Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen vakavasti harkinnut itsemurhaa
01.10.2019 |
sillä lapseni sijoituksen jatkuminen ja minusta johtumaton kotilomien yhtäkkinen rajoitus on niin sietämätön etten voi enää elää. En tunne enää mitään toivoa enkä usko enää mihinkään hyvään.
Kiitos kaikesta.
Kommentit (27)
Sä oot silti lapsesi vanhempi vaikkei asukaan luonasi. Voin niin samaistua tunteisiisi, koska oma tyttäreni on ollut sijoitettuna puoli vuotta ja uusi laitosjakso uhkaa. Ei asu enää luonani, on nyt isällään. Sä tarvitset tukea, onko sulle tarjottu esim perheneuvolasta apua? Hae mielialalääkitys jos ei ole jo, se auttaa sua jaksamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhteenne voi kulkea parempaan suuntaan, kun hän aikuistuu.
Vierailija kirjoitti:
Itsekkyyden huippu. Kyllä osaatkin ajatella lastasi.
Tottakai ajattelen lastani, mutta en voi elää näin ilman lastani. En jaksa enää. Tämä on kidutusta.
Minulla on mennyt usko ihan kaikkeen. Elämä ei ole oikeudenmukaista eikä siksi elämisen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Suhteenne voi kulkea parempaan suuntaan, kun hän aikuistuu.
Kuule. Lapseni aikuistumiseen on vielä vuosia ja suhteemme on erittäin hyvä. Kyse on siitä että hyvä suhde katkaistaan. Olen äiti joka on ollut aina läsnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aattele lastais!
Siksipä juuri minua sattuu. Jos olisin etäinen äiti niin varmaan mikään ei tuntuisi miltään.
Eikö laitoksessa voi kuitenkin itse käydä vieraisilla, jos nuori ei pääse kotilomille? Jos oikeasti ajattelet lähtöä täältä pois, tee sen sijaan muuttopäätös lastenkodin lähelle, niin että voit käydä piipahtaen vaikka päivittäin? Ei ole mitään menetettävää, jos tosiaan tuota toista vaihtoehtoa ajattelet vakavasti.
Lapsillesi taas olet maailman tärkein ihminen, vaikka eivät juuri nyt asuisikaan luonasi, muista se aina. Tarvitsevat tukeasi/neuvoja aikuisinakin tosi pitkään, koko elämän ajan, jos vain olet saatavilla. Oma parhain ystäväni on äitini ja olen itsekin sentään jo 50+ -vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suhteenne voi kulkea parempaan suuntaan, kun hän aikuistuu.
Siis pitäisikö mun odottaa lapseni aikuistumiseen saakka. Kysymyksessä ei ole se että lapseni ja minun välit olisivat huonot. Minä olen ehkä läheisin ihminen lapselleni!
Vierailija kirjoitti:
Eikö laitoksessa voi kuitenkin itse käydä vieraisilla, jos nuori ei pääse kotilomille? Jos oikeasti ajattelet lähtöä täältä pois, tee sen sijaan muuttopäätös lastenkodin lähelle, niin että voit käydä piipahtaen vaikka päivittäin? Ei ole mitään menetettävää, jos tosiaan tuota toista vaihtoehtoa ajattelet vakavasti.
Lapsillesi taas olet maailman tärkein ihminen, vaikka eivät juuri nyt asuisikaan luonasi, muista se aina. Tarvitsevat tukeasi/neuvoja aikuisinakin tosi pitkään, koko elämän ajan, jos vain olet saatavilla. Oma parhain ystäväni on äitini ja olen itsekin sentään jo 50+ -vuotias.
Lapseni ei ole nuori vaan lapsi. Ja kotilomien tilapäinen katko ei johdu minusta vaan jostain muusta henkilöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäpä jos nyt otat aikalisän ja kerrot meille kaiken ihan alusta lähtien. Meillä on aikaa lukea koko tarina, ihan kaikki.
