Olen alkanut vahvasti epäillä, onko kieliopin opiskelusta paljon hyötyä
Siis jos opiskelee vierasta kieltä.
Itselle ei ole esimerkiksi englannin ja ruotsin kielioppi jäänyt päähän juuri ollenkaan, siis en ole sitä alunperinkään oppinut, vaan pelkän tottumuksen ja automaation takia osaan näitä kieliä. Samoin suomen kielen opittiin lapsena korvakuulon avulla vain parin vuoden kuluessa emmekä varmaan suurimmaksi osaksi osaa kertoa, miksi asiat sanotaan niinkuin sanotaan.
Oikeinkirjoituksen, kuten yhdyssanat, opin kun luin paljon kirjoja ala-asteella. Tämäkään viesti ei varsinaisesti mitään hyvää suomen kieltä ole, mutta keskustelupalstalla kulttuuriin kuuluu, että sinnepäin kelpaa.
Haluan siis kysyä, että onko jotakuta kieliopin pänttäys oikeasti auttanut vieraan kielen oppimisessa? Tai onko tehty tutkimuksia eri opiskelutekniikoiden tehokkuudesta ja nopeudesta? Varmaan ei-oppikirjatyylillä oppinut tekee enemmän spontaaneja ja loogisia virheitä aluksi, mutta luulisi senkin vähenevän taidon karttuessa.
Kommentit (18)
Kun sen on kerran oppinut,siitä tulee automaatio,eikä tarvii muistella enää. Kyllä se auttaa. Lue vaikka esim uutista,sun on vaikeaa ymmärtää sitä,jos et ymmärrä lauserakennetta oikein.
Sanasto on helppo oppia.
Mä luin lapsena saksaaja vieläkin muistan kummalliset sanajärjestykset ja passiivit,apuverbit ym.
Kieltä oppii parhaiten käyttämällä.
En ole kielellisesti lahjakas, joten en opi asioita hyvin korvakuulolta. Minulle kieliopin pänttääminen on sopinut enkä ole pitänyt sitä pahana.
Olen nyt kaksi viikkoa istunut hyvin kielioppipainotteisella kurssilla ja turhautunut sen kuivuudesta. Moka oli omani sikäli että en tarkistanut ja kysynyt kurssin sisältöä tai "suuntausta" etukäteen. Noiden tuntien aikana olisin ehtinyt lukea muutaman esim. lastenkirjan, joista olisin saanut lisää sanavarastoa ja rakenteita ja oikeinkirjoitusta olisi ehkä tarttunut itsestään. Ulkoaopettelusta tykkään, teen semmoista yksitoikkoista hommaa mielelläni, että kirjoitan ylös uusia sanoja ja suomennoksia mielelläni. Taidan kurssin jälkeen jatkaa opiskelua omaan tyyliini. Ap
Melko turhaa se oman kokemukseni mukaan on, jos tavoitteena on vain kommunikaatiotilanteissa onnistuminen (moni natiivikin osaa kielioppinsa todella kurjasti).
Mitäs luulet, auttaakohan jalkapallon sääntöjen tuntemus jalkapallon peluussa millään tavalla?
Olen opettanut englantia yritysmaailmassa kohta kolmekymmentä vuotta ja nähnyt lukemattomia ahaa-hetkiä, kun kieliopilliset syyt ja seuraukset ovat auenneet opiskelijoilleni. Se taito ei välttämättä nimittäin kartu itsekseen niin kuin voisi luulla. Ei edes tietokonepelejä pelaamalla.
Vierailija kirjoitti:
Melko turhaa se oman kokemukseni mukaan on, jos tavoitteena on vain kommunikaatiotilanteissa onnistuminen (moni natiivikin osaa kielioppinsa todella kurjasti).
Natiivi oppii kielen eri tavalla kuin vieraan kielen opiskelija. Kyllä sillä natiivilla on olemassa kielen sisäinen kielioppi, vaikka hän ei osaisikaan sitä kysyttäessä selittää tai se ei vastaisi kirjoitetun yleiskielen kielioppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melko turhaa se oman kokemukseni mukaan on, jos tavoitteena on vain kommunikaatiotilanteissa onnistuminen (moni natiivikin osaa kielioppinsa todella kurjasti).
