Teini 16v uhittelee ja isottelee. Mikä rangaistus?
Teini on ollut pääsääntöisesti kiltti ja totellut. Nyt hän on kaksi viikkoa ja kaksi viikonloppua uhitellut ihan tosissaan ja taistelee määräysvallasta. Ei välitä kotiintuloajoista ja valehtelee, missä on viikonloppuna yötä. Ei vastaa puhelimeen, lyö luuria korvaan jne. Puhuu alentavasti. Kuvioissa on joku tyttö.
Vime viikolla oli mautokielto 4 päivää, joka loppui torstaina. Keskustelimme säännöistä, jotka yhdessä sovimme hyvässä hengessä. Poikakin sanoi, ettei nämä nyt niin isoja sääntöjä ole, etteikö pystyisi noudattamaan. Tämän jälkeen jo perjantaina alkoi sama meno. En nyt selitä, mitä kaikkea on tapahtunut, mutta poika on vasta nyt tulossa kotiin sen jälkeen, kun perjantaina lähti kouluun.
Olen miettinyt sopivaa rangaistusta. Vinkkejä? Puhe ei enää auta. Nyt tarvitaan tekoja. Kohta tuo poika muuten määrää kaiken tahdin. Ja tosiaan, tämä alkoi yllättäen, eikä meillä sen suurempia ongelmia ole aikaisemmin ollut.
Kommentit (11)
Ja se murrosikä vain alkoi yks sunnuntai kello 17.02. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Nyt se on sitten taas vain poissa. Kuin olisi saanut lapsensa takaisin.😂😂
1
Ennen rangaistusta kannattaa selvittää mistä tuollainen käytös johtuu, etenkin kun alkoi yllättäen. Ei nuoret pelkkää ilkeyttään käyttäydy huonosti, se vaan on niin kun itsellä on pulmia eikä voi hyvin, on se käytöskin sen mukaista. Rangaise vaan puhumatta aina, eikä sit lapsen aikuistuttua tarvii ihmetellä miksei hän tykkää pitää yhteyttä
Sopivia rangaistuksia ovat sellaiset jotka kykenet tekemään.
Mauto, polttoaineeseen annettu raha, kännykkä, nettiyhteys, puhelimen tietsikan takavarikointi, vaatekaapin sisällön karsiminen, ruoan huonontamien/poistaminen ym. ym.
Ellei keskusteluyhteyttä ja sen seurauksena käyttäytymisen parantumista, aloita kevyestä päästä ja viimeisimpänä keinona voit aina tyhjentää pojan huoneen kaikesta miellyttävästä. Jätä sanky ja työpöytä ja muista poistaa huoneesta yksityisyyttä antava ovi :-)
Vierailija kirjoitti:
Mikä hitto on mauto?
Mopoauto.
Ja mä nyt lähtisin siitä, et yrittäisin selvittää mistä käytös johtuu. Muusta kun vaan "on teini". Teinilläkin on syystä.
Mautobänni ja rahahanojen katkaisu on yksi hyvä aloitus.
Nuori ottaa itselleen omaa elämäänsä ja testaa teitä ja rajojaan, onneksi näin tekeekin- teidän tehtävä on suhtkoht kevyesti hänelle.
Vanhemman tehtävä on kestää ja asettaa rajat.
Ne nuoret jotka eivät ota maailmaa haltuunsa virheitäkin tekien ovat todella ongelmanuoria ja huolen aihe.
Ole kiitollinen että ottaa omaa tilaa ja tahtoa. Se ei tarkoita että saa KÄYTTÄYTYÄ TEIDÄN KODISSA NIINKUIN HALUAA. tE ASETATTE NE EHDOT. Hän sitten asettaa omassa kodissaan omat ehdot omaan elämäänsä ja sitten se ei teille enää kuulu.
Seisominen naama seinää vasten (nenä kiinni seinässä, suu kiinni) riittävän pitkän ajan. 16v ikäisellä sopiva aika esim. puoli tuntia tai tunti, riippuen persoonasta ja rikkomuksen laadusta.
Jos ei noudata seisomisen sääntöjä, eli esim. alkaa pitää ääntä, nenä irtoaa seinästä tai menee kyykkyyn, niin seisomisaikaa pidennetään entisestään.
Lastenkodissa on tämä menetelmä käytössä ja hyvin toimii.
Siis oletko/oletteko ihan tosissasi/tosissanne? (Epäilen trollin monologia.) No puhun yksikössä, helpottaakseni kirjoittamista ja varmaan lukemistakin.
Aivan kuin rankaiseminen olisi jokin ihmisoikeus... No oikeuksia on alaikäisellä - aikuisella lähinnä velvollisuuksia!
Anna pojan kasvaa mieheksi. Uhittelu on merkki siitä, että hän on tajunnut sinun olevan liian kontrolloiva, jotta hänellä olisi tilaa hengittää omana itsenään.
