Ahdistaa, kun mies

Laukoo minulle sellaisia asioita, tai mielipiteitään minusta, teinilastemme kuullen jotka eivät minusta ole ok ns lasten kuullen sanoa. Olen sanonut siitä hänelle, mutta silti sitä tapahtuu. Liittyvät usein psykologisiin seikkoihin, hän psykologisoi kaikkea, käyttää psykologisia termejä ja vaikka mitä mutta muutenkin. En haluaisi, että lapseni niitä kuulevat, jotenkin tuntuu äärimmäisen haljulta ja halpamaiselta, jotenkin väärältä ja voisin painua maan alle "häpeämään" ja raapimaan itseäni haarukalla tms.
En sano etteikö välillä olisi syytäkin jotain sanoa, viimeisimpänä tunnesäätelystäni, mutta jos sanoisi ne ilman muita korvia 😢