Natiivi oppii kielen eri tavalla kuin vieraan kielen opiskelija. Kyllä sillä natiivilla on olemassa kielen sisäinen kielioppi, vaikka hän ei osaisikaan sitä kysyttäessä selittää tai se ei vastaisi kirjoitetun yleiskielen kielioppia.
Jos natiivi oppii kielensä kuuntelemalla ja puhumalla, niin mikä se ero vastaavaan ei-natiivin oppimiseen on? Ero taitaa olla lähinnä siinä, että natiivi on kielen kanssa tekemisissä jo lapsesta, ja jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melko turhaa se oman kokemukseni mukaan on, jos tavoitteena on vain kommunikaatiotilanteissa onnistuminen (moni natiivikin osaa kielioppinsa todella kurjasti).
Natiivi oppii kielen eri tavalla kuin vieraan kielen opiskelija. Kyllä sillä natiivilla on olemassa kielen sisäinen kielioppi, vaikka hän ei osaisikaan sitä kysyttäessä selittää tai se ei vastaisi kirjoitetun yleiskielen kielioppia.
Jos natiivi oppii kielensä kuuntelemalla ja puhumalla, niin mikä se ero vastaavaan ei-natiivin oppimiseen on? Ero taitaa olla lähinnä siinä, että natiivi on kielen kanssa tekemisissä jo lapsesta, ja jatkuvasti.
Luepa vaikka tuosta:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Melko turhaa se oman kokemukseni mukaan on, jos tavoitteena on vain kommunikaatiotilanteissa onnistuminen (moni natiivikin osaa kielioppinsa todella kurjasti).
Natiivi oppii kielen eri tavalla kuin vieraan kielen opiskelija. Kyllä sillä natiivilla on olemassa kielen sisäinen kielioppi, vaikka hän ei osaisikaan sitä kysyttäessä selittää tai se ei vastaisi kirjoitetun yleiskielen kielioppia.
Jos natiivi oppii kielensä kuuntelemalla ja puhumalla, niin mikä se ero vastaavaan ei-natiivin oppimiseen on? Ero taitaa olla lähinnä siinä, että natiivi on kielen kanssa tekemisissä jo lapsesta, ja jatkuvasti.
Varmasti huomaat eron natiivin ja ei-natiivin puheessa? Se ero on juuri tuo, että natiivi on kielen kanssa tekemisissä jo ennen syntymäänsä (kyllä vain, kielenoppiminen alkaa jo kohdussa) ja kasvaa siihen kieleen. Ei-natiivi oppii yleensä sen kielen ihan eri tavalla. Natiivi ymmärtää kieltä jo paljon ennen kuin puhuu sitä, sen kielioppi piirtyy aivoihin opettelematta.
Toki on olemassa ihmisiä, jotka omaksuvat kieliä poikkeuksellisilla tavoilla, mutta jos nyt puhutaan keskimääräisestä kielenoppijasta.
Vierailija kirjoitti:
Kieltä oppii parhaiten käyttämällä.
Opiskelussa on vaan rajallinen määrä aikaa käytössä kielen oppimiseen käyttämällä. Siksi pitää hieman oikaista lukemalla kielioppia tai pänttäämällä sanastoa ulkoa. Se ei ole paras tapa oppia, mutta rajallisessa ajassa tehokkain.
kukuxkaa kirjoitti:
Kun sen on kerran oppinut,siitä tulee automaatio,eikä tarvii muistella enää. Kyllä se auttaa. Lue vaikka esim uutista,sun on vaikeaa ymmärtää sitä,jos et ymmärrä lauserakennetta oikein.
Sanasto on helppo oppia.
Mä luin lapsena saksaaja vieläkin muistan kummalliset sanajärjestykset ja passiivit,apuverbit ym.
Vielä kun opettelet laittamaan välilyönnin pilkun jälkeen niin hyvä tulee.
Meillä on erilaisia kielen oppijoita. Osa oppii paremmin kielioppipainotteisesti, osa painottamalla lukemista ja kielen kuulemista. Kummassakaan tapauksessa kielioppi ei ole täysin turhaa mutta sitä voidaan painottaa eri tavoin erilaisilla oppijoilla.
Aikuisope kirjoitti:
Mitäs luulet, auttaakohan jalkapallon sääntöjen tuntemus jalkapallon peluussa millään tavalla?
Olen opettanut englantia yritysmaailmassa kohta kolmekymmentä vuotta ja nähnyt lukemattomia ahaa-hetkiä, kun kieliopilliset syyt ja seuraukset ovat auenneet opiskelijoilleni. Se taito ei välttämättä nimittäin kartu itsekseen niin kuin voisi luulla. Ei edes tietokonepelejä pelaamalla.
Toki mutta toivottavasti huomioit myös sen että eri ihmiset oppivat eri tavoilla. Itse olin aina huono englannissa (numero korkeintaan 7) kun olin pelkästään kielioppipainotteisen kouluopetuksen varassa. Mutta kun kiinnostuin yläasteen lopulla lukemaan kirjoja englanniksi, kielitaito karttui äkkiä huimaa vauhtia. Lopulta kirjoitin L:n ja opiskelinkin osan tutkinnostani USA:ssa.
Te vain kuvittelette, ettei kieliopin osaamisesta ole hyötyä, koska pidätte itsestään selvänä, että ymmärrätte, mikä on lause, verbi tai adjektiivin vertailuaste. Voisin veikata, että aika paljon vaikeampaa olisi hahmottaa kieltä ja sen rakenteita, jos pohjalla ei olisi näitä perusoppeja. Ja miten ihmeessä kieltenopettaja voi selittää, miten kohdekielen passiivi muodostetaan, jos opiskelija ei ymmärrä, mikä on verbi tai passiivi? Toki niitä on mahdollista oppia jollain kielikylpymenetelmälläkin mutta yleensä aikuiset kuitenkin opiskelevat muilla tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisope kirjoitti:
Mitäs luulet, auttaakohan jalkapallon sääntöjen tuntemus jalkapallon peluussa millään tavalla?
Olen opettanut englantia yritysmaailmassa kohta kolmekymmentä vuotta ja nähnyt lukemattomia ahaa-hetkiä, kun kieliopilliset syyt ja seuraukset ovat auenneet opiskelijoilleni. Se taito ei välttämättä nimittäin kartu itsekseen niin kuin voisi luulla. Ei edes tietokonepelejä pelaamalla.
Toki mutta toivottavasti huomioit myös sen että eri ihmiset oppivat eri tavoilla. Itse olin aina huono englannissa (numero korkeintaan 7) kun olin pelkästään kielioppipainotteisen kouluopetuksen varassa. Mutta kun kiinnostuin yläasteen lopulla lukemaan kirjoja englanniksi, kielitaito karttui äkkiä huimaa vauhtia. Lopulta kirjoitin L:n ja opiskelinkin osan tutkinnostani USA:ssa.
Huokaus. En varmasti huomioi. Pakotan joka iikan pänttäämään kielioppisääntöjä tarkalleen samalla tavalla ja samalla tasolla, osasivat tai eivät. Enkä koskaan edes ole tavannut ihmistä, joka oppisi jotenkin toisin kuin joku muu.
Sinullekin muuten oli varmasti vain pahasta, että jouduit väkisin istumaan enkuntunneilla puolen tusinaa vuotta ja opit kaiken osaamasi vasta muuta tekstiä lukemalla.
Käytännön kielitaitoa voi opetella ilman kieliopin syvällistä tuntemista.
Jostain peruskoulun ja amiksen englannista voi saada kiitettävän ilman, että tietää kieliopin teoriasta pyhää pöläystä.
Mutta jatko- ja aikuisopiskelu vaikeutuu huomattavasti, jos kieliopin termit eivät ole hallussa.
Mistäkö tiedän....
Ehkei mun pitäisi vastata tähän, kun mulla on myös kielitieteellistä osaamista, mutta mua kyllä auttaa kieliopin opetteleminen sitä kautta, että haluan tietää kielen järjestelmistä. Se auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia. Toisaalta olen myös intuitiivinen kielenoppija.