Sotkin vahingossa kämppiksen reseptivihon piloille, ostin tilalle kalliin ruokakirjan - ei kelvannut
Tilanne oli aivan puhdas vahinko, mutta reseptivihko meni käyttökelvottomaksi. Oli kämppiksen mummin hänelle antama vihkonen.
Ostin n. 30€ arvoisen ruokakirjan korvaukseksi mokastani. Silti kämppis murjottaa ja sanoo ettei se ole sama. Mitä muuta voin tehdä? Pyysin tietysti myös anteeksi.
Kommentit (30)
Ei kai tuossa tilanteessa muuta voi.
Onko mummi elossa? Jos on jo menehtenyt, niin ei saa mahdollisesti rakkaita ja tärkeitä reseptejä enää mistään. Muisto mummista. Ymmärrän miksi murjottaa.
No ei mikään kirja korvaa omaa reseptivihkoa, oli kallis tai halpa. Mutta eihän tuossa mitään enää voi tehdä.
No ei todellakaan ole sama arvo, vaikka olisit ostanut korvaukseksi viiden tonnin veitsisarjan, koska kyseessä oli tunnearvokas käyttöesine.
Koska kyseessä oli vahinko ja olet pahoitellut asiaa, ei oikein muu auta kuin antaa ajan tehdä tehtävänsä ystävän mököttämisen loppumisen suhteen. Jos kämppikselle jää tuosta jotain ikuista kaunaa sua kohtaan, niin ei ole kyllä niin fiksu ihminen.
Ehkä sen vihkon voisi pelastaa. Huuhtoa pois lian ja kuivata sivut erillään vaikka talouspaperin avulla. Ymmärrän hyvin, että vihko on ainutlaatuinen ja siksi arvokas hänelle. Vai revitkö sen palasiksi tai poltit? Mikään ostettu kirja ei sitä vihkoa korvaa, tiedän kun itsellä on aarteena tädiltä saatu reseptivihko.
Oletteko siis ystäviä muutenkin ja hankkineet yhdessä asunnon?
Mietin vain kun itse asuin kämppiksen kanssa opiskelija-asuntosäätiön kautta ja pinna olisi varmasti palanut, jos kyseinen akka olisi mihinkään vihkoihini koskenut sormenpäällään.
Provohan tämä on, mutta jos tuollaista olisi oikeasti tapahtunut, niin kysyisin kyllä millä tavalla vihko meni käyttökelvottomaksi. Paperi on yllättävän kestävää ja pahastikin vaurioitunut kirja tai vihko voidaan vielä korjata tai esim. digitoida ja tulostaa uusi kopio. Olen tällaista työtä seurannut vierestä ja vähän päässyt tekemäänkin. Voisin ottaa harjoitustyökseni juuri jonkin tällaisen rakkaan reseptivihon pelastamisen, jos aloitus siis olisi totta.
Tuhoutuivatko reseptitkin? Jos ne reseptit on kopioitavissa uuteen vihkoon, niin sitten vahinko ei ollut niin paha. Jos reseptit menetettiin, ymmärrän kyllä mielipahan. Kyllä sekin aikanaan ohi menee.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Olet huolimaton hosuja.
Tuo vihko oli korvaamaton, koska siinä on vanhoja reseptejä, joita ei enää muualta löydy.
Ja kaiken lisäksi siinä oli tunnearvoa, kun läheisin antama.
Tuota ei voi korvata mitenkään, koskaan.
Miten sillä kämpiksellä oli mummin antama reseptivihkonen mukana?
Nuo vanhat reseptit ovat niin työlöitä tehdä ja täysin erilaisia kun nykyisin, että harva niiden ohjeiden mukaan alkaa tekemään ruokaa ja leivonnaisia, muulloin kuin lomillaan.
Ja miten ootte kämpiksiä, oletteko opiskelijoita vai muuten?
Vanhoihin resepteihin käytettiin paljon voita, kermaa, munia ja monenlaista, lihaa, onko teillä rahaa ko, ruokiin ja syöttekö tosiaan tuollaisia ruokia ja leivontatuotteita, näiden erikoisruokavalioiden aikoina?
Tämä on selkeä provo. Keksitty tarina.
Kyllä yrittäisin lähtökohtaisesti pelastaa vihkon sisältöä jollain konstilla, vaikka sitten sivu kerrallaan lukien ja siitä käsiin muistiin merkiten. Tai tosiaan jollekin konservaattorille antaisin hommaksi.