Sen sijaan että mietit rangaistusta, mieti kiitollisuutta siitä, että lapsi haluaa aikuistua - kaikki eivät halua.
Kunnioitatko häntä ihmisenä, joka kykenee ottamaan itsestään vastuuta?
Vierailija kirjoitti:
Siis oletko/oletteko ihan tosissasi/tosissanne? (Epäilen trollin monologia.) No puhun yksikössä, helpottaakseni kirjoittamista ja varmaan lukemistakin.
Aivan kuin rankaiseminen olisi jokin ihmisoikeus... No oikeuksia on alaikäisellä - aikuisella lähinnä velvollisuuksia!
Anna pojan kasvaa mieheksi. Uhittelu on merkki siitä, että hän on tajunnut sinun olevan liian kontrolloiva, jotta hänellä olisi tilaa hengittää omana itsenään.
Sen sijaan että mietit rangaistusta, mieti kiitollisuutta siitä, että lapsi haluaa aikuistua - kaikki eivät halua.
Kunnioitatko häntä ihmisenä, joka kykenee ottamaan itsestään vastuuta?
Kaiken ikäisenä oikeuksien kanssa kulkee matkassa vastuu ja velvollisuus. Myös teinillä.
Meillä on lähestytty asiaa siltä kantilta, mitkä asiat ovat teinipojan maailmassa tärkeitä. Jos ei osaa käyttäytyä ja noudattaa yhdessä sovittuja sääntöjä tai kiukuttelee ja käyttäytyy muuten kuin pikkulapsi, niin sitten säännötkin ovat sen mukaiset ja näitä tärkeitä juttuja rajoitetaan. Ensin aina toki huomautetaan ja usein jäbä osaakin olla fiksu ja pyytää anteeksi ja korjaa käytöstään. Hölmöilystä ja jatkuvasta kiukuttelusta yms. sitten jaetaan näitä rangaistuksia. Perus arestit ja kännykkä/nettikiellot ovat tietysti johonkin pisteeseen asti toimivia, mutta meillä harrastetaan paljon ja en ole halunnut rajoittaa osallistumista harrastuksiin.
Teinipojille on tärkeää olla ”cool”, ja hölmöilystä voi seurata meillä esim viikon-kuukauden mittaisia rajoituksia ja ne eivät paladu automaattisesti tämän ajan kuluttua loppuun, vaan hän joutuu hyvitämään tekonsa jollain tavalla ja ansaitsemaan luottamuksen takaisin. Tapoja voi olla monia. Esim. Imuroimalla talon voi saada vaikka kotiintuloajan palautettua normaaliksi ja tekemällä lumityöt taas jonkun muun rajoituksen pois. Toki meillä lapset osallistuu muutenkin kotitöihin viikkorahan vastineeksi. Samalla on hauska huomata, mikä on tärkeintä, kun herra tekee valintoja, missä järjestyksessä näitä rajoituksia haluaa purkaa.
Hyväksi havaittuja ja tehokkaita rajoituksia ovat olleet meillä mm. mopon pois ottaminen, kotiintuloaikojen aikaistaminen, kännykkä/nettikielto kotona, vaatekaapin karsiminen, viikorahojen jäädyttäminen ja yhtenä tehokkaimmista ns. takapenkkiaresti kaikilla automatkoilla (nolostelee tätä kovasti ja haluaa tästä aina ensimmäisenä eroon). Ovien paiskomiseen meillä on myös nollatoleranssi ja siitä lähtee ovi takavarikkoon hetkeksi jokaisella kerralla.
Meillä on nämä toimineet todella hyvin ja ne on sovittu yhdessä pojan kanssa jo murrosiän kynnyksellä. Poika tuntuu ymmärtävän ja on yleisesti ottaen todella fiksu ja muut huomioon ottava. Ajoittain tietysti kokeilee hiukan rajojaan. Meillä on kuitenkin todella hyvät välit ja hän tulee yleensä kertomaan itse suoraan jos on hölmöillyt jotain ennen kuin asia tulee muualta ilmi. Samoin meillä palkitaan onnistumisista. Esimerkiksi kiitettävistä koenumeroista on maksettu pieni ylimääräinen viikkoraha ja fiksusti hoidetuista jutuista tai harrastuksissa onnistumisista on annettu lähteä viettämään iltaa kavereiden kanssa ilman kotiintuloaikaa. Välillä nuo lätkäpojat ovat kerääntyneet näinä iltoina myös meille ja olemme järjestäneet heille jotain syötävää ja lähteneet itse vaikka elokuviin. Hyvin on aina toiminut.
Meillä 17 vee, joka oli ihan vaan mahdoton noin vuoden verran. En tiedä auttaako siinä mikään rangaistus. Aina ennemminkin.