Muita jotka kokevat että omassa elämässä ei ole mitään järkeä?
En ole löytänyt aikuisiälläkään elämäni tarkoitusta, onko sitä? Rakkaus se ei ole koska en rakasta ketään eikä kukaan rakasta minua. Voiko ongelmaa poistaa? Voiko elämäntarkoitusta löytää?
Kommentit (33)
Muuta lähemmäs luontoa niin se tarkoitus löytyy. Osta semmoinen mummonmökki jostain kylästä ja katsele iltaisin tähtiä.
Hedonisti kirjoitti:
Elämän tarkoitus on nautinto. Kuka sen sitten mistäkin saa.
En ole koskaan saanut nautintoa mistään
Minä. Ollut 12-vuotiaasta täysin tyhjä olo eikä ollut mitään teiniangstia. Olen kohta 30.
Ei enää kiinnosta mikään, teen vain ruokaa, katson Netflixiä ja odotan kuolemaa.
En pelkää kuolemista enää yhtään. Elämä on täysin yhdentekevää.
Miksi elämässä pitäisi olla jokin tarkoitus?
Jos ajattelee miten laaja ja vanha universumi on, niin on aika, noh, ihmiskeskeistä ajatella että jokaisella maapallon miljardeista ihmisistä olisi jokin erityinen tarkoitus.
Vai onko naapurin Mustillakin jokin erityinen tarkoitus?
Yritä ap löytää vapaus sen kautta, että yksi ihmiselämä yhdellä planeetalla yhdessä aurinkokunnassa jne. on loppupeleissä täysin merkityksetön. Elä elämäsi niin kuin parhaaksi näet ja jos pystyt tekemään sen ilman että aiheutat vahinkoa muille, olet jo parempi ihminen kuin moni muu.
Yhdyn aiempaan kommenttiin siltä osalta, että on järjetöntä odottaa järkeä, saati syvällisempää tarkoitusta elämältä.
Vierailija kirjoitti:
Muuta lähemmäs luontoa niin se tarkoitus löytyy. Osta semmoinen mummonmökki jostain kylästä ja katsele iltaisin tähtiä.
Asun maalla kaukana kaupungin vilinästä ja näen ikkunasta tähtitaivaan ja luonnon pimeyden
En kaipaa elämälle erityistä tarkoitusta, mutta olen jotenkin niin kulunut, väsynyt ja stressaantunut, että harvoin koen elämässäni mielekästä hetkeä. Kotona perheen kanssa tuntuu, että elämä on raskasta siirtymistä asiasta toiseen. Joskus moottoripyörällä ajaessani tai hevosten kanssa ollessani/ratsastaessani tunnen hetkittäistä onnea, että saan kokea tämän.
Ei. Ole.
Työskentelen siivoojana. Työ on raskasta monella tapaa ja palkka todella huono. Olen sinkku. Poikuuskin on vielä tallella, vaikka olen jo 35. Minulla ei ole yhtään ystävää. Viikonloput vietän yksin, jos ei tarvitse vanhempien luona käydä. Sekin on ns. pakkopullaa, enkä jaksaisi olla väleissä enää. Elämässä ei ole mitää. Ei mitään muuta kuin työ. Kai se elämä on ihanaa joillekin. Itselleni ei ole. Huokaus...
Ei elämällä ole tarkoitusta, ellet itse keksi sitä. Mullakin on välillä on tyhjä olo, mutta esim. sosialisointi, toisten auttaminen ja ilahduttaminen ja kaikenlainen puuhastelu auttaa.
Komppaan ylläolevaa kommentoijaa. Koska elämällä ei ole kosmisessa mittakaavassa mitään merkitystä, ainut mikä merkitsee, on se mitä teet elämälläsi. Jotenkin näin sanoi joku viisas joskus.
Vierailija kirjoitti:
Minä. Ollut 12-vuotiaasta täysin tyhjä olo eikä ollut mitään teiniangstia. Olen kohta 30.
Ei enää kiinnosta mikään, teen vain ruokaa, katson Netflixiä ja odotan kuolemaa.
En pelkää kuolemista enää yhtään. Elämä on täysin yhdentekevää.
Sama tilanne muuten, mutta olen jo 31 enkä katso Netflixiä. Ehkä elämäntarkoitus on rakkauden sijaan kärsimys ja nopea kuolema.
Mies325vuotta kirjoitti:
Ei. Ole.
Työskentelen siivoojana. Työ on raskasta monella tapaa ja palkka todella huono. Olen sinkku. Poikuuskin on vielä tallella, vaikka olen jo 35. Minulla ei ole yhtään ystävää. Viikonloput vietän yksin, jos ei tarvitse vanhempien luona käydä. Sekin on ns. pakkopullaa, enkä jaksaisi olla väleissä enää. Elämässä ei ole mitää. Ei mitään muuta kuin työ. Kai se elämä on ihanaa joillekin. Itselleni ei ole. Huokaus...
Mulla sama tilanne, mutta olen 10 vuotta vanhempi ja nainen. Ja olen nykyään onnellinen tilanteessani. Nuorempana otti kyllä koville, kun oli sellainen ajatus että pitäisi löytää mies ja saada perhe ja kaikkea mitä muillakin on. Sitten kun hyväksyin sen että ne ei vaan ole minun tieni tässä elämässä, niin on ollut varsin mukavaa elää tavallista, yksinäistä arkeaan.
Hedonisti kirjoitti:
Elämän tarkoitus on nautinto. Kuka sen sitten mistäkin saa.
Haluaisiko joku alapeukuttaja perustella, miksi olen väärässä?
Hedonisti kirjoitti:
Hedonisti kirjoitti:
Elämän tarkoitus on nautinto. Kuka sen sitten mistäkin saa.
Haluaisiko joku alapeukuttaja perustella, miksi olen väärässä?
En alapeukuttanut, mutta en usko elämällä olevan tarkoitusta. Sikäli itselleen hyvä, jos siitä pystyy edes nauttimaan.
Hedonisti kirjoitti:
Hedonisti kirjoitti:
Elämän tarkoitus on nautinto. Kuka sen sitten mistäkin saa.
Haluaisiko joku alapeukuttaja perustella, miksi olen väärässä?
Koska hyökkäsit toteamisellasi luterilaista työmoraalia ja tapakasvatusta vastaan?
Mulla on ihan sama tunne. Elämässä ei ole mitään järkeä. Nautin asioista mitä rakastan kun on aikaa tehdä niitä. Elämässä on asiat ns hyvin. Vietän paljon aikaa luonnossa yms.
En tiedä miksi tuntuu että elämä on aivan sekopäistä ja turhaa. Ei missään ole oikeasti mitään järkeä. Kaikki on sattumanvaraista huttua.
Olen miettinyt, voiko yhteisön puute aiheuttaa tämän tunteen. Tai voisiko se aiheuttaa tämän että koen että elän täysin arvojeni ja ajatusteni vastaisessa maailmassa. Harmonia on niin vaikea saavuttaa. Onko yhteisö vai erakoituminen ratkaisu ?
Maailma on täynnä vihaa, väkivaltaa, pahaa. Hyväksikäyttöä, valehtelua, tahdittomuutta, törkeyttä, ilkeyttä ja itsekkyyttä.
Maailmassa ei ole järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Hedonisti kirjoitti:
Hedonisti kirjoitti:
Elämän tarkoitus on nautinto. Kuka sen sitten mistäkin saa.
Haluaisiko joku alapeukuttaja perustella, miksi olen väärässä?
En alapeukuttanut, mutta en usko elämällä olevan tarkoitusta. Sikäli itselleen hyvä, jos siitä pystyy edes nauttimaan.
Tuotahan minä tarkoitin. Että jos ei ole muuta tarkoitusta, niin kannattaa yrittää tehdä omasta elämästään mahdollisimman mukavaa. Joku sitten saa elämäänsä sisältöä vaikka parisuhteesta, lapsista, seksistä tai päihteistä.
Hedonisti kirjoitti:
Elämän tarkoitus on nautinto. Kuka sen sitten mistäkin saa.
Minä tulin tähän samaan tulokseen aikani mietittyäni. Ja elän sen mukaan. Tämä on lisännyt onnellisuuttani rutkasti, koska nautin asioista joita ennen tuskin huomasin. Tai pidin itsestäänselvyyksinä.
Vierailija kirjoitti:
Hedonisti kirjoitti:
Elämän tarkoitus on nautinto. Kuka sen sitten mistäkin saa.
Minä tulin tähän samaan tulokseen aikani mietittyäni. Ja elän sen mukaan. Tämä on lisännyt onnellisuuttani rutkasti, koska nautin asioista joita ennen tuskin huomasin. Tai pidin itsestäänselvyyksinä.
Entä rakkaus?
Lukekaa kirjoja, jos ette ole sitä tehneet koskaan. Sieltä löytyy hyviä ajatuksia.
Onni piileskelee pienissä hetkissä, ilman järkeä, kuin lahja. On oltava valmis vastanottamaan lahjat.
Sitten vuoro siirtyy jo seuraaville.
Elämän tarkoitus on nautinto. Kuka sen sitten mistäkin saa.