Lue keskustelun säännöt.
Yli viisi vuotta avo-/avioliitossa olleet, onko teillä vielä paljon rakkaudentunteita ja päivittäistä/viikoittaista romantiikkaa puolisonne kanssa?
04.08.2019 |
Kysymys on niille, jotka asuvat sama katon alla puolisonsa kanssa.
Kommentit (33)
20 vuoden jälkeen on enemmän tunteenpaloa kuin edellisessä avoliitossa muutaman vuoden jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä nyt kenellekin on romanttista.. Halaillaan ainakin joka päivä. 15 vuotta yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
14 vuotta takana ja tuskin oltaisi enää yhdessä jos päivittäisiä hellyyden-ja rakkaudenosoituksia kumppanille ei olisi. Joskus niitä on enemmän, joskus vähemmän mutta aina niitä on.
Sama. 17 vuotta yhdessä.
26 vuotta yhdessä
Mies tuli perjantaina työmatkalta, ikävöin jo kolme päivää aikaisemmin. Matkustaa paljon ja aina on ikävä, pidemmillä reissuilla ihan sydämeen sattuu. Pitkä seksisessio illalla ja eilen, kuten aina.
Kolme lastakin on jos sillä on merkitystä.
Tuskin oltaisi yhdessä ellei rakkautta ja romantiikakakin olisi ihan päivittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos romantiikka tarkoittaa seksiä, niin sitä on kyllä viikoittain. Omissa tunteissani ei ole tapahtunut mitään suurta muutosta, mutta en ollut alun alkaenkaan mitenkään hullun rakastunut. Sanoisin että olen kiintynyt ja viihdymme yhdessä.
Päivittäisiä hellyydenosoituksia ja rakkauden tunnustuksia, eropäivään asti (ja hauskinta että molemmin puolisesti). Sitä lystiä kesti 17v. Tietty rakkauden tunnustukset eivät tulleet heti alusta eikä hellyytykset kun ei asuttu vielä yhdessä. Mutta ainakin 16v päivittäisi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edelleen rakastan ja koen olevani rakastettu, jokapäivä pusuhaleja, seksiä noin viikottain.
Harkitsen naimisiin menemistä, mutta se olisi sellaisen kumppanin kanssa, johon en ole erityisen rakastunut, mutta jonka kanssa olisi aluksi varmaan ihan kivaa, romanttista. Pohdin kannattaako siihen lähteä. Lapsia teen vain avioliittoon, joten siinä liitossa oltaisiin sitten kauan.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harkitsen naimisiin menemistä, mutta se olisi sellaisen kumppanin kanssa, johon en ole erityisen rakastunut, mutta jonka kanssa olisi aluksi varmaan ihan kivaa, romanttista. Pohdin kannattaako siihen lähteä. Lapsia teen vain avioliittoon, joten siinä liitossa oltaisiin sitten kauan.
AP
Miten erottelet että on romanttista muttet rakasta?
12.v yhdessä. Avioliitossa 9.v. Pikkulapsiarkea.
Ollaan ihan hullun rakastuneita.
Se on niin paljon itsestä kiinni, toki molemmista. "Rakkauden liekki ei kipinävuorotta pala".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harkitsen naimisiin menemistä, mutta se olisi sellaisen kumppanin kanssa, johon en ole erityisen rakastunut, mutta jonka kanssa olisi aluksi varmaan ihan kivaa, romanttista. Pohdin kannattaako siihen lähteä. Lapsia teen vain avioliittoon, joten siinä liitossa oltaisiin sitten kauan.
AP
En usko että se rakkaus sieltä avioliiton myötä tulee. Miksi menisit naimisiin miehen kanssa johon et ole rakastunut? Järkisyistä?
Vierailija kirjoitti:
Harkitsen naimisiin menemistä, mutta se olisi sellaisen kumppanin kanssa, johon en ole erityisen rakastunut, mutta jonka kanssa olisi aluksi varmaan ihan kivaa, romanttista. Pohdin kannattaako siihen lähteä. Lapsia teen vain avioliittoon, joten siinä liitossa oltaisiin sitten kauan.
AP
Miksi vain aluksi ihan kivaa, romanttista?
En ole ollut missään vaiheessa suhdettamme erityisen rakastunut, mutta tulemme hyvin toimeen keskenämme. Kuvaamistasi lähtökohdista voisin kyllä yrittää. Yksi ehdoton olisi kuitenkin edes jonkin verran kokeilla seksuaalista yhteensopivuutta ennen päätöstä. Muuten mielestäni yhteinen elämäntyyli ja samantapaiset tavoitteet elämässä ovat paljon tärkeämpää kuin rakastuneisuuden tunne, ainakin jos pidempiaikaista suhdetta hakee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harkitsen naimisiin menemistä, mutta se olisi sellaisen kumppanin kanssa, johon en ole erityisen rakastunut, mutta jonka kanssa olisi aluksi varmaan ihan kivaa, romanttista. Pohdin kannattaako siihen lähteä. Lapsia teen vain avioliittoon, joten siinä liitossa oltaisiin sitten kauan.
AP
Miten erottelet että on romanttista muttet rakasta?
Rakastaisin varmaan, siis välittäisin ja olisin sitoutunut, mutta ei ole rakastuneisuutta, voimakkaita tunteita. Esim. on kiva olla yhdessä naisena ja miehenä, tutustua toiseen, on erotiikkaa. Nuorena tapailin joitain miehiä, ja joskus suhde meni intiimille tasolle, oli romanttista ja jännittävää. Myöhemmin tapasin miehen johon rakastuin, oltiin yhdessä vuosia, siinä oli yleisen romantiikan ja jännityksen lisäksi varmuus, että häneen yksilömiehenä olen rakastunut.
AP
Rakkautta on ja ikävä ehtii tulla ihan työpäivän aikana. Seksiä joka viikko. Kiireisimpinä aikoina väsymys toki verottaa poltetta mutta toisiamme silti huomioimme joka päivä. Yhdessä 26 vuotta.
Miten se "paljon" määritellään... Mutta riittävästi on, lasketaanko se paljoksi?
Yhdessä reilu viisi vuotta. Päivittäin on halailua ja pusuja jaellaan. Ikävä tulee aina, kun mies on esim pari päivää reissussa. Seksiä 2-3krt/vko ja kaksi pientä lasta löytyy.
6 vuotta yhdessä ja 2 pientä lasta on. Pakko myöntää, että ei ole. Mutta uskon tämän olevan ns. 7 vuoden kriisi, ja pienet lapset tietenkin tuo oman osansa siihen. Puolison kanssa on kuitenkin helppo olla, ja itse olen hyvin epäromanttinen ja fyysisesti paljon omaa tilaa tarvitseva.
Vierailija kirjoitti:
Harkitsen naimisiin menemistä, mutta se olisi sellaisen kumppanin kanssa, johon en ole erityisen rakastunut, mutta jonka kanssa olisi aluksi varmaan ihan kivaa, romanttista. Pohdin kannattaako siihen lähteä. Lapsia teen vain avioliittoon, joten siinä liitossa oltaisiin sitten kauan.
AP
Sitä sinä et yksin päätä.
14 vuotta takana ja tuskin oltaisi enää yhdessä jos päivittäisiä hellyyden-ja rakkaudenosoituksia kumppanille ei olisi. Joskus niitä on enemmän, joskus vähemmän mutta aina niitä on.