Miesten joustamattomuus
Anteeksi, mutta täytyy tehdä aloitus tästä aiheesta. Eli lueskelin tuota vaativa vauva -topicia, ja mietin omaa sekä monien naispuolisten ystävieni elämää. Tuntuu, että miehet eivät usein ole valmiita joustamaan lähes missään, ja parisuhteissa sekä avioliitoissa naiset joutuvat tekemään valtaosan joustamisesta ja kompromisseista. Eli naiset lopettavat omat harrastuksensa ja pätkäisevät uransa kesken jäädäkseen kotiin lastensa kanssa, kun miehet saavat harrastaa, käydä töissä ja viettää jätkien iltoja ja baari-iltoja.
Lisäksi kaikissa edellisissä parisuhteissani olen joutunut sovittamaan omat aikatauluni yhteen miesystävieni aikataulujen kanssa. Vaikka minulla olisi ollut sovittuna tapaamisia, koulujuttuja tai harrastuksia, olen joutunut siirtämään tai jättämään ne pois, jotta näkisin miestäni silloin, kun hänelle sopii. Hän taas ei koskaan ole suostunut siirtämään omia menemisiään minun takiani. Ja toisinaan olen joutunut pitämään kalenteria viimeiseen asti tyhjänä, kun mies ei ole osannut sanoa, että käykö jokin päivä hänelle vai ei. Ja valittaa ei ole saanut, tai muuten saan kuulla nimittelyä ja kyselyjä "onko se aika kuusta" tms. Eli minä olen aina ollut suhteissa se, joka on joutunut joustamaan ja tulemaan koko matkan toista vastaan.
Mikseivät miehet jousta ja tule 50% vastaan?
Kommentit (24)
Pikemminkin sanoisin, että naiset ovat miehiä huonompia pitämään kiinni omista rajoistaan.
Minä en siirrä ennakolta sovittuja menoja tyttöystäväni vuoksi, enkä oleta hänenkään tekevän niin minun puolestani. Jos haluaa parisuhteessa viettää yhdessä aikaa, siitä tulee sopia ja se pitää priorisoida. Et voi vain odottaa, että toisella on sinulle aikaa silloin, kun sinulle sopii.
Ihan kaikki miehet , öliööööööö.
t. uniikit lumihiutaleet
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin sanoisin, että naiset ovat miehiä huonompia pitämään kiinni omista rajoistaan.
Minä en siirrä ennakolta sovittuja menoja tyttöystäväni vuoksi, enkä oleta hänenkään tekevän niin minun puolestani. Jos haluaa parisuhteessa viettää yhdessä aikaa, siitä tulee sopia ja se pitää priorisoida. Et voi vain odottaa, että toisella on sinulle aikaa silloin, kun sinulle sopii.
Meillä ei myöskään ole sellaista, että toisella olisi jotenkin oletuksena oikeus toisen aikaan. Ystävät, harrastuskaverit ja puoliso ovat kaikki samalla viivalla. Jos toisen kanssa haluaa lähteä vaikka lasilliselle, se on hyvä varmistaa etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin sanoisin, että naiset ovat miehiä huonompia pitämään kiinni omista rajoistaan.
Minä en siirrä ennakolta sovittuja menoja tyttöystäväni vuoksi, enkä oleta hänenkään tekevän niin minun puolestani. Jos haluaa parisuhteessa viettää yhdessä aikaa, siitä tulee sopia ja se pitää priorisoida. Et voi vain odottaa, että toisella on sinulle aikaa silloin, kun sinulle sopii.
Meillä ei myöskään ole sellaista, että toisella olisi jotenkin oletuksena oikeus toisen aikaan. Ystävät, harrastuskaverit ja puoliso ovat kaikki samalla viivalla. Jos toisen kanssa haluaa lähteä vaikka lasilliselle, se on hyvä varmistaa etukäteen.
Juu. Olen huomannut, että miehelle esimerkiksi 5-vuotispäiväillallinen kumppanin kanssa on samanveroinen, kuin lähipubiin kaljalle lähteminen harrastuskaverin kanssa. Eli jos kaveri pyytää, niin seurustelukumppanille sanotaan, että "sori, mutta nyt on mentävä". Ja se siitä sitten.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin sanoisin, että naiset ovat miehiä huonompia pitämään kiinni omista rajoistaan.
Minä en siirrä ennakolta sovittuja menoja tyttöystäväni vuoksi, enkä oleta hänenkään tekevän niin minun puolestani. Jos haluaa parisuhteessa viettää yhdessä aikaa, siitä tulee sopia ja se pitää priorisoida. Et voi vain odottaa, että toisella on sinulle aikaa silloin, kun sinulle sopii.
Meillä ei myöskään ole sellaista, että toisella olisi jotenkin oletuksena oikeus toisen aikaan. Ystävät, harrastuskaverit ja puoliso ovat kaikki samalla viivalla. Jos toisen kanssa haluaa lähteä vaikka lasilliselle, se on hyvä varmistaa etukäteen.
Juu. Olen huomannut, että miehelle esimerkiksi 5-vuotispäiväillallinen kumppanin kanssa on samanveroinen, kuin lähipubiin kaljalle lähteminen harrastuskaverin kanssa. Eli jos kaveri pyytää, niin seurustelukumppanille sanotaan, että "sori, mutta nyt on mentävä". Ja se siitä sitten.
Ap.
Ei ole ollut tällaista kumppania minulla koskaan enkä ole kyllä muidenkaan kertovan, että miehensä tällaista tekisivät. Ehkä sinulle sattuu jostain syystä vähän ajattelemattomampia tapauksia eteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin sanoisin, että naiset ovat miehiä huonompia pitämään kiinni omista rajoistaan.
Minä en siirrä ennakolta sovittuja menoja tyttöystäväni vuoksi, enkä oleta hänenkään tekevän niin minun puolestani. Jos haluaa parisuhteessa viettää yhdessä aikaa, siitä tulee sopia ja se pitää priorisoida. Et voi vain odottaa, että toisella on sinulle aikaa silloin, kun sinulle sopii.
Meillä ei myöskään ole sellaista, että toisella olisi jotenkin oletuksena oikeus toisen aikaan. Ystävät, harrastuskaverit ja puoliso ovat kaikki samalla viivalla. Jos toisen kanssa haluaa lähteä vaikka lasilliselle, se on hyvä varmistaa etukäteen.
Juu. Olen huomannut, että miehelle esimerkiksi 5-vuotispäiväillallinen kumppanin kanssa on samanveroinen, kuin lähipubiin kaljalle lähteminen harrastuskaverin kanssa. Eli jos kaveri pyytää, niin seurustelukumppanille sanotaan, että "sori, mutta nyt on mentävä". Ja se siitä sitten.
Ap.
Tuo kertoo vain miehistä, joita sinä tapailet. Oma puolisoni ei ikinä tekisi noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin sanoisin, että naiset ovat miehiä huonompia pitämään kiinni omista rajoistaan.
Minä en siirrä ennakolta sovittuja menoja tyttöystäväni vuoksi, enkä oleta hänenkään tekevän niin minun puolestani. Jos haluaa parisuhteessa viettää yhdessä aikaa, siitä tulee sopia ja se pitää priorisoida. Et voi vain odottaa, että toisella on sinulle aikaa silloin, kun sinulle sopii.
Meillä ei myöskään ole sellaista, että toisella olisi jotenkin oletuksena oikeus toisen aikaan. Ystävät, harrastuskaverit ja puoliso ovat kaikki samalla viivalla. Jos toisen kanssa haluaa lähteä vaikka lasilliselle, se on hyvä varmistaa etukäteen.
Juu. Olen huomannut, että miehelle esimerkiksi 5-vuotispäiväillallinen kumppanin kanssa on samanveroinen, kuin lähipubiin kaljalle lähteminen harrastuskaverin kanssa. Eli jos kaveri pyytää, niin seurustelukumppanille sanotaan, että "sori, mutta nyt on mentävä". Ja se siitä sitten.
Ap.
Tuo kertoo vain miehistä, joita sinä tapailet. Oma puolisoni ei ikinä tekisi noin.
Lisätwisti: se, millaisia miehiä hän tapailee, kertoo hänestä itsestäänkin. Sivusta.
Miehethän joustaa lähes kaikessa parisuhteessa kuten naisetkin. Sitä sanotaan Suomeksi parisuhteeksi, usein ap:n kaltaiset eivät vain tätä huomaa. Kun riittävästi joustaa jostain niin on vastavuoroisesti toisen joustettava toisessa asiassa, jos tämä on ongelma niin ei ole valmis parisuhteeseen.
Breaking news naiset, jos ei osaa arvostaa itseään niin ei sitä tee muutkaan. Lopettakaa jatkuva kynnysmattona olo ja keskustelkaa asioista. Jos mies ei tajua niin pistäkää vaihtoon älkääkä narisko täällä.
N29
Pojat kasvatetaan tai kasