Onko teillä muilla keski-iässä meikkaaminen muuttunut rasittavaksi pakkopullaksi ?
Meikattuna näyttää paremmalta , mutta kun ei tahdo jaksaa!
Kommentit (29)
Minä lopetin meikkaamisen jo paljon ennen keski-ikää. Silloin kun enemmän meikkasin, se oli oikeastaan melko tarpeetonta, olin nätti ihan muutenkin. Nyt siitä voisi olla jotain apua, mutten enää osaa enkä viitsi. En kyllä ollut nuorenakaan taitava meikkaaja, avuton lähinnä.
Mulla se muuttui rasittavaksi pakkopullaksi jo parikymppisenä. Muutaman vuoden vielä tavan vuoksi yritin, mutta oon nyt kohta 20 vuotta mennyt ilman meikkiä arjessa, ja useimmissa juhlissakin. Vielä ei oo kukaan viereltä kuollut tai traumatisoitunut vaikken naamaani paklaakaan. Näin jälkikäteen ajateltuna saattoi olla elämäni järkevin päätös, kun en edes osannut meikata.
Ei ole, en meikkaa. Liikun ihmisten ilmoilla puhtaana ja siistinä, se riittää, minulla ei ole mitään tarvetta meikata tai värjätä hiuksia tms.
Njoo ja koska olen huomannut, etten meikattuna edes näytä paremmalta, olenkin lopettanut koko lystin.
On todellakin. Lopetin noin nelikymppisenä. Kulmat piirrän, koska nuorena tuli nypittyä ne lähes kokonaan pois. Eivät kasvaneet takaisin. Outoa kyllä, että nypityt viiksikarvat kyllä kasvavat uudestaan ja uudestaan.
Ei, olen aina tykännyt meikkaamisesta. Nykyään keski-ikäisenä vieläkin enemmän mikäli mahdollista, se on mulle oikea aamujen ilo.
Tykkään koska keksin uuden meikkaustyylin joka sopii tämän ikäiselle ja suojaa ihoa.
Meikkaan yleensä vain juhliin tai viihteelle lähtiessä, silloin se on ihan kiva rituaali siinä drinkin nauttimisen lomassa. Joka päivä en todellakaan jaksaisi.
Ei onneksi.
Välillä sitä kyllä toivoisi että voisi vaan kävellä jonkun koneen läpi kun tulee suihkusta ja tadaa! Olet valmis!
Meikkiin menee viitisen minuuttia eli ei ole ajallisesti iso urakka.
Meikkivoide, puuteri, aurinkopuuteri/poskipuna, jotain korostusjuttuja joskus, kulmat, ripsari ja huulikiilto ja huulten kevyt rajaus.
Juhliin tuon lisäksi vielä valokynää, rajaukset ja kevyesti luomiväriä ja meikkipohjaan enemmän aikaa.
Hiukset on pitkät niin harjaan ne aina klassiselle niskanutturalle. Joskus suoristan ja laitan ponnarin. Harvemmin pidän auki. Jos on pipo niin sitten jätän auki.
Nyt olen kotiäiti ja meikkaan silti joka päivä melkein. Nytkin jo meikannut. Odotan että taapero herää ja päästään lähtemään kerhoon.
Ei ole, tykkään edelleen. Vapaalla en meikkaa paljon, mutta töihin ja kaupungille on oikein kiva laittaa meikkiä ja se kyllä saa mut näyttään paremmalta. Toivon meikkaavani vielä kasikymppisenäkin.
LAitatan kulmat ja ripset kosmetologilla sekä hoidatan kasvoni säännöllisesti. Ripsaria ja huulipunaa käytän mielelläni kuin myös erilaisiin tilaisuuksiin meikkaan sitten enemmän.
Meikkaaminen piristää minua ja on kiva hemmotella itseäni myös silläkin tavoin. Uuden huulipunan ostaminen on aina hauskaa hommaa.
Mökillä, ulkoillessa, kauppareissuilla ei meikkiä jaksa laitella, mutta muuten haluan olla siisti ja huoliteltu. Se nyt vaan on minun juttuni.
Ja lisättäköön vielä, että hoidan itseäni itseni vuoksi. Jo mummoni opetti minulle ollessani pieni, että itsestään pitää välittää.
En ole koskaan meikannut säännöllisesti, ainoastaan juhliin. Joten ei ole pakkopullaa.
Nykyisin en juuri meikkaile edes juhlaan, joskus ripsaria ja huulipunaa vain. Ei ole kukaan valittanut.
Eihän siinä mitään jos olisi luonnonkaunis, mutten ole. Kalpea iho joka iän myötä menettänyt kuulautensa , pyöreä muodoton naama, mustat silmänaluset, hailakat tynkäripset. Peiliin katsoessa järkyttyy että kuka tuo sairaan näköinen seinäruusu on?
Ap
Käyn värjäyttämässä kulmat ja ripset säännöllisesti.. Rakastan meikkaamista ja ihanaa ostella välillä uusia meikkejä..Arkena bb-voide, highliter, poskipuna ja ripsari.. sitten juhlameikkiin enemmän.
Olen 40 enkä osaa meikata vieläkään. Silmän rajauksista ei tule identtiset eikä tasaiset , poskipuna näyttää kuin olisin saanut turpaan. Joten olen luovuttanut , mielummin näytän zombilta kuin pelleltä.
Vierailija kirjoitti:
Eihän siinä mitään jos olisi luonnonkaunis, mutten ole. Kalpea iho joka iän myötä menettänyt kuulautensa , pyöreä muodoton naama, mustat silmänaluset, hailakat tynkäripset. Peiliin katsoessa järkyttyy että kuka tuo sairaan näköinen seinäruusu on?
Ap
Mutta jokainen on ihana semmoisena kuin on. Ja itsehän ei itseään tarvitse katsella :) Rakasta itseäsi!
Meikkaan aina. Mustat silmänaluset ja silmäpussit. Kuivahko kalpea neutraali ihonsävy saa näyttämään haudasta nousseelle. Siinähän syitä jo tulikin :)
Ei ole. 10 minuuttia aamiulla sitä varten, että näytän terveeltä ja pirteältä, kun nykyisin muuten näytän lähinnä haudasta nousseelta zombielta, ei ole iso vaiva. Näin jälkeenpäin ihmettelen kyllä että miten nuorena viitsein meikata, kun olin ihan kivan näköinen ilmankin.
Vierailija kirjoitti:
Meikkaan aina. Mustat silmänaluset ja silmäpussit. Kuivahko kalpea neutraali ihonsävy saa näyttämään haudasta nousseelle. Siinähän syitä jo tulikin :)
Lisään vielä että rasittavaa pakkopullaa on!
Meikkaaminen on aina ollut pakkopullaa. En ole nuorenakaan ollut mikään Tikkurilan värimainos.