Lasten vuoksi yhdessä.

Ei lasten takia kannata olla yhdessä.Itse erosin 12v liitosta,kun voin siinä huonosti.Se oli paras päätös.Nyt myös lastenkin mielestä.

Odota että lapset aloittavat opiskelut. Voit jo valmistella vaimoasi tulevaan mutta ei ehkä ihan vielä. Yritä löytää ihastuksia, jotka tuovat virtaa elämääsi mutta älä sorru pettämiseen. Ala juosta, se lisää hyvänolon hormoneja kuten hyvä seksikin. 

Milloin sinusta on alkanut tuntua tältä? Mietin vain, kun omani ovat 6 ja 4 vuotiaat ja on jo samoja aatteita kun sinulla. On kamalaa uhrata oma onnellisuus muiden vuoksi, vaikka kyllä sitä mitä vaan tekee rakkaittensa tähden. Itse kuitenkin lopulta ajattelen, että minulla on yksi elämä, jonka pyrin elämään onnellisesti ja jos en pysty olemaan onnellinen, on jonkun asian muututtava. Muutos sattuu ja pelottaa varmasti kaikkia osapuolia. Itse vielä kerään rohkeutta irtaantua, en ole koskaan vielä asunutkaan yksin.

Kuvitteletko arjesta enemmän kuin se lopulta merkitsee? Sen parikymppisen kanssa, jonka näet runkkupikseleinä, elämä tulisi olemaan paljon hankalampaa.

Rakastat lapsiasi?Kerro parempi vitsi. Rakastat vain itseäsi.

Pari vuotta sitten havahduin tilanteeseen ja olo on siitä jatkuvasti pahentunut. Olen ajatellut, että lapset ovat nyt pahimmassa iässä ottamaan eron vastaan ja minun on nyt vaan ajateltava heitä. En mielestäni koe että en kestäisi arkea, vaan oikeastaan jopa rakastan sitä. Vaimoni tekee vuorotyötä ja saan olla paljon yksin lasten kanssa. Näinä hetkinä nautin kun saan hoitaa kaikki kotityöt yksin ja koen oloni paljon mukavammaksi tällöin. Marttyyri ilme päällä touhuava vaimo saa olon niin kurjaksi. En myöskään haihattele ajatuksia nuoremmasta naisesta, vaikka vientiä vielä olisi. Tiedostan ongelmat nuorempaan vaihtemisessa. Olen ajatellut, että viihtyisin hyvin yksin...ainakin jonkin aikaa luulisin. En ole koskaan asunut yksin ja uskon, että tarvitsisin sen kokemuksen. Jospa ne asiat tästä jotenkin järjestyisi. Voisin koittaa tuota ehdotettua juoksemista mielen piristykseen...