En pääse koulukiusaamisena olon seurauksista eroon

Minä olen entinen koulukiusattu ja odotan yhä site metoo-liikettä, joka tarttuu kuuluisiin entisiin koulukiusaajiin.

Sä selvästi elät sen kanssa, koska kirjoitat siitä.

Se siitä!

Vierailija kirjoitti:

Minä olen entinen koulukiusattu ja odotan yhä site metoo-liikettä, joka tarttuu kuuluisiin entisiin koulukiusaajiin.

Minä en haudo enää kostoa. Oli aika, kun olin vihainen. Todella. Nyt olen vain menettänyt toivoni. Tahtoisin itseni takia päästä eteenpäin. En välitä heistä enää. Tahdon kohdata elämän. Tahdon elää. Tahdon elää nuoruuden uudelleen. Tahdon ihmisarvon ja oikeuden elää, tahtoa ja toivoa samaa kuin muutkin.

Vierailija kirjoitti:

Sä selvästi elät sen kanssa, koska kirjoitat siitä.

Se siitä!

Ei tämä ole elämää. Säälittävä irvikuva vain siitä. 

Antakaa vastauksia. Antakaa jotain. Jotain mistä ottaa kiinni. Pelastusköysi, mitä pitkin kiivetä ylös täältä.

Vierailija kirjoitti:

Antakaa vastauksia. Antakaa jotain. Jotain mistä ottaa kiinni. Pelastusköysi, mitä pitkin kiivetä ylös täältä.

Elämä on tyhjää ja jos jotain saa niin se on paskaa. Näin jatkuu kunnes kuolee yksin ja muumioituu.

T. toinen koulukiusattu

Vierailija kirjoitti:

Antakaa vastauksia. Antakaa jotain. Jotain mistä ottaa kiinni. Pelastusköysi, mitä pitkin kiivetä ylös täältä.

Etsi meditaatiokurssi tai opiskele kirjoista tai netistä, you tubesta.

Menneistä on turha kärsiä, joten opiskele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antakaa vastauksia. Antakaa jotain. Jotain mistä ottaa kiinni. Pelastusköysi, mitä pitkin kiivetä ylös täältä.

Etsi meditaatiokurssi tai opiskele kirjoista tai netistä, you tubesta.

Menneistä on turha kärsiä, joten opiskele.

Haistaisit sinäkin mille huilu haisee. Luuletko, että kokemukset ja yksinäisyys katoavat jollain typerällä opiskelulla? Ei katoa. Niitä hyviä kokemuksia ei ikinä tule korvaamaan huonoja ja elämä on surkeata kuolemaan saakka.

Sama. Ensimmäiset kiusaamiskokemukset on jo päivähoidosta jossa päätäni paukutettiin lattiaan muiden poikien toimesta. Ala-asteella nyt jokseenkin selvisi ja yläasteella se homma sitte karkasi ihan lapasesta kun kävi ilmi, että Naispelko on ihastunut ja tykkää tytöistä. Tottakai sille piti tehdä harvinaisen selväksi se miten tyhmä ja ruma se on, ja että kukaan tyttö tai nainen ei voisi siitä tykätä. Se on jäänyt päähäni pysyvästi, koska myös todellinen elämä tukee tätä väitettä. En ole naisten mieleen. Samalla tavoin myös koen olevani tyhmä, koska niin minulle on aina sanottu, ja sitäkin toisaalta tosielämä tukee. Moni asia on minulle ylitsepääsemättömän vaikeaa, ja olen ihan hukassa. Itse olen mieluummin käyttänyt kuvaavampaa termiä, että olen vähän yksinkertainen. En vaan oikein tajua mistään hittojakaan.

Melkein koko elämäni minua on painettu alas ja osoitettu se paikkani. Joskus asia suretti minua kovinkin, koska olisi halunnut olla normaali ja pidettykin. Nykyään vaan olen ehkä osin katkerahko, mutta pääosin hyväksynyt sen, että jostain syystä ihmiset eivät tahdo olla minun kanssani juurikaan tekemisissä, ja että tällainen tämä minun osani tässä maailmassa näkyy olevan. Enää en edes yritä pyrkiä kenenkään "ystäväksi" tai muutenkaan hae mitään hyväksyntää keltään. Mieluiten pysyn oikeassa elämässä erosta ihmisistä, koska ei siitä mitään kivaa minun kohdallani seuraa. Aina minut on petetty tavalla tai toisella.

Terveisin Naispelko26

Vierailija kirjoitti:

Sama. Ensimmäiset kiusaamiskokemukset on jo päivähoidosta jossa päätäni paukutettiin lattiaan muiden poikien toimesta. Ala-asteella nyt jokseenkin selvisi ja yläasteella se homma sitte karkasi ihan lapasesta kun kävi ilmi, että Naispelko on ihastunut ja tykkää tytöistä. Tottakai sille piti tehdä harvinaisen selväksi se miten tyhmä ja ruma se on, ja että kukaan tyttö tai nainen ei voisi siitä tykätä. Se on jäänyt päähäni pysyvästi, koska myös todellinen elämä tukee tätä väitettä. En ole naisten mieleen. Samalla tavoin myös koen olevani tyhmä, koska niin minulle on aina sanottu, ja sitäkin toisaalta tosielämä tukee. Moni asia on minulle ylitsepääsemättömän vaikeaa, ja olen ihan hukassa. Itse olen mieluummin käyttänyt kuvaavampaa termiä, että olen vähän yksinkertainen. En vaan oikein tajua mistään hittojakaan.

Melkein koko elämäni minua on painettu alas ja osoitettu se paikkani. Joskus asia suretti minua kovinkin, koska olisi halunnut olla normaali ja pidettykin. Nykyään vaan olen ehkä osin katkerahko, mutta pääosin hyväksynyt sen, että jostain syystä ihmiset eivät tahdo olla minun kanssani juurikaan tekemisissä, ja että tällainen tämä minun osani tässä maailmassa näkyy olevan. Enää en edes yritä pyrkiä kenenkään "ystäväksi" tai muutenkaan hae mitään hyväksyntää keltään. Mieluiten pysyn oikeassa elämässä erosta ihmisistä, koska ei siitä mitään kivaa minun kohdallani seuraa. Aina minut on petetty tavalla tai toisella.

Terveisin Naispelko26

Miten hassua, että edes kiusatut eivät pidä keskenään toisistaan ja ole kavereita ja ala seurustella :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antakaa vastauksia. Antakaa jotain. Jotain mistä ottaa kiinni. Pelastusköysi, mitä pitkin kiivetä ylös täältä.

Etsi meditaatiokurssi tai opiskele kirjoista tai netistä, you tubesta.

Menneistä on turha kärsiä, joten opiskele.

Haistaisit sinäkin mille huilu haisee. Luuletko, että kokemukset ja yksinäisyys katoavat jollain typerällä opiskelulla? Ei katoa. Niitä hyviä kokemuksia ei ikinä tule korvaamaan huonoja ja elämä on surkeata kuolemaan saakka.

Elämä on surkeaa loppuun asti. Juuri niin kuin haluat. Miksi sitten valitat  jos elämäsi on sellaista mitä haluat, etkä halua muutosta?

Nauti elämästäsi tai tee muutos. =)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antakaa vastauksia. Antakaa jotain. Jotain mistä ottaa kiinni. Pelastusköysi, mitä pitkin kiivetä ylös täältä.

Etsi meditaatiokurssi tai opiskele kirjoista tai netistä, you tubesta.

Menneistä on turha kärsiä, joten opiskele.

Haistaisit sinäkin mille huilu haisee. Luuletko, että kokemukset ja yksinäisyys katoavat jollain typerällä opiskelulla? Ei katoa. Niitä hyviä kokemuksia ei ikinä tule korvaamaan huonoja ja elämä on surkeata kuolemaan saakka.

Elämä on surkeaa loppuun asti. Juuri niin kuin haluat. Miksi sitten valitat  jos elämäsi on sellaista mitä haluat, etkä halua muutosta?

Nauti elämästäsi tai tee muutos. =)

Oletko pimeä? Ei yksi ihminen voi tehdä muutosta MUIDEN puolesta. Masentunut ei voi jakautua omiksi kavereikseen, tulevaksi työpaikakseen jne.

Mene itseesi ja häpeä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Antakaa vastauksia. Antakaa jotain. Jotain mistä ottaa kiinni. Pelastusköysi, mitä pitkin kiivetä ylös täältä.

Etsi meditaatiokurssi tai opiskele kirjoista tai netistä, you tubesta.

Menneistä on turha kärsiä, joten opiskele.

Haistaisit sinäkin mille huilu haisee. Luuletko, että kokemukset ja yksinäisyys katoavat jollain typerällä opiskelulla? Ei katoa. Niitä hyviä kokemuksia ei ikinä tule korvaamaan huonoja ja elämä on surkeata kuolemaan saakka.

Elämä on surkeaa loppuun asti. Juuri niin kuin haluat. Miksi sitten valitat  jos elämäsi on sellaista mitä haluat, etkä halua muutosta?

Nauti elämästäsi tai tee muutos. =)

Oletko pimeä? Ei yksi ihminen voi tehdä muutosta MUIDEN puolesta. Masentunut ei voi jakautua omiksi kavereikseen, tulevaksi työpaikakseen jne.

Mene itseesi ja häpeä!

Taidat olla kovin nuori vielä. Annoin sinulle kartan, sinun asiasi on mennä katsomaan mitä siellä on. Tosiaan, en voi puolestasi tehdä mitään, se on sinun asiasi, voin vain viittelöidä, mene tuonne.

Muista kuitenkin että apu on tässä vaikket sitä nyt ottaisikaan vastaan, 10 vuoden päästä olet jo viisaampi.

Minä annoin anteeksi yhden pahimmista kiusaajistani. Hän potki, löi, haukkui..Kunnes tuli itse tapetuksi. Hänen haudalleen kävelin ja annoin anteeksi. Toinen hänen kaverinsa, kaheli, tuli multa kysymään "voiko jotenkin korvata? "Mä sanoin, jot rahaa en huoli, mutta mä tiedän, jot sulla on poika. Ja mä haluan ettei poikasi tee koskaan samaa kenellekään, kuin sinä teit minulle". Osat vaihtuivat. Anteeksi anto on vihan vastakohta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama. Ensimmäiset kiusaamiskokemukset on jo päivähoidosta jossa päätäni paukutettiin lattiaan muiden poikien toimesta. Ala-asteella nyt jokseenkin selvisi ja yläasteella se homma sitte karkasi ihan lapasesta kun kävi ilmi, että Naispelko on ihastunut ja tykkää tytöistä. Tottakai sille piti tehdä harvinaisen selväksi se miten tyhmä ja ruma se on, ja että kukaan tyttö tai nainen ei voisi siitä tykätä. Se on jäänyt päähäni pysyvästi, koska myös todellinen elämä tukee tätä väitettä. En ole naisten mieleen. Samalla tavoin myös koen olevani tyhmä, koska niin minulle on aina sanottu, ja sitäkin toisaalta tosielämä tukee. Moni asia on minulle ylitsepääsemättömän vaikeaa, ja olen ihan hukassa. Itse olen mieluummin käyttänyt kuvaavampaa termiä, että olen vähän yksinkertainen. En vaan oikein tajua mistään hittojakaan.

Melkein koko elämäni minua on painettu alas ja osoitettu se paikkani. Joskus asia suretti minua kovinkin, koska olisi halunnut olla normaali ja pidettykin. Nykyään vaan olen ehkä osin katkerahko, mutta pääosin hyväksynyt sen, että jostain syystä ihmiset eivät tahdo olla minun kanssani juurikaan tekemisissä, ja että tällainen tämä minun osani tässä maailmassa näkyy olevan. Enää en edes yritä pyrkiä kenenkään "ystäväksi" tai muutenkaan hae mitään hyväksyntää keltään. Mieluiten pysyn oikeassa elämässä erosta ihmisistä, koska ei siitä mitään kivaa minun kohdallani seuraa. Aina minut on petetty tavalla tai toisella.

Terveisin Naispelko26

Miten hassua, että edes kiusatut eivät pidä keskenään toisistaan ja ole kavereita ja ala seurustella :(

En tiedä niinkään, että onko kyse siitä, että ei pidä toisesta kiusatusta, mutta ihmisiin ylipäätään on vaikeaa luottaa kun aina on kiusattu. Kiusatuthan on yleensä jotenkin massasta poikkeavia ja erikoisia, ja siten voi olla jokseenkin vaikeaa myös päästä samalle aaltopituudelle niiden muoden erikoisten ihmisten kanssa. Ei löydy yhteisiä mielenkiinnonkohteita jne. ja siksi on vaikea ylläpitää ystävyyttä. Ja mistä niitä toisia kiusattuja sitten osaa kavereiksi tai kumppaneiksi etsiä? Aika harva kulkee huudelleen kiusaamisestaan.

Terveisin Naispelko26

Anteeksi anto on pitkä prosessi mutta vapautti minut.

Mitäs hankit itsellesi persehedelmän? Olisit miettinyt etukäteen. Minä olen miettinyt, ja tässä on yksi hyvä syy monen muun joukossa olla vela. Ihmiset nyt vaan ovat aina ja kaikkialla kusipäitä toisilleen. Minä opin vähän liian myöhään, mutta kehitystä tapahtuu koko ajan.

P.S. Toivon, että olet entinen koulukiusaajani. Lapsesi ansaitsevat sen, mitä itse aikanasi aiheutit. Aika turha toive tosin taitaa olla.

Ja vapauttaa kenet tahansa.

Terapia, jos omat keinot eivät riitä, niin silloin on syytä hakea ammattilaiselta apua.

En minäkään tiedä missä ne kiusaajat nykyään on, osa on varmaan kuollut, osa vankilassa ja osa voi elää jopa ihan onnellista elämääkin. Ei kiinnosta. Olen vain jämpännyt tähän vihannesmaiseen tilaan, että omalla elämällä ei ole juurikaan merkitystä ja tulevaisuudenkin näen vain täynnä vastoinkäymisiä ja surua (vanhempien kuolema jne.). Välillä mietityttää, että miksi pitäisi elää loppuun asti kokeakseen vain pelkkää ankeutta.