Lue keskustelun säännöt.
Kuinka kauan ihminen kestää yksinäisyyttä?
18.08.2019 |
Yksinäisyyden kokemushan on yksilöllinen. Esim. joku jolla kymmeniä ystäviä ja perhe yms. voi tuntea itsensä yksinäiseksi. Mutta jos nyt kuvitellaan tilanne, että ei oikeasti ole ketään ja tuntee vielä itsensä yksinäiseksi. Jokainen joka tietää mistä puhun niin tietää myös kuinka pahalta se oikeasti tuntuu. Kuinka kauan sitä voi kestää? Vaikuttaako ikä asiaan?
Kommentit (40)
Eristysvangit varmaan osaisivat kertoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tunnu yhtään pahalta, koska en ole läheisriippuvainen.
10v jo meneillä velhona ja erakkona ja jokainen sosiaalinen kanssakäyminen tuntuu päälle pakotetulta ja vaivaiselta. Eli varmaan joo ihan ikuisesti.
Kestän yksinäisyyttä hyvin. Näen ystäväpiiriäni sekä miesystävää yleensä vain muutaman kerran viikossa. On ihana olla työpäivän jälkeen ilta rauhassa kotona.
Kannattaa sopeutua ja asennoitua niin, että "yksin olen ja se on ok".
Minä olen tietoisesti ruvennut erakoksi, kun ystävyyssuhteita saati kumppania en ole saanut, kovasta yrityksestäkään huolimatta.
Olen kyllä siinä mielessä vaativa, että kelpuuttaisin vain sellaisen ihmisen, jonka kanssa oikeasri viihdyn; että olemme sielunkumppaneita.
Meneehän tämä elämä näinkin. Välillä näen unta, että halaan jonkun kanssa. Se tuntuu unessakin ihanalta. Ilmeisesti kaipaan läheisyyttä ja kosketusta, mutta valve-elämässä sellaista yhteyttä ei vain ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaajat eivät taida ihan käsittää yksin olemisen ja yksinäisyyden eroa...
Hyvä kysymys, - En valitettavasti osaa vastatata. Mutta jotenkin olisin taipuvainen uskomaan, että erot yksilöiden välillä saattavat olla huomattaviakin. Yksinäisyyden kestämiseen vaikuttaa luullakseni moni asia tai seikka, kuten vaikka se omaako taloudellisia voimavaroja, missä ja miten asuu onko aina ollut yksinäinen, vai onko yksinäisyys alkanut, joskus myöhemmin, jos niin, voidaanko sille ajoittaa eses suunnilleen jokin alkupiste... Jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myytinmurtajat testasivat että mökkihöperyys iskee vajaassa vuorokaudessa ja parissa päivässä alkaa olemaan niin kovissa psykooseissa että näkee ja kuvittelee harhoja, käyttäytyy vainoharhaisesti sekä on erittäin hermostunut ja äreä (eli kiukkuinen).
Täsmennän että mökkihöperyys tarkoittaa tilaa jossa aikuinenkin ihmisenkin mieli taantuu kapsen tasolle, ei pysty ajattelemaan enää selkeästi, kaikki ilo ja nautinto katoaa elämästä, stressitaso nouse varoituslukemiin, verenpaine kohoaa huippu lukemiin, sitä alkaa sekoamaan ja lopulta pitkäveteinen tylsyys voi aiheuttaa sydänkohtauksen tilanteen pitkään jatkuessa. Päivien aikana ihminen voi alkaa kuvitella myös olevansa vankina häkissä ja menettää kokonaan kyvyn poistua asunnostaan sekä kyvyn pitää huolta omasta hygieniastaan. Psyykkisesti yksinäisyys on ihmiselle todella liian kova paikka sillä biologisesti ihmiset ovat vahvoja laumaeläimiä ja sosiaalisesti olemme tottuneet elämään yhteisössä jossa ympärillämme on muitakin samaan laumaan kuuluvia yksilöitä joiden kanssa olemme vuorovaikutuksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kestän yksinäisyyttä hyvin. Näen ystäväpiiriäni sekä miesystävää yleensä vain muutaman kerran viikossa. On ihana olla työpäivän jälkeen ilta rauhassa kotona.
En haluaisi huomauttaa, mutta luulen, että sinulla menee perustavalla sekaisin kaksi eri asiaa; nämä ovat: olla yksin ja olla yksinäinen.
- Minä olen sinkku, eikä näin minulla ei ole parisuhdekumppania omat vanhempani asuvat noin 1000 (tuhannen) kilometrin päässä. Suunnilleen saman matkan päässä asuu lähin sisarukseni. Rakkaimmat ystäväni asuvat noin 800 kilometrin päässä.... Mutta valehtelisin, jos väittäsin olevani yksinäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas ketju jossa yritetään demonisoida yksinoloa ja haukutaan kilpaa introvertteja. Kasvakaa jo aikuisiksi ja keksikää jotain perempaa tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Myytinmurtajat testasivat että mökkihöperyys iskee vajaassa vuorokaudessa ja parissa päivässä alkaa olemaan niin kovissa psykooseissa että näkee ja kuvittelee harhoja, käyttäytyy vainoharhaisesti sekä on erittäin hermostunut ja äreä (eli kiukkuinen).
