Kuolen tylsyyteen vauvan kanssa!
Mulla on 1,5kk vanha vauva, jonka kanssa olen päivät kotona. Välillä osan illoistakin, kun mies käy urheilemassa. Ja voi jessus mä kuolen tylsyyteen! Vauva ei suostu nukkumaan ilman ihokontaktia tai liikettä. Eli sen kanssa pitäisi joko olla koko ajan kävelemässä tai pötkötellä sängyssä vierellä. Pieniä hetkiä nukkuu itsekseen.
Asutaan ankeassa espoolaisessa lähiössä (tai slummissa, miten sen nyt ottaa...) eikä täällä ole mitään järkitekemistä. Lähiräkälöitä riittää, muuta ei. Helsinkiin kestää julkisilla aika kauan, enkä oikein tykkää lähteä niin kauas kun en osaa imettää kuin kotona. Eikä vaunujen raahaaminen rappusissa innosta (asutaan hissittömässä kerrostalossa) Toisin sanoen, kuolen tylsyyteen tänne neljän seinän sisälle. Ehdotuksia tekemiseksi? Netflix on läpikoluttu... Elämäni suurin virhe oli muuttaa Helsingistä Espooseen :P
Kommentit (9)
Lähde urheilemaan, kun mies tulee kotiin. Eli anna isälle ja lapselle olla ihan kahdestaan ja ota oma aikasi.
Meillä oli samanlaista. Kantoliina jelppasi sen verran, että sai kädet vapaaksi.
Kato sarjat uudelleen ja anna itsellesi lupa olla just niin kun vauva pysyy tyytyväisenä. Ei ole pakko mennä minnekään jos se lisää ahdistusta.
Meillä nukuttiin ihokontaktissa 3,5kk. Sen jälkeen sain heijattua rattaissa uneen.
Ala opettelemaan lasta muuhunkin kuin ihokontaktiin.
Sustahan kaikki on kiinni.
Tee toisenlaisia päätöksiä.
No menet ulos vauva sylissä, ei siihen mitään välineitä tarvita. 1,5kk vauva on niin pieni, että sellaista jaksaa ihan hyvin kantaa. Tietty pidemmillä matkoilla vaunut tai kantoreppu ovat mukavia. Sun pitäisi vaan uskaltaa lähteä ja opetella ruokkimaan vauva muuallakin kuin kotona.
Jos asuinpaikka on mielestänne aivan väärä, niin ala touhuta muuttoa! Vanha asunto myyntiin ja uusi tilalle. Siinähän sitä puuhaa vasta riittää.
Kiitos vastauksista!
Meillä on kantoliina ja -reppu. Tuntuu kuitenkin, että niiden käyttö pahentaa synnytyksessä saamaani laskeumaa. Pieniä aikoja pidän vauvaa repussa, mutta sitten alkaa tuntua inhottavalta... Samasta syystä en tykkää kantaa painavia vaunuja montaa kerrosta ylös ja alas, kun tuntuu, että raskaan kantaminen pahentaa tilannetta ja pian onkin kivat kivut päällä. Eli kodin vankeja ollaan :P Ollaan kyllä puhuttu, että alan ottaa iltaisin omaa aikaa ja lähteä vaikka sinne Helsinkiin tekemään kivoja juttuja ja menoihin, vaikka se sitten tarkoittaakin pulloa vauvalle. Oon pelännyt pulloa kun imettäminen on muutenkin lähtenyt niin huonosti käyntiin ja maidon riittävyys on ollut ongelma, mutta ehkä mun mielenterveys alkaa painaa tässä enemmän kuin se että joka ikinen vauvan ateria tulee tissistä. Ja ihmettelen, miten noin pienen kanssa voisi pelkästään sylissä pitämällä käydä missään? Siis vähän pihalla pyörähtämässä, joo, mutta ei oikein muuta kun ei ole kädet vapaana. Vai jääkö multa jotain oivaltamatta?
Harjoitellaan pikkuhiljaa sitä, että sängyssä voi nukkua ilman muakin tai liikkumattomissa vaunuissa. Aika vaikeaa se on. Sitten taas menee tuntitolkulla hyssytellessä väsymyksestä kierroksilla olevaa vauvaa uneen. (Yöt toi nukkuu hyvin kun on äiti ja tissi vieressä, mutta päivisin se menee ihan kierroksille ja levottomaksi.) Toivottavasti tää alkaa muuttua pikkuhiljaa! Elämä helpottuisi kyllä kummasti.
Heheh, muuttoon mä yritänkin miestä lämmittää, saa vaan nähdä onko meillä varaa mihinkään järkevään niin kauan kuin olen kotona vauvan kanssa.
Ja joo, päätöksistä kiinni, mutta en vaan oikeasti keksi mitä voisin päättää toisin just tässä tilanteessa, näillä resursseilla. Siksi täällä kyselenkin! Varmasti ne hyvien yhteyksien äärellä tai keskustassa asuvat äidit joilla imetys sujuu täydellisesti ja joiden on helppo liikkua vaunujen/repun kanssa voivat puuhata vaikka mitä ja käydä kaikissa kivoissa riennoissa, mistä itsekin haaveilen, mutta kyllä musta oikeasti tuntuu, et ollaan täällä ghetossa ja vielä asunnossa jumissa. Pitää varmaan alkaa lukee kaikki väliin jääneet klassikkokirjat. Siihen menee varmaan tovi jos toinenkin.
Nyt liikkeelle! Jos vaunut tuntuvat hankalalle, hanki kantoliina tai -reppu. Kaunis kesä kuluu sinulta ihan ohi. Puistoihin ja metsiin, rannalle tai puistoon pötköttelemään kirjan tai musiikin tai mikä parasta, ystävien kera. Kirppiskierrokselle, ilmaiskonsertteihin, museoihin ja näyttelyihin. Yhteys ystäviin, joku jo vähän unohtunut saattaa olla samassa tilanteessa.
Vauva on vielä pieni ja tilanne sinulle uusi, mutta suosittelen kyllä, että opettelet imettämään myös muualla kuin kotona.