Ei se toki enää alkuperäinen olisi mutta ainakin sisältö olisi tallella
Vierailija kirjoitti:
Miten sillä kämpiksellä oli mummin antama reseptivihkonen mukana?
Nuo vanhat reseptit ovat niin työlöitä tehdä ja täysin erilaisia kun nykyisin, että harva niiden ohjeiden mukaan alkaa tekemään ruokaa ja leivonnaisia, muulloin kuin lomillaan.
Ja miten ootte kämpiksiä, oletteko opiskelijoita vai muuten?
Vanhoihin resepteihin käytettiin paljon voita, kermaa, munia ja monenlaista, lihaa, onko teillä rahaa ko, ruokiin ja syöttekö tosiaan tuollaisia ruokia ja leivontatuotteita, näiden erikoisruokavalioiden aikoina?
Tämä on selkeä provo. Keksitty tarina.
Missäs sen kämppiksen olisi pitänyt vihkoa säilyttää, jos ei kotonaan 🙄 sä et taida tietää mitään vanhoista resepteistä, joten parempi, että pureskelet vaan sitä porkkanaa.
Ap vaikuttaa ihmiseltä, joka vähän läikytti maitoa vihkolle ja saman tien nakkasi sen taloyhtiön jätesammioon.
Aika paljon saa nähdä vaivaa, että joku vihko menee täysin käyttökelvottomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Miten sillä kämpiksellä oli mummin antama reseptivihkonen mukana?
Nuo vanhat reseptit ovat niin työlöitä tehdä ja täysin erilaisia kun nykyisin, että harva niiden ohjeiden mukaan alkaa tekemään ruokaa ja leivonnaisia, muulloin kuin lomillaan.
Ja miten ootte kämpiksiä, oletteko opiskelijoita vai muuten?
Vanhoihin resepteihin käytettiin paljon voita, kermaa, munia ja monenlaista, lihaa, onko teillä rahaa ko, ruokiin ja syöttekö tosiaan tuollaisia ruokia ja leivontatuotteita, näiden erikoisruokavalioiden aikoina?
Tämä on selkeä provo. Keksitty tarina.
Mitä ihmettä selität??
Provo, kukaan ei käytä mitään fyysisiä reseptikirjoja tai osta mitään ruokakirjoja enää, kaikki haluaa niistä vain eroon.
Jos ne reseptini oli vielä sen edesmenneen mummin itsensä kirjoittamia niin mulla kyllä olisi palanut käämit suvun täysin - miksi ihmeessä ylipäätään touhusit jotain lähelläkään kämppiksen tuollaista tärkeää henkilökohtaista omaisuutta??? Oliko sulla lupa edes?
Vähän vastaavassa tilanteessa pistin kämppiksen omaisuutta säpäleiksi surutta. En pyytänyt anteeksi, enkä anteeksipyyntöä saanut kämppikseltäkään. Teki tekosensa ja häipyi lomille pariksi viikoksi. Onneksi tajusi muuttaa eikä tarvinnut sitä naamaa enää kattella.
En avaa tilannetta sen enempää kuin että perseily oli jatkuvaa eikä puhetta uskonut. Siinä kohden, osin myös muista syistä, keitti yli totaalisesti.
Vierailija kirjoitti:
Provo, kukaan ei käytä mitään fyysisiä reseptikirjoja tai osta mitään ruokakirjoja enää, kaikki haluaa niistä vain eroon.
Jaa. Sitten mä olen varmaan mielikuvitushenkilö... mulla on kaksi hyllyllistä keittokirjoja, vanhin vuodelta 1929. Lisäksi yhden ison muistikirjan sivuille liimattuna parisataa reseptiä jotka on leikattu lehdistä. Toinen mokoma irtonaisia reseptejä odottelee liimaamista. Yksi iso muovitasku netistä tulostettuja reseptejä. Ja näiden lisäksi käytän vielä nettiäkin. Olen himokokkaaja ja himoleipuri ja rakastan ruoka- ja keittokirjoja. Ja todellakin haluan niitä lisää! Mulle saa tuoda jos haluaa omistaan eroon :)
Juuri muuta et voi tehdä, mutta kämppis on osittain oikeassa. Ei se kaupasta ostettu kirja ole sama asia kuin suvun perintöreseptit.
Anteeksi pyysit, odottele nyt rauhassa että kämppiksen mieliharmi laantuu.