Lapsi ei halua mennä yöksi etävanhemmalle
7v. On ollut 1-2 yötä viikossa etällä, mutta ei halua yöksi sinne. Päiväksi kuulemma haluaa mennä. Ajattelin ehdottaa exälle että lapsi tulisi aina yöksi tänne jos haluaa.
Onko muilla kokemuksia samasta, ettei lapsi halua öitä olla etän luona? Ja missä iässä? ja koska olette antaneet lapsen itse päättää enemmän asiasta, virallisestihan se ikä on 12v, mutta mielestäni kouluikäinenkin alkaa olla jo sen ikäinen että kurjaa pakottaa jos toinen ei halua.
Etän luona en usko siis mitään vikaa olevan, mutta en tiedä tuleeko lapselle sitten liian kova ikävä minua kun on aina ollut aikalailla minun hoitama.. ja ehkä etän koti tuntuu kuitenkin vähän vieraalta, kun täällä taas on selvästi oma huone ja oma sänky missä saa nukkua ja olla rauhassa.
Toisaalta toivoisin että lapsi jossain kohtaa haluaisi sinnekkin taas yöksi mennä, koska joskus itsekkin haluaisi sen vähän pitemmän hengähdystauon lapsista, kun kuitenkin 80% hoidan heitä yksin.
Kommentit (58)
Leikkimällä sitten opettelette, ettei kaikki aina mene tismalleen niin kuin lapsi haluaa?
Onko lapsi perustellut kantantaansa?
Menet sitten myös leirikouluun, rippikouluun, armeijaan, jne myös mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Leikkimällä sitten opettelette, ettei kaikki aina mene tismalleen niin kuin lapsi haluaa?
Kyllä arjessa on montakin asiaa jotka ei mene hänen tahdon mukaan, ei sitä tarvitse leikkiä :)
ap
Yleensä lasten kanssa on niin, että jos kuuntelee lasta ja lapsen toiveita ja antaa niissä jonkun verran myöden, niin se sataa plussana pidemmällä tähtäimellä kaikkien osapuolien laariin.
Jos lapsi tällä hetkellä ei jostain syystä halua olla etällä öitä vaan ainoastaan päiviä, niin minusta sitä kannattaisi kuunnella. Kun lapsi saa kokemuksen, että häntä ei väkisin pakoteta vaan hänen olo huomioidaan, niin luultavasti muutaman kuukauden päästä hän voi ihan innoissaan taas jäädäkin etälle yöksi.
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt miksi?
Siellä on kuulemma tylsää, tyhmää, ja sit usein tulee vaan itku ja hän tarraa minuun kiinni. Kun kysyin tuleeko minua ikävä niin vastasi joo.
Ap
Onko kyseessä arkipäivät kun menee sinne? Jos ei pidä aikaisemmista aamuista (sillä oletuksella, että etältä kouluun on pidempi matka)?
Ei ole kokemusta mutta jotenkin tuntuisi viisaammalta keskustella lapsen kanssa siitä miksi ei halua mennä ja miksi voisi kuitenkin olla hyvä mennä.
12 v ei ole mikään virallinen ikä että lapsi saa PÄÄTTÄÄ vaan silloin häntä kuullaan ja vanhemmat edelleen tekee ne päätökset. Tämä on todella kaksi piippuinen juttu sillä ei se voi ihan niinkään mennä, että lapsi vaan sanoo, ettei halua ja vanhempi myöntyy. Kyllä se syykin pitää olla ja sitä kautta selvittää miten sitä asiaa voidaan muuttaa ja lasta tukea.
Vierailija kirjoitti:
Menet sitten myös leirikouluun, rippikouluun, armeijaan, jne myös mukaan?
En ole mennyt mukaan kerhoon, päiväkotiin tai kouluunkaan, joten miksi menisin noihin muihinkaan? :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt miksi?
Siellä on kuulemma tylsää, tyhmää, ja sit usein tulee vaan itku ja hän tarraa minuun kiinni. Kun kysyin tuleeko minua ikävä niin vastasi joo.
Ap
No just.
Oletko kysynyt miksi? Tyhmää kysyä että äitiäkö ikävöit?
Vierailija kirjoitti:
Yleensä lasten kanssa on niin, että jos kuuntelee lasta ja lapsen toiveita ja antaa niissä jonkun verran myöden, niin se sataa plussana pidemmällä tähtäimellä kaikkien osapuolien laariin.
Jos lapsi tällä hetkellä ei jostain syystä halua olla etällä öitä vaan ainoastaan päiviä, niin minusta sitä kannattaisi kuunnella. Kun lapsi saa kokemuksen, että häntä ei väkisin pakoteta vaan hänen olo huomioidaan, niin luultavasti muutaman kuukauden päästä hän voi ihan innoissaan taas jäädäkin etälle yöksi.
Näin minäkin ajattelin, että jos nyt ei pakottamalla pakoteta, niin jossain kohtaa hän varmasti voi hyvinkin haluta sinne yöksi ihan taas omasta halusta. Ja kun kuitenkin haluaa päivisin, niin se on ihan hyvä merkki.
Näitä erojuttuja ei minusta oikein voi verrata moneenkaan muuhun asiaan. Siihen liittyy niin lapsilla kuin aikuisilla paljon pahaa mieltä ym, että näissä asioissa pienet silkkihansikkaat on joskus vaan hyvästä, vaikka muuten ei lasten pillin mukaan tanssita. Valtataistelut käydään sit muissa asioissa.
ap
Ap, älä välitä noista naljailevista kommenteista. Kaikki sen tietää, että lapset, jotka saavat empatiaa ja tukea vanhemmiltaan, ovat niitä kaikkein kivoimpia lapsia ja aikuisena pärjäävät parhaiten. Älä pakota lasta. Saattaa hyvin käydä niin, että kohta haluaakin jäädä yöksi kun ei pakoteta.
Joillain jo 5 vuotias saa päättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt miksi?
Siellä on kuulemma tylsää, tyhmää, ja sit usein tulee vaan itku ja hän tarraa minuun kiinni. Kun kysyin tuleeko minua ikävä niin vastasi joo.
Ap
Ja siitä sitten tietenkin jatkoit, että ikävä on myöteinen tunne koska silloin elämässä on jotain tärkeää ja joka myös pysyy vaikka lapsi on hetken toisaalla ja se menee ohi, kun voidaan taas halata?
Vierailija kirjoitti:
Oletko kysynyt miksi? Tyhmää kysyä että äitiäkö ikävöit?
Vastasin jo. Olen kysynyt ja todellakin useamman kerran. Vastaus on aina että siellä on "tyhmää ja tylsää". Toki tiedostan että syvemmällä voi olla ihan muita syitä, mutta lapsi ei niitä osaa, uskalla tai halua nimetä. Siksi olen sitten koittanut kaivella tietoa, ja tuo ikävä on ainoa mihin on sitten vastannut itkulla ja myöntävästi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä lasten kanssa on niin, että jos kuuntelee lasta ja lapsen toiveita ja antaa niissä jonkun verran myöden, niin se sataa plussana pidemmällä tähtäimellä kaikkien osapuolien laariin.
Jos lapsi tällä hetkellä ei jostain syystä halua olla etällä öitä vaan ainoastaan päiviä, niin minusta sitä kannattaisi kuunnella. Kun lapsi saa kokemuksen, että häntä ei väkisin pakoteta vaan hänen olo huomioidaan, niin luultavasti muutaman kuukauden päästä hän voi ihan innoissaan taas jäädäkin etälle yöksi.
Näin minäkin ajattelin, että jos nyt ei pakottamalla pakoteta, niin jossain kohtaa hän varmasti voi hyvinkin haluta sinne yöksi ihan taas omasta halusta. Ja kun kuitenkin haluaa päivisin, niin se on ihan hyvä merkki.
Näitä erojuttuja ei minusta oikein voi verrata moneenkaan muuhun asiaan. Siihen liittyy niin lapsilla kuin aikuisilla paljon pahaa mieltä ym, että näissä asioissa pienet silkkihansikkaat on joskus vaan hyvästä, vaikka muuten ei lasten pillin mukaan tanssita. Valtataistelut käydään sit muissa asioissa.
ap
Olen tuo jolle kommentoit ja voin kertoa itsestäni, että olen itse eroperheen lapsi enkä yhdessä vaiheessa enää olisi halunnut olla isän (etän) luona öitä mutta olisin mielelläni viettänyt aikaa isän kanssa päivisin vaikka kuinka paljon. Minut pakotettiin menemään sinne öiksi. Lopulta kävi niin, että kun täytin 12 niin kieltäydyin täysin eikä minua voitu enää juridisessa mielessä sinne väkisin pakottaa, joten en sitten mennyt enää ikinä. Syy etten halunnut oli isän uusi vaimo, en tykännyt hänestä yhtään ja öisin tilanne ahdisti enkä saanut nukuttua. Mutta pakottamalla tuhottiin se vähäkin hyvä mitä oli isäni kanssa. Ja siis isä ei ollut se joka pakotti vaan äiti eli lähi.
Tukisin lapsen mielipidettä asiassa, ja yrittäisin keskustella etän kanssa. 7-vuotias osaa jo ilmaista oman tahtonsa. Perustele etälle, että jos nyt pakotetaan väkisin niin kun 12 vee koittaa niin ei taatusti tule menemään etälle enää ollenkaan mielellään. Mieluummin hyvällä kuin pahalla. Ja tuosta oman ajan saamisesta - aika menee nopeasti. Kohta saat yllin kyllin omaa vapaa-aikaa, kun lapset/lapsi on iso. Nämä vuodet vain hujahtavat ohi. Tsemppiä! Terveisin toinen yh