Juoko alkoholisti koko ajan, pitääkö hänen olla
koko ajan humalassa? Minä mietin että voinko itse olla, kun joskus en vaan osaa lopettaa juomista vaikka jossain illanvietossa. Sitten toisaalta pystyn kyllä olekaan koko seuraavan viikon juomatta tai juoda vain lasin pari viiniä ruoan kanssa.
Kommentit (19)
Alkoholistikin pystyy olemaan juomatta pitkiäkin aikoja, vink vink.
Kärsiikö kukaan koskaan sun juomisesta?
Pullo tai kaksi päivässä ei ole alkoholismia.
Mitä väliä noilla nimillä on? Jos tulee juotua jatkuvasti tai silloin tällöin enemmän kuin hyvänä pitää, kannattaa vain opetella olemaan juomatta niin paljon. Turha noita määritelmiä on pohtia.
Toimintaa, hyvä ihminen!
Voiko alkoholisti siis juoda vain yhden tai kaksi lasia ja jättää siihen?
No ei tarvii olla koko ajan humalassa. Dorkat katukuvassa kärsivät paljon muustakin kuin vain alkoholismista, ja siksi näyttävät olevan kaiken valveilla olo ajan tuiskeessa.
Oma isäni työskenteli 36 vuotta johtotehtävissä, ja töissä oli täysin selvinpäin. Kotiin kun tuli korkkasi heti, ja kävi nukkumaan seitsemän - kahdeksan aikaan illalla, että jaksoi nousta viideltä töihin. Toisinaan oli viikon parikin juomatta, mutta sitten taas lähti.
Nykyään ollut raitis kohta kolme vuotta, heti jäätyään eläkkeelle raitistui :D
Vierailija kirjoitti:
Voiko alkoholisti siis juoda vain yhden tai kaksi lasia ja jättää siihen?
Voi. t. raitis alkoholisti
Vierailija kirjoitti:
Voiko alkoholisti siis juoda vain yhden tai kaksi lasia ja jättää siihen?
Ei voi
Alkoholisti on vaikea termi, koska sitä käyttää eri ihmiset ihan eri ilmiöistä. Esim. AA:laisilla on ihan oma käsityksensä, heistä jokainen joka sinne vaikka morkkispäissään tulee kokoukseen ja tunnustaa olevansa alkoholisti, on sitä. Ja että yksikin ryyppy vie turmioon sitten jatkossa.
Lääketieteessä alkoholismi on tila, johon liittyy sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ja pakonomaisuutta. Ei kukaan ole alkoholisti siksi että joskus kun lähtee juhlimaan, tulee juotua vähän enemmän kuin piti. Tai että joskus tulee otettua muutama vaikka piti laihdutuksen takia olla ilman tms. Lääkäriseura Duodecimin kuvauksia alkoholismista:
Alkoholiriippuvuudelle (alkoholismille) on ominaista alkoholin jatkuva, usein toistuva tai pakonomainen käyttö riippumatta käytön aiheuttamista sosiaalisista tai terveydellisistä haitoista. Alkoholismiin liittyy usein fysiologisen riippuvuuden kehittyminen, jolloin henkilön kyky sietää alkoholin vaikutuksia on kohonnut (toleranssi) ja hänellä ilmenee alkoholin käytön lopettamisen jälkeisinä päivinä eriasteisia vieroitusoireita. Vieroitus- tai lopetusoireyhtymä (ks. «Alkoholivieroitusoireyhtymä (”krapula”)»1) saa henkilön usein jatkamaan alkoholin haitallista käyttöä.
Alkoholiriippuvuuden kehityttyä henkilön alkoholin käytölle on ominaista, että hän käyttää alkoholia suurempia määriä tai pidempään kuin hänen tarkoituksensa oli aloittaessaan alkoholin käytön. Hän ei myöskään kykene halustaan huolimatta vähentämään tai lopettamaan käyttöä huolimatta sen aiheuttamista haitoista. Humalatiloihin voi liittyä sammumista ja muistikatkoksia. Tuloksena voi olla ristiriitoja läheisten kanssa, avioero, vaikeudet työssä tai työstä irtisanominen, taloudelliset vaikeudet, rattijuoppous, rikkeet tai rikokset. Usein huomattava osa henkilön ajasta kuluu alkoholin hankkimiseen, käyttöön tai käytöstä toipumiseen.
Pakonomainen, jatkuva, riippuvuutta ilmaiseva (addiktiivinen) tai humalahakuinen alkoholin käyttö on vakava sairaustila. Psykologisella tasolla pakonomaisen tai addiktiivisen päihteiden käytön taustalla on henkilön taustaan ja elämäntilanteeseen liittyvä ja mielelle sietämätön avuttomuuden tunne. Biologisella tasolla taustalla on päihteiden jatkuvan käytön ja pitkäaikaisen stressin aiheuttama keskushermoston toiminnan muutos. Tämän vuoksi addiktiivisesti päihteitä käyttävä ei yleensä pysty katkaisemaan alkoholin tai päihteen käyttöään ilman ammatillista apua tai katkaisuhoitoa sairaalassa tai katkaisuhoitoyksikössä. Riippuvuutta eli addiktiota ylläpitävä keskushermoston toimintatavan muutos korjautuu hitaasti ja edellyttää 3–6 kuukauden pituista raitista jaksoa.
Vierailija kirjoitti:
Moni alkoholisti on välillä kuukausienkin jaksoja juomatta. Kuulostat alkoholistilta.
Omg. Kaikki jotka on joskus juoneet lasinkin viiniä ovat alkoholisteja. Kyllä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Voiko alkoholisti siis juoda vain yhden tai kaksi lasia ja jättää siihen?
Voi, mutta riippuu luonteenlujuudesta ja alkoholismin asteesta. Jos sosiaalinen tilanne vaatii, hän voi esittää kohtuukäyttäjää, ottaa sitten runsaammin myöhemmin tilanteen salliessa. Pari annosta nostaa himot pintaan, mutta ne voi lykätä myöhemmäksi. Se voi olla jopa osa itsepetosta ja muka osoittaa että hallitsee juomisensa.
No ei ole tuo ap:n juominen alkoholismia eli alkoholiriippuvuutta nähnytkään. Toki se voi silti itseä haitata ja juomista voi vähentää tai lopettaa jos niin on.
Minä ole alkoholisti. Aamulla herättyäni join pienen pullon kossua ja sen päälle pullon valkoviiniä.
Ihan selvinpäin tässä ollaan.
Sinccis
Olisi 3plo viiniä, olutta kasapäin.
Sauna on päällä ;) Töitä vasta ensi viikolla ..
Sinccis
Minä juon viikolla jonkun 6-8 annoksen verran alkoholia illansuussa ja herään seuraavana aamuna ihan normaalisti töihin ilman promilleja. Viikonloppuisin taas tulee otettua vähän enemmän. Kai minä alkoholisti olen mutta ei se ole toistaiseksi vielä häirinnyt työntekoani mitenkään, mutta koskaan ei tiedä milloin joku paikka prakaa alkoholin takia.
Silloin tajusin olevani jonkinlainen ongelmakäyttäjä, kun olin 25v. ja kaivelin kaapin pohjilta kädet täristen jotain vanhojen viskipullojen liruja ja muiden pullojen pohjan jämiä, kaadellen ne pieneen lasiin, että saisi edes yhden lasillisen tuota kuninkaitten juomaa.
Pakko oli myöntää, että kyllä tässä kohtuukäyttö on jo lähtenyt lapasesta.
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Voiko alkoholisti siis juoda vain yhden tai kaksi lasia ja jättää siihen?
Onnistuu, mutta palkinnon täytyy olla aika suuri. Mikä on kenellekin suuri palkinto on eri asia. Toinen asia on se, että riittääkö kaikilla itsekuri.
Sinccis
Itselläni on kokemus alkoholisoitumisesta, nykyään en siis juo lainkaan. Alkuvaiheen varoitusmerkkejä, joista huomasi suhteen viinaan olevan muuttumassa epänormaaliksi, olivat mm.:
- alkoholin pyöriminen ajatuksissa usein (siis silloinkin kun ei juonut)
- seuraavan juomiskerran innokas odottaminen
- tissuttelun siirtyminen satunnaisista bileviikonlopuista osaksi arkea (alussa määrät siis olivat kohtuullisia)
- yksin tissuttelu (aiemmin ainoastaan sosiaalisissa tilanteissa)
- ahdistuksen, tylsyyden, stressin ym. negatiivisten tunteiden "lääkitseminen" alkoholilla
Mutta vastauksena kysymykseen, harvat alkoholistit oikeasti juovat koko ajan, monet ovat ns. tuurijuoppoja. Harvoilla myöskään on varsinaista fyysistä riippuvuutta alkoholista, vaan riippuvuus on henkistä tasoa.
Moni alkoholisti on viikot selvin päin, mutta viikonloput jurrissa.
Juominen on pakonomaista.
Usein eläkkeelle jääminen on tällaisille viikonloppukännääjille tuhoisaa.
Se, että esim. illanvietossa ei hillitse juomistaan, ei tarkoita vielä alkoholismia.
Useinkin ihmisillä mopo karkaa kun on hilpeä meno ja on ottanut useita paukkuja.
On myös ns. tuurijuoppoja, jotka voivat olla selvänä puolikin vuotta, mutta juovat sitten pari viikkoa putkeen.
Moni alkoholisti on välillä kuukausienkin jaksoja juomatta. Kuulostat alkoholistilta.