Oatko nämä myytinmurtajat Jenkkejä? - Ajan takaa niinkin yksinkertaista asiaa, että varmasti myös se kuylttuuri missä elää ja toimii ja jonka käytännöty ja toiminta-tavat on enemmän ja vähemmän tiedostaen omaksunut var,masti vaikuttaa myös siihen miten kestää yksinäisyyttä. - Jopa siihen miten tai kuinka kestää olla, jossain hetkellisesti yksin, ilman tavanomaisia ja/ tai itselle tuttuja virikkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohon saattaa jopa löytyä täysin yksiselitteinen vastaus. Yksinkertainen ja kiistaton fakta.
Alkoholi tuhoaa aivosoluja. Tuo mekanismi tunnetaan jo melko tarkoin, todennäköisesti on jo osattu "mitata" tms kuinka nopeasti alkoholi tuhoaa aivosoluja ja kuinka paljon.
No, yksinäisyys aiheuttaa stressiä. Eli lisää stressihormonien määrää elimistössä. Stressihormonit tuhoavat aivosoluja. Kuinka kauan ihminen siis kestää yksinäisyyttä? No: kuinka kauan kestää ennen kuin stressihormonit ovat tuhonneet merkittävän osan aivosoluista?
Ja ei tietenkään tarvitse tuhota kaikkia aivosoluja. Ei tarvitse tuhota aivosoluja jotka vastaavat muistamisesta, päättelykyvystä, tasapainosta, jne. Tarvitsee tuhota vain aivosoluja jotka vastaaavat mielihyvästä tai muutoin ns "tunteista" tai "onnellisuudesta" tai "ilosta". Eikä niitä aivosoluja tarvitse täysin tuhota. Tarvitsee vain vaurioittaa/muuttaa niitä sen verran että ne eivät enää pysty toimimaan normaalisti.
Kun olet yksinäisyyden aiheuttamalla stressillä vaurioittanut niin useita aivosolujasi että et enää pysty tuntemaan mielihyvää niin olet ollut yksinäinen liian kauan. Kenties joskus tulevaisuudessa aivokirurgit tms pystyvät antamaan melko tarkan arvion siitä kuinka kauan tuossa menee.
Minun oma kokemukseni: syntymästä alkaen 30 vuotta yksinäisyyttä on ihan liikaa, sitä ei voi kestää.
Vierailija kirjoitti:
Kestän yksinäisyyttä hyvin. Näen ystäväpiiriäni sekä miesystävää yleensä vain muutaman kerran viikossa. On ihana olla työpäivän jälkeen ilta rauhassa kotona.
Anteeksi, mutta nauroin tälle ääneen. Ehkä tämä oli provo? Näet ystäviä yms muutaman kerran _viikossa_. Tiedätkö, että on ihmisiä, jotka eivät 10 vuodessakaan nää ketään noin usein?
Jos olet yksinäinen tai tunnet olosi yksinäiseksi, mene ulos reippailemaan tai kauppaan.
Kun näet ihmisiä, et enää kaipaa heidän typeriä juttujaan.
Riittää kun näkee heitä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kestän yksinäisyyttä hyvin. Näen ystäväpiiriäni sekä miesystävää yleensä vain muutaman kerran viikossa. On ihana olla työpäivän jälkeen ilta rauhassa kotona.
Anteeksi, mutta nauroin tälle ääneen. Ehkä tämä oli provo? Näet ystäviä yms muutaman kerran _viikossa_. Tiedätkö, että on ihmisiä, jotka eivät 10 vuodessakaan nää ketään noin usein?
Ja on ihmisiä joilla ei ole koskaan ikinä ketään.
Tuo yksi näkee läheisiä joitain kertoja viikossa. On ihmisiä joilla ei ole edes yhtä läheistä edes kerran elämässä.
Vitut ihminen mikään sosiaalinen laumaeläin ole. Olen ollut yksin n. 8 vuotta ja elämänlaatu noussut roimasti. Nykyajan Suomi on täynnä ahdistavia matalaotsaisia, sivistymättömiä ihmisiä joiden seura vain ahdistaa ja vie energiaa.
Sartre oli täysin oikeassa sanoessaan "helvetti on toiset ihmiset".
Jos haluaa jostain asioista jutella, ne voi tehdä rauhassa vaikka netin välityksellä ilman että pitää jäädä fyysisesti samaan tilaan jonkun aasin kanssa tuntikausiksi.
On ihan normaalia Suomessa ja jopa rohkean ihailtava elää yksin omatoimisesti metsän keskellä ilman että 100 kilometrin säteellä asuu ketään. Suomalaiset ollaan sellaisia että parhaiten sitä viihtyy yksin. Yksinolo, yksinäisyyden rakastaminen ja sisäänpäin suuntautunut introverttiys ovat sellaisia perusasioita jotka kuuluvat jokaisen suomalaisen perusluonteeseen. Suomi on ollut aina niin harvaan asuttu maa ettei täällä ole totuttu siihen että naapuri asuu ihan siinä oven takana.
Myytinmurtajat testasivat että mökkihöperyys iskee vajaassa vuorokaudessa ja parissa päivässä alkaa olemaan niin kovissa psykooseissa että näkee ja kuvittelee harhoja, käyttäytyy vainoharhaisesti sekä on erittäin hermostunut ja äreä (eli kiukkuinen).