Keskeytys
Tein raskauden keskeytyksen ja ihan yhteisestä päätöksestä ollaan tunnettu niin vähän aikaa.
Mies sanoi vaan että huomenna ehkä parempi olo. Miten se tuntuu niin laujran kylmältä.
Kommentit (12)
Ehkä se ei tienny mitä muutakaan vois sanoa. Miehet ei oo oikein tunteellisia. Jatkossa huolehtikaa kunnolla ehkäisystä.
Niin tämä asia on tiedostettu ja ehkäisy laitetaan kuntoon.
Minusta vaan tuntuu etten pääse yli siitä kommentista ja muutenkin koko asiasta jotta koen ja tein tämän niin yksin.
Voi olla että suhde oli tässä.
Ap
Miehillä.on erilainen aivojen rakenne ja tunne-elämä.
Oma aborttini koin kun lapset olivat pieniä. Mies ei vaivautunut jäämään tueksi, poliklinikan mukaan jonkun piti olla kotona tukena.
Meidän naisten elämä on nyt vain tällaista, paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Niin tämä asia on tiedostettu ja ehkäisy laitetaan kuntoon.
Minusta vaan tuntuu etten pääse yli siitä kommentista ja muutenkin koko asiasta jotta koen ja tein tämän niin yksin.
Voi olla että suhde oli tässä.
Ap
Koeta jaksaa eteenpäin. Yksin on lopulta jaksettava.
Harvempi tuore suhde tosiaan kestää keskeytystä. En sitten mistä se johtuu, loukkaantuulo nainen tuen puutteesta ja tunteet viilenee molemmille siihen ristiriitaan suhteen alussa. Tulin vain toteamaan. Teit oikean päätöksen.
Vierailija kirjoitti:
Niin tämä asia on tiedostettu ja ehkäisy laitetaan kuntoon.
Minusta vaan tuntuu etten pääse yli siitä kommentista ja muutenkin koko asiasta jotta koen ja tein tämän niin yksin.
Voi olla että suhde oli tässä.
Ap
Niin se vain on. Naiselle se on aina raskas prosessi, henkisen läpikäynnin lisäksi fyysinen. Eikä se sitä helpoksi tee vaikka päätös ois oikea.
Miehet ei vain pysty samaistumaan, vaikkei se olisi tahallista ilkeilyä niin silti se aiheuttaa mielipahan. "Aivan samantekevää"
Just tänään kuulin, et joku pappa oli pannut muistisairasta vaimoaan väkisin hoitolaitoksessa.
Kiitos asiallisista kommenteista.
Naisen elämä on varmaan lopulta yksin tarpomista omien tunteiden kanssa.
Aikamoiseen kokeeseen mieskin joutui,mutta mitään muuta en ole pyytänyt kun edes pieni myötätunto.
Ap
Tein itse keskeytyksen viime kesänä vähän vastaavassa tilanteessa. En osannut itsekään arvata, miten surullinen juttu se olisikaan - vaikka päätös olikin varmasti oikea. Ilman kokemusta raskaana olemisesta (miehen) voi olla vaikea hahmottaa, miten suuresta ja surullisesta asiasta on kyse. Mäntti ei silti tarvitsisi olla tietenkään, ja myötätunnon osoittaminen olis vähintä aikuiselta ihmiseltä (?).
Joka tapauksessa, aika yksinäistä aborttisuru on. Toivoisin, ettei niin tarvitsisi olla, ja että näistä kokemuksista puhuttaisiin enemmän. Voimia ap.
Vielä, toivottavasti sulla on ympärillä muita myötätuntoisia ihmisiä - empatiaa saa pyytää, ja itseäni auttoi ainakin se, että jotkut ympärillä tunnistivat kipuni.
Suosittelen ehkäisyä ettei tarvi potea syyllisyyttä