Lue keskustelun säännöt.
Miksi mut jätettiin nuorena oman onneni nojaan?
28.07.2019 |
Miksi ketään ei kiinnostanut se etten pärjännyt koulussa enkä saanut hommattua ammattia?
Kommentit (11)
Millä tavalla sua ois voitu auttaa? Etkö saanut opiskelupaikkaa vai mikä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se rotkon laita niin ei tartte aina märehtiä...
Mistäs se täällä voitaisiin tietää?
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla sua ois voitu auttaa? Etkö saanut opiskelupaikkaa vai mikä?
Sain opiskelupaikkoja jopa erityisammattikoulussa mutta en koskaan ole pystynyt tuesta huolimatta saattamaan mitään tutkintoa loppuun. Ammatinvalintapsykologit ei löytäneet sopivaa ammattia. Joku ammatti mulle olisi pitänyt keksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla sua ois voitu auttaa? Etkö saanut opiskelupaikkaa vai mikä?
Sain opiskelupaikkoja jopa erityisammattikoulussa mutta en koskaan ole pystynyt tuesta huolimatta saattamaan mitään tutkintoa loppuun. Ammatinvalintapsykologit ei löytäneet sopivaa ammattia. Joku ammatti mulle olisi pitänyt keksiä.
Miksi et saanut tutkintoa loppuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla sua ois voitu auttaa? Etkö saanut opiskelupaikkaa vai mikä?
Sain opiskelupaikkoja jopa erityisammattikoulussa mutta en koskaan ole pystynyt tuesta huolimatta saattamaan mitään tutkintoa loppuun. Ammatinvalintapsykologit ei löytäneet sopivaa ammattia. Joku ammatti mulle olisi pitänyt keksiä.
Miksi et saanut tutkintoa loppuun?
En vain pärjännyt ja älynnyt asioita vaikka sain tukiopetusta, tein ylimääräisiä tehtäviä yms
Minkä ikäinen olet? Itselläni on saman suuntaisia kokemuksia. Siihen aikaan esim. ahdistuksesta ja paniikkihäiriöstä ei puhuttu samalla tavalla kuin nykyään ja apua oli vaikeampi hakea. Minun kouluaikana lukiossani ei ollut erityisopettajaa eikä koulupsykologia ja kukaan ei puuttunut lintsaamiseen tai kurssien keskeyttämiseen ilman ilmoitusta. Nykyään entisessä koulussani on saatavilla koulupsykologin apua. Luulen, että nykyään apua on saatavilla helpommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet? Itselläni on saman suuntaisia kokemuksia. Siihen aikaan esim. ahdistuksesta ja paniikkihäiriöstä ei puhuttu samalla tavalla kuin nykyään ja apua oli vaikeampi hakea. Minun kouluaikana lukiossani ei ollut erityisopettajaa eikä koulupsykologia ja kukaan ei puuttunut lintsaamiseen tai kurssien keskeyttämiseen ilman ilmoitusta. Nykyään entisessä koulussani on saatavilla koulupsykologin apua. Luulen, että nykyään apua on saatavilla helpommin.
Kohta 46v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla sua ois voitu auttaa? Etkö saanut opiskelupaikkaa vai mikä?
Sain opiskelupaikkoja jopa erityisammattikoulussa mutta en koskaan ole pystynyt tuesta huolimatta saattamaan mitään tutkintoa loppuun. Ammatinvalintapsykologit ei löytäneet sopivaa ammattia. Joku ammatti mulle olisi pitänyt keksiä.
Miksi et saanut tutkintoa loppuun?
En vain pärjännyt ja älynnyt asioita vaikka sain tukiopetusta, tein ylimääräisiä tehtäviä yms
Mitä sä sillä tutkinnolla oisit tehnyt? Miten se ois muuttanut sun elämää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla sua ois voitu auttaa? Etkö saanut opiskelupaikkaa vai mikä?
Sain opiskelupaikkoja jopa erityisammattikoulussa mutta en koskaan ole pystynyt tuesta huolimatta saattamaan mitään tutkintoa loppuun. Ammatinvalintapsykologit ei löytäneet sopivaa ammattia. Joku ammatti mulle olisi pitänyt keksiä.
Miksi et saanut tutkintoa loppuun?
En vain pärjännyt ja älynnyt asioita vaikka sain tukiopetusta, tein ylimääräisiä tehtäviä yms
Mitä sä sillä tutkinnolla oisit tehnyt? Miten se ois muuttanut sun elämää?
Olisin saanut ehkä joskus työpaikan, ei olisi miesten armoilla tarvinnut elää.
Koska haiset paskalta