Äidinkielen opettajien työtilanne

Ei ole töitä.

Riippuu siitä, mihin yrittää päästä töihin. Minä lähdin 100 km yliopistokaupungista poispäin. Sain suoraan vakiviran.

Nykyisin ei ole enää äidinkielen opettajia. Nimike vaihdettiin viime ops-uudistuksen myötä suomen kielen opettajaksi. Näin saatiin näppärästi myös m a m u ille vieraan kielen opettaja (siis suomen) ihan ilman lisävaivaa. Sekä opettajakunta että oppilaat kiittävät opetusministeriötä tästä aivoprutkusta. Oppitunnit nimittäin jakaantuvat siihen, että puolet ajasta opettaja juoksee S2-oppilaiden luona selittämässä sanastoa, vaikka oppilaat hädin tuskin osaavat nimensä kertoa. Vuosi valmistavaa kielen oppimista ei riitä todellakaan siihen, että voitaisiin sen jälkeen noin vain heittää vieraskielinen oppilas yläkoulun asioita opiskelemaan. Aiemmin oli niin, että suomenkielisille opetettiin äidinkieltä ja näiden oppituntien aikana S2-oppilaat olivat S2-opettajien kanssa eri luokassa (tai isossa koulussa S2-oppilaat muodostivat kokonaan oman luokkansa). Nykyisin ei enää "tarvitse".

Otathan huomioon, että vaikka äidinkielen (taikka suomen kielen) opettajalla on pienin tuntivelvollisuus, siis 18 (lukiossa 16), se ei tarkoita sitä, että työtä olisi viikossa 18 tuntia, niin herkulliselta kuin se kuulostaakin. Mikään muu oppiaine ei vaadi yhtä järkyttävästi kotityötä.

18 tuntia tarkoittaa kuutta luokkaa. Oppituntia kohden valmistelutyötä on laskettavissa 1,5 x 18 (sama kerroin muissakin oppiaineissa), siis monisteiden ottamista ja pistokokeiden laatimista ja tarkastamista ym. eli se tekisi jo 27 tuntia viikossa pelkkiin oppitunteihin.

Jos ajattelee, että jokainen luokka kirjoittaa vaikkapa neljä ainetta ja koetta ja kirja-arvostelua vuodessa, voit määritellä jokaista luokkaa kohden 10 tuntia korjaustyötä (aine+koe+muut). Siis kuudelle luokalle se tekee 60 tuntia korjaamista, tämä neljästi vuodessa tuon 27 viikkotunnin päälle. Usein nuo eivät jakaudu tasaisesti pitkin vuotta vaan niin, että tulevat ryppäissä. Siinäpä on välillä kuukausi ihanaa lutuaikaa, jolloin aika kuluu rattoisasti uutta materiaalia etsien ja opintoretkiä suunnitellen, ja sitten kuukausi juostaan kuin orava posket pähkinöitä pullollaan kohti talvivarastoa. 

Sitten on päälle vielä ys-aika. Meillä se tarkoittaa kerran viikossa tuntia koulupäivän päätteeksi (siis viikkopalaverin lisäksi) rehtorin kehittelemiä mukavia pikku ryhmätöitä koulun "kehittämiseksi" (oksetus). Ja vielä päälle tiimityöt kaiken maailman juhlien ja poikkeuspäivien ja mok-viikkojen takia. Meille opettajille on määrätty ys-tunteja lukuvuotta kohden 126 tuntia. Juuri viikonloppuna laskin, että minulla on jo nyt koossa 57 tuntia. Varmaankin täytyy sitten lopettaa kaikki oppituntien+korjaustyön ulkopuolinen homma jo joskus tammikuulla, kun tunnit tulevat täyteen. Sanon sitten vain rehtorille, että en voi suunnitella talviliikuntapäivää ja pääsiäis- ja kevätjuhlaa, kun tunnit on täynnä, sori vaan.