Puolison mielestä minun pitäisi antaa anteeksi puoli vuotta kestänyt sivusuhteensa
Olen kuulemma ymmärtämätön, kun en anna tätä ainoaa virhettään anteeksi. Haluan eron, hän ei; vakuuttaa ettei toistu ym
Kommentit (10)
Sinun anteeksiantosi ei ole puolison mielipiteestä kiinni. Joko annat anteeksi tai et, sinun päätöksesi.
Kokemuksesta keron, että tuskin on ollut ainoa sivusuhde eikä ainoaksi tule jäämään. Lähde nyt, vaikka eroaminen kauheaa onkin. Säästyt monen vuoden piinalta ja elämän hukkaan heittämiseltä. Annoin itse kaksi pettämistä anteeksi, mutta kolmas oli liikaa. Olisimpa lähtenyt jo ensimmäisen jälkeen! Ansaitset parempaa, ajattele nyt vain itseäsi ja jos on, niin myös lapsiasi. Millaisen mallin annat heille? Että on ok pettää tai ok olla varatun kanssa. Väärin teki myös tämä nainen, jonka kanssa mies petti. Voimia!
Onko omaa mielipidettä käytössä?
Ehkei sivupyörä(t) suostu hoitamaan miehen likapyykkejä ja lähettää sinun luoksesi syömäänkin, joten ymmärrettäväähän se on, että anteeksi pitäisi antaa.
Tottakai hän on sitä mieltä.
Pyydäpäs häntä tekemään lista syisttä, joista ihmiset eroavat, mutta hän sietäisi sinulta.
Sitten vain toteuttamaan...
Voit myös kysyä, että miten puoliso aikoo hyvittää, ja alkaa hyvittämään petoksen: Kotona enemmän aikaa, hoitaa lapsia, jotta pääset matkalle, tekee ruokaa, ottaa siivouksen vastuulleen yms, yms.
Niin, jos et koe, että voit jatkaa suhdetta hänen kanssaan, niin sitten et jatka. Sillä mitä mieltä hän on asiasta, ei ole merkitystä.
Puoli vuotta kestänyt salasuhde ei ole virhe vaan valinta.
Anteeksianto ei ole mielestäni sama asia kuin että eroaisi.
Voit erota vihoissasi, kiukuissasi, suruissasi ilman anteeksiantoa. Samoin voit olla eroamatta ilman anteeksiantoa.
Voit myös erota pyrkimyksenäsi antaa anteeksi. Jos taas jäät suhteeseen, niin anteeksianto ei riitä. Puolison pitää ottaa vastuu.
Sano miehelle, että pystyt antamaan anteeksi vasta sitten, kun olet itse kokenut saman ja aiot aktiivisesti etsiä puolen vuoden suhdetta voidaksesi kokea olevasi elossa.
Vaimo jäi kiinni sivusuhteesta työkaveriinsa. Kun narahti, niin tuli parisuhdeterapialappua eteen ja suhde on pelastettavissa kyllä. Näin hän sanoi.. Kysyin, jos et olis jääny kiinni, niin olisko sama lappu edessäni ja olisit valmis noin muuten vaan korjaamaan kaiken, kun mieltäsi hiertää. Ei vastausta. Sanoin, että sitä kun ihminen luulee kaikenlaista ja aina tekee toisen eteen kaiken niinkun tein, niin mikään ei riitä.. Mutta kun käry käy, niin alkaa riittää ja olenkin maailman paras ihminen.. Jos olen maailman paras, niin mihin tarvit sivusuhdetta. Ei vastausta. Miksi tulisin terapiaan pohtimaan asioita mistä en tiedä mitään ja helpottamaan oikeastaan omaa oloasi. Ei vastausta. Mihin minä tarvitsen terapiaa, kun olet pettänyt kaiken luoton jne. Ei vastausta. Otan eron ja hoidetaan asiat kunnolla kunhan pääsen eroon. Siinä sulle terapiaa tarpeeksi ja voit miettiä miksi ja miten näin pääsi käymään, mutta ajatuksissasi en halua olla läsnä, koska en ole syyllinen mihinkään. Ilmeisesti helpompi pettää, kun avata ajoissa suu jos jokin mättää. Puhe ja teko on iso asia.. Olin kuspää tunteeton ihminen.. Sanoin asia selvä ja hyvää jatkoa.
Voimia edelliselle! Mun miehellä oli kanssa suhde työkaveriin ja erosin. Parempi näin.
Millainen sivusuhde se oli? Viestitteli facessa jonkun kanssa vai harrasti seksiä?