Olen raskaana ja selvisi, että isäni suvussa on paljon skitsofreniaa ja mielenterveysongelmia

Kasvatuksella ja ympäristöllä on suuri merkitys. Voihan ko sairaus puhjeta itsellesikin.

Nää voi perittyä tai sitten ei, uskon että se kasvatus kuitenkin vaikuttaa myös näihin oireisiin, jos lapsi saa tarpeeksi tukea ja kokee itsensä hyväksytyksi, niin ehkä se riski sairastua on vähäisempi, kuin niillä lapsilla jotka elävät esim. vanhempien päihde tai mielenterveys ongelmien varjossa.

Ja siitä huolimatta, jos niin käy, että lapsi sairastuu, on vanhempien tuki se kaikista tärkein asia, että sitä hoitoa haetaan heti, kun lapsen käytös ei ole normaalia.

Myös lääkkeet ovat nykyään kehittyneitä ja terapiaa on tarjolla monessa muodossa eli myös lapselle löytyy niitä terapioita, jotka sopivat ikätasoon esim. musiikkiterapia voi olla helppo tapa lähestyä ongelmia.

Yrität tarjota hyvän tasapainoisen lapsuuden. Ainakin oot silloin tehnyt voitavasi.

Kyllähän alttius tuollaisiin voi periytyä, meilläkin on miehen suvussa masennusta, ja nyt toisella lapsistammekin on ahdistuneisuushäiriö.

Noiden kanssa voi kumminkin elää. Ja jokaisessa suvussa on joitain periytyviä sairausriskejä, itselläni on rintasyöpä- ja Alzheimer-riskiä suvussa, miehelöä tosiaan masennusta sekä korkea kolesteroli ja verenpaine.

Hoidot kehittyvät, ja elämässä on paljon muitakin puolia, joihin kannattaa keskittyä. Älä murehdi etukäteen, se vain lisää riskiä sairastua.

Jos vauvan isän suvussa ei ole pahemmin mielenterveysongelmia ja olet itse ok, niin ei liene hätää kun lapselle vaan tarjoaa normaalin ja rakastavan lapsuuden.