sattuu ja tapahtuu. Ei kannata niitä enää muistella. Kohta on joulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, sydän hakkasi kun tää mies kaksi päivää juhannuksen jälkeen käveli perässäni tai tuli siis kadulla vastaan et voitaisko jotakin. Halus kuulema jutella. Menin kauhuissani eteenpäin ja valehtelin olevani naimisissa et pääsen miehestä eroon ja sinne kadulle se jäi. Onneksi.
Mun juhannukset ovat aina olleet tylsiä. Ei mitään mainittavaa hauskaa.
Niin. Mutta itse en häntä halunnut siis tutustua vaan hän minuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei nyt ollut mieluinen juhannusheila, älä murehdi, elämäähän tää vaan on.
Ja vieläkään ei oo pää näköjään selvinnyt. Lopeta nyt hyvä ihminen ennen joulua että voit sit silloin vetää uudet kännit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko sinusta kivaa vai kurjaa tietää, että sillä ei ollut mitään tekemistä juuri sinun persoonasi kanssa.
Olisit voinut olla kuka tahansa, se vain sattui paikalle.
Kantasuomalaisista olen todennut,että joillekin juuri juhannus on sietämätön. Siihen liittyy odotus jostain, keskikesän juhla odottaa täyttymystä.
Kerran erehdyin jäämään stadiin juhannukseksi ja harvat ihmiset mitä näin oli todella aggressiivisia.
Onneksi nykyään kaupat on auki juhannuksena, on tapahtumia ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aattelit sitten provoilla Jussin juhlasta, näin syyspimeillä.
Mikäpä siinä, proivele rauhassa.
Voi Tommi sentään, nimenomaan.