Kuinka moni teidän miehistä on sanonut ettei halua lasta, mutta rakkaudenhuumassa kuitenkin taipunut?

Just näin siinä kävi, nyt on kaks lasta. Ihan tyytyväiseltä vaikuttaa mieskin vaikka ei suhteen ensimmäisinä vuosina halunnutkaan lapsia ollenkaan.

Kuuluisat viimeiset sanat 😀

Kaikki 7 miestä olleet tuollaisia 😊

Vierailija kirjoitti:

Just näin siinä kävi, nyt on kaks lasta. Ihan tyytyväiseltä vaikuttaa mieskin vaikka ei suhteen ensimmäisinä vuosina halunnutkaan lapsia ollenkaan.

Samoin kävi meillä. Lapsista nuorinkin jo 12 v.

Isoin ongelma taisi olla siinä että miehellä ei tainnut olla mitään kokemusta pikkulapsista, koki lapsiperhe-elämän tosi vieraana.

Meillä ratkesi siinä kun sanoin että lapsiasia on liian iso mulle, en voi luopua haaveesta hänen vuokseen. Ei se myöhemmin ole nurissut. 2 lasta on.

Moni mies tarvitsee vähän tuuppausta asiaan. Mutta jos on ehdoton ei, eri tiet on paras ratkaisu, ettei tule pelkkää katkeruutta.

Noin on käynyt varmaankin monelle, mutta tässä kannattaa ottaa huomioon se, että silloin on turha odottaa mieheltä mitään sen kummempaa panosta perhe-elämään. Kannattaa käydä lukemassa keskustelua siitä, miksi niin moni mies pakenee pikkulapsiarkea esimerkiksi ylitöihin ja harrastuksiin:

https://www.vauva.fi/keskustelu/3567867/miksi-niin-moni-mies-pakenee-va…

Kannattaa myös miettiä, onko järkevää tehdä lasta tuollaisen miehen kanssa, joka jo etukäteen on vastahakoinen lapsien suhteen.

Minä sanoin ei mutta sitten siinä rakkauden huumassa suostuin. Ei tämä nyt niin paha ole paitsi silloin kun toinen odottaa minun osallistuvan yhtä paljon. Rehellisesti sanottuna ei vaan kiinnosta, totta kai lasta rakastan mutta jokaisen rukkasen ostoon ja harrastusten pohtimiseen en nyt vaan halua osallistua.

Tavatessamme minulla oli jo yksi lapsi, ehkä silläkin vaikutusta etten jaksa intopiukeana heilua kameran kanssa kaikissa tarhan tapahtumissa ja muuta.

En aio hänen paraatiinsa pissiä, hössöttäköön lapsen kanssa minkä haluaa, ovat selvästi onnellisia. Jotta minä en näyttäisi jurolta ja saisi syyttelyä miksi et osallistu niin pakenen sinne töihin. Työ olikin se mihin halusin keskittyä siihen aikaan kun toisen lapsihaaveet alkoi tulla pintaan, mielestäni molemmat olemme saaneet mitä halusimme.

Tuo on oikeasti siitä hankala kysymys kun ei sitä perhe-elämää voi ennalta koeajaa. Moni mies on hannannut siinä ensimmäisen kohdalla mutta hurahtanut sittemmin lapsiin täysin ja kohta se onkin vaimo joka joutuu topuuttelemaan kun mies tahtookin lopulta suurperheen.

Jos toinen haluaa lapsen ja toinen ei, mitään kompromissia ei oikeasti ole ja aina joku katkeroituu jos yhteen jäädään. Ero on paras ratkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ratkesi siinä kun sanoin että lapsiasia on liian iso mulle, en voi luopua haaveesta hänen vuokseen. Ei se myöhemmin ole nurissut. 2 lasta on.

Ja turha tätä alapeukuttaa, se oli mies joka sai vapaasti valita jääkö ja hankitaan perhe, vai lähteekö ja saa elää vapaana miten haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on oikeasti siitä hankala kysymys kun ei sitä perhe-elämää voi ennalta koeajaa. Moni mies on hannannut siinä ensimmäisen kohdalla mutta hurahtanut sittemmin lapsiin täysin ja kohta se onkin vaimo joka joutuu topuuttelemaan kun mies tahtookin lopulta suurperheen.

Totta, mies ei halunnut aluksi yhtään mutta sitten toivoikin 4 lasta. Mulle ois riittänyt 2.

Minunkaan mies ei ollut koskaan ollut tekemisissä lasten kanssa, huomasi lapsia lähinnä vain jos ne aiheutti häiriötä jossain. Sitten kun sen omat kaverit sai lapsia ja näki asian eri vinkkelistä, muuttuikin mieli täysin ja halusikin oman lapsen.

Meillä oli lähinnä niin päin, että minä naisena taivuin lastenhankintaan. Sinkkuvuosina olin varma, etten hanki lapsia, mutta rakkaus muutti mielen.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli lähinnä niin päin, että minä naisena taivuin lastenhankintaan. Sinkkuvuosina olin varma, etten hanki lapsia, mutta rakkaus muutti mielen.

Minäkin olen nainen.

8/

Nosto