Siis mitä? Kuinka aikaisin muka pitäisi seurustella?
Miten jotkut 13-vuotiaat jo seurustelevat? Eihän silloin voi olla oikeaa syvällistä suhdetta kenenkään kanssa. Vain pinnallisia suhteita, luultavasti koska halutaan kuulua joukkoon. Olen 17 enkä ole vielä seurustellut. Sitä oikeaa ei vain ole löytynyt, joten miksi seurustella jonkun kanssa jonka kanssa ei klikkaa. Miksei vain voi odottaa sitä, johon oikeasti rakastuu?
Kommentit (8)
Työkaverini 14 vuotias tytär on seurustellut jo vuoden pari vuotta vanhemman pojan kanssa ja mielestäni se seurustelu on pelottavaa. Tunnen tytön aika hyvin, sillä olemme asuneet aika lähekkäin jo vuosia. Tyttö on ihan täysin lapsi ja ei se poikakaan ole kuin pikkupoika vielä, kolmisen kertaa olen hänet nähnyt. Työkaverini on kuulema jutellut asioista, seurustelusta, seksistä ja elämästä yleensä tytön kanssa, mutta työkaverini ja hänen tyttärensä tuntien juttelu ei ole ollut mitään kovin selkeäsanaista ja aikuismaista.
Nuoripari viettää yhteisiä öitäkin ja koska itselläni on hieman nuorempi tytär, on se, että vanhemmat tämän hyväksyvät, ihan kamalaa. He ovat täysin lapsia vielä ja äkkiäkös se vahinko tulee ja tytär on paksuna, vaikka ei ole edes peruskoulua käynyt! Työkaverini on itsekin saanut tyttärensä juuri ja juuri 18 vuotiaana, joten luultavasti sama touhu jatkuu ja hänestä tulee kohta mummo.
ainakin 90 luvulla oli monia seurustelusuhteita jo 10 vuotiaana. Toki nuo samanikäisten kanssa seurustelut ymmärsin , mutta yläasteelle siirtyessä ihmetytti kun luokalla muutama seurusteli ja asui aikuisen luona ja siihen ei puututtu vaikka opettajillekin kerrottiin syy miksi joku ei tullut joka päivä kun oli niin kiihkeä suhde ...
Alimmissa sosiaaliluokissa tuo on normaalia, jostain syystä muissa sosiaaliluokissa annetaan jokaisen kehittyä omaan tahtiinsa eikä usuteta seurustelemaan. Moni äiti ajattelee, että kun tuolla 12v tytöllä nyt on 15v poikakaveri, niin äidin vastuu loppuu siihen.
No itse olin yli kolmeakymmentä kun ensimmäisä kertaa koin ja tunsin seurustelevani, enkä ollu "vain" kaveri. - En var,asti paras eimwrkki mutta elävä esimerkki siitä, että ehii siä "hieman" myöhemminkin aloittaa tai pääsä aloittamaan seuruselun... Ja ei seurustelematmuuten nuorempana ei johunu mistään yhdestä ja eriyisestä syystä; ellei syynä sitten pideä sitä, etten nuorempana ollut kohdannut "sitä oikeaa"
Minä olin nuoruuden kaveripiirissä viimeinen, joka alkoi seurustelemaan tasan 20-vuotiaana. Muut vähän pilkkasivatkin siitä, että olen sinkku. Nyt 3-kymppisenä olen tuosta porukasta ainoa, joka on pitkässä vakaassa suhteessa...
Minun nuoruudessa seurusteltiin jo nuorempinakin. Tai siis "alettiin oleen" ja sitä kesti ehkä viikon tai pari. Jos tohdittiin niin saatettiin kerran pikaisesti pussata sinä aikana.
Oon tässä odottanut jo 39 vuotta, että kemiat kohtaisi. Että pikkuhiljaa alkaisi kelvata jo vähemmätkin kipinät.
Mielestäni kenenkään ei pitäisi seurustella jos se ei lähde aidosti sisältä päin. Ja erittäin harvalla lähtee, suurin osa menee massan mukana ja muodon vuoksi. Jotkut väittävät että ne pettymykset kasvattavat, mutta rohkenen olla eri mieltä.