Tervehtivätkö ja sanovatko lapsenne " hei hei" ?
Vai ovatko he sellaisia, että jurottavat vain nurkassa ja luimivat seiniä myöten nähdessään perheenjäsenten ja kyläilijöiden tulevan ja menevän?
Kommentit (16)
Meillä sanotaan aamulla kaikille perheenjäsenille huomenta ja toivotetaan puolin ja toisin hyvää työpäivää (minä olen pph joten omat lapset on minulla kotona, mies kodin ulkopuolella).
Lapset ottavat hoitolaiset vastaan niin että isompi (4v) sanoo hyvää huomenta ja pienempi (1½v) sanoo moi. Vieraille sanovat moi tai hei, joskus tervetuloa.
Kun hoitolapset tai vieraat lähtee niin sanovat heippa, nähdään aamulla tai heippa ja hyvää viikonloppua.
että leikki-ikäiset poikani viimein ovat ujoutensa voittaneet ja tulevat reippaasti tervehtimään vieraita heidän saapuessaan ja lähtiessään. Eli ihan oma-aloitteisesti eikä käskemällä.
Jos vanhempi ihminen kuin mä tervehditään kädestä pitäen,halaaminen on meillä tervehtimistapa tai riippuu millainen ystävä tulee jos on eri kulttuurista niin sen mukaan mun viisi vuotias osaa tavat.
Lähtiessä pois vilkutetaan tai hei heitä huudetaan tai muuta...asiaan kuuluvaa.
joskus he kyllä uppoutuvat jo omiin leikkeihinsä, eivätkä reagoi, kun vieraat lähteävät. Mutta etenkin, jos heidät sieltä " herättää" , niin kyllä 5 v ja 7 v innokkaasti hyvästelevät.
Ovat enempi niitä, jotka luimistelevat seinän vieressä katsellen tossujen kärkiin kuin että olisivat silmiin katsoen kättelemässä vieraita.
Vaikka kuinka omalla esimerkillä näytämme ja tilanteissa kehotamme, ei näytä toimivan kamalan hyvin. Ehkäpä vierailemme (ja otamme vieraita vastaan) liian harvoin?
sano hei tai moi kun tulemme ja hei hei tai moi moi kun lähdemme
jos saa jotain sanoo kiitos samoin kun nousee pöydästä sanoo aina kiitos. jos tarjoaa jotain esim. karkkia kaverille sanoo olehyvä.
muuten paskana äitinä olen tyyyväinen että olen kohteliaisuudet saanut lapselle opetettua.
- siis ylipäätään noteerata mitenkään. Vaan kohdellaan kuin ilmaa. Tämä ei mielestäni ole ujoutta.
ap
6 vuoden tienoilla ollut vaihe, että he ovat käyttäytyneet kuin ilmaa. He ovat ihmetelleet, miksi pitäisi sanoa hei hei.
Vastaavasti heillä on ollut kausia, kun heille on puhunut, he eivät ole ilmaisseet kuuntelevansa tai vastanneet kysymyksiin.
Tietyssä vaiheessa on pitänyt vain perusteella, että asioita tehdään sen vuoksi, että se on kohteliasta. Ja se on se ainut perustelu.
ei tervehdi!! Ärsyttää ihan suunnattomasti kun tulee vieraita niin ei tervehdi heitä vaikka vieraat tervehtisivät ensin. Neiti saattaa kävellä omaan huoneeseen niinkuin ei huomaisi tulokkaita ollenkaan. Tosi noloa!!
eikä tervehdi muakaan tai isäänsä kun tulee meille, eikä sano huomenta aamuisin... en tiedä missä mennyt vikaan, kotikasvatuksessa vikaa? olen hänelle sanonutkin että kun tulee vieraita niin heitä tervehditään. tyttö on toisinaan ujo, ymmärtäisin jos kyseessä ois 3 vuotias mutta kun 6 vuotias ei osaa tervehtiä niin se on jo mielestäni törkeetä.
Meillä on periaate että AINA mennään vieraita eteiseen vastaan ja saatetaan myös ovella saakka. Jos kaupassa tai puistossa törmätään tuttuihin, tervehtivät lapset jo aina ihan automaattisesti. Kotona joskus tuntemattomampia vähän ujostelevat mutta eivät kertakaikkiaan vaan saa jättää tervehtimättä.
Inhoan lapsia joilla ei ole mitään käytöstapoja. En myöskään pidä ujoista lapsista, vaikka ymmärränkin että jotkut ovat perusujoja. Ujous ei kuitenkaan ole mikään validi syy huonoon käytökseen.
Meillä hoitajat on ovella sanomassa käsipäivää ja leikkimään ei pääse ennenkuin on kätelty huomenet. Hyvä tapa minusta, tekee tervehtimisestä rutiinin. Sama juttu on haettaessa.
Hei,hei ja tervetuloa uudelleen(tai jotain tuohon suuntaan, esikoinen sanoo yleensä, että nährään huomenna;)). Joskus sanovat, että kiitos käynnistä:)
Eipä olla tehty tuosta numeroa. Näytetään itse esimerkkiä ja kyllä ne lapsetkin osaa tervehtiä halutessaan, ja jos voittavat ujoutensa.
Mutta ei näytä sanovan moni muukaan saman ikäinen lapsi. Ovat kiukkuisia usein aamuisin.
aina ei kaikki ole kasvatuksesta kiinni
Toin sen nyt näin tässä muodossa esille, ettei kukaan vain kuvittelisi minun tarkoittavan hyvästelyllä mitään juhlallista kädestä pitäen hyvästelyä kumarruksen/niiauksen kera.