Kaikki meni pilalle
Koko elämä ihan pienestä kakarasta alkaen. Ei minun pitänyt tänne maailmaan saapua. Olin vihainen ja surullinen jo vauvana, taaperona, lapsena, teininä ja aikuisena. Ensimmäisen kerran toivoin kuolemaa jo 6 vuotiaana. Todellakin toivon, että saisin jo lähteä tästä kurjasta elämästäni, en halua enää jatkaa tätä.
Kommentit (8)
Höpö höpö. Minulla oli hieno lapsuus. Minusta tuli inhorealisti mutta olen hyvin itsekäs.
Ajattelen että ihmiset ovat mitä nyt ovat, miksi pitäisi pilata elämänsä heidän takiaan?
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Minulla oli hieno lapsuus. Minusta tuli inhorealisti mutta olen hyvin itsekäs.
Ajattelen että ihmiset ovat mitä nyt ovat, miksi pitäisi pilata elämänsä heidän takiaan?
Kiva jos sinulla noin. Minulla ei. Minun elämä on pilalla vain sen takia että olen jatkuvasti surullinen. Olen inhonnut itseäni jo päiväkoti-ikäisenä. Joten miksi ihmeessä vieläkin kidun täällä.
Vierailija kirjoitti:
Mitkä asiat sinua surettaa ja vihastuttaa?
En osaa kohdistaa sitä mihinkään. Muistan vaan että olen aina ollut vihainen ja surullinen, mitään hyvää en itselleni soisi, siitä vasta tulenkin vihaiseksi. En tiedä mistä tämä on lähtöisin, mutta jo pikkulapsena suutuin jos minulle tarjottiin jotain kivaa, enkä ottanut vastaan. En ole ansainnut mitään hyvää. Karua.. Nyt aikuisena pääsin jo vähän eteen päin, ehkä minäkin olen nsainnut onnea ja hyvää, mutta kun kaikki se riistettiin pois, makaan alasti autiomaassa ja toivon kärsiväni mahdollisimman paljon ennen kuolemaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä asiat sinua surettaa ja vihastuttaa?
En osaa kohdistaa sitä mihinkään. Muistan vaan että olen aina ollut vihainen ja surullinen, mitään hyvää en itselleni soisi, siitä vasta tulenkin vihaiseksi. En tiedä mistä tämä on lähtöisin, mutta jo pikkulapsena suutuin jos minulle tarjottiin jotain kivaa, enkä ottanut vastaan. En ole ansainnut mitään hyvää. Karua.. Nyt aikuisena pääsin jo vähän eteen päin, ehkä minäkin olen nsainnut onnea ja hyvää, mutta kun kaikki se riistettiin pois, makaan alasti autiomaassa ja toivon kärsiväni mahdollisimman paljon ennen kuolemaa.
Olet ihan kauhean ankara itsellesi. Kaikki meistä ansaitsevat hyvää. Oletko käynyt terapiassa? Ihan vain, että saisi vähän avattua miksi koet ettet ansaitse hyviä asioita. Onko sinulla yhtään läheistä ihmistä?
Mulla jos on huono päivä niin menen shoppailee ja ostan jonkun kivan vaniljacappuchinon shoppailun kaveriksi. Ihan ostamalla vaikka uudet stringit olo muuttuu paremmaksi. Aina ei tarvitse ostaa isoja tai kalliita tavaroita. Viimeeksi ostin viininpunaiset stringit ja illalla ne jalassa katsoin telkkaria. Huonosta päivästä muuttui parempi.
Mitkä asiat sinua surettaa ja vihastuttaa?