Älä tee itsemurhaa. Sinä selviät. Rukoilen puolestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos nyt otat aikalisän ja kerrot meille kaiken ihan alusta lähtien. Meillä on aikaa lukea koko tarina, ihan kaikki.
En kerro. Tunnistetaan. Sen voin kertoa että minä olin uhri.
Edelleen, sijoitus on hallinnollisesti niin iso ja kallis päätös, että ei niitä ihan kevyesti tehdä. Päätöksestä voi myös valittaa. Sijoitukselle varmasti ollut perusteet.
Jos oikeasti lastasi rakastat, niin unohdat tämän uhriutumisen ja haet apua ongelmiisi. Ei itsemurhasi auta lasta, päinvastoin. Aseta nyt lapsesi etusijalle ja hoida (päihde?)ongelmasi kuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aattele lastais!
Siksipä juuri minua sattuu. Jos olisin etäinen äiti niin varmaan mikään ei tuntuisi miltään.
Sinuun sattuu niin paljon, että koska ajattelet lastasi, ajattelittappaa itsesi? Oikeasti, sinusta näkee kauas, että ET ajattele lastasi. Näet hänetitsesi jatkeena ja itsekkäästi ajattelet, ettei hänellä voi olla hyvä olla missään muualla, kuin sinun seurassasi. Tuollainen ajatusmaailma ei kieli terveestä vanhemmuudesta, ehkäpä lapsesi on otettu sinulta pois juuri siksi, että et arvosta hänen kokemuksiaan? Ei ainakaan vaikuta sille. Ajattelet kaiken itsesi kautta. Nyt hyväksyt sen, että lapsellasi on hyvä olla muidenkin kuin sinun kanssasi, niin ei tarvitse tappaa itseäsi ja aiheuttaa lapsellesi vielä lisää pahaa oloa.
t.kristallikissa
UHRI?
Mitä sinulle on tapahtunut. Kuka tai ketkä on tehneet sinua kohden väärin tai kaltoinkohdelleet ja miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aattele lastais!
Siksipä juuri minua sattuu. Jos olisin etäinen äiti niin varmaan mikään ei tuntuisi miltään.
Sinuun sattuu niin paljon, että koska ajattelet lastasi, ajattelittappaa itsesi? Oikeasti, sinusta näkee kauas, että ET ajattele lastasi. Näet hänetitsesi jatkeena ja itsekkäästi ajattelet, ettei hänellä voi olla hyvä olla missään muualla, kuin sinun seurassasi. Tuollainen ajatusmaailma ei kieli terveestä vanhemmuudesta, ehkäpä lapsesi on otettu sinulta pois juuri siksi, että et arvosta hänen kokemuksiaan? Ei ainakaan vaikuta sille. Ajattelet kaiken itsesi kautta. Nyt hyväksyt sen, että lapsellasi on hyvä olla muidenkin kuin sinun kanssasi, niin ei tarvitse tappaa itseäsi ja aiheuttaa lapsellesi vielä lisää pahaa oloa.
t.kristallikissa
Tai en tiedä, että haluatko ajatella niin, että koska lapsellasi on hyvä olla muiden kanssa, sinua ei siinä tarvita ja voit tappaa itsesi, mutta silloinkin älä kehuskele sillä, miten paljon sinä välität lapsesta. Et siinä tapauksessa välitä. Älä siltikään tapa itseäsi, muuten osoitit, ettet välittänyt.
t.kristallikissa
Vierailija kirjoitti:
UHRI?
Mitä sinulle on tapahtunut. Kuka tai ketkä on tehneet sinua kohden väärin tai kaltoinkohdelleet ja miksi?
Oikea toisten kokemusten kyseenalaistaja saapuu ketjuun. Se ei kuulu sulle, mitä on tapahtunut, utelias haaskalintu. Et ole asian tuomari.
Väärä kromosomi. Olisi pitänyt syntyä naiseksi niin olisi saanut kaksi x ää.
Jotenkin vaikuttaa vanhalta tutulta tyypiltä...
Alue: Aihe vapaa
Don´t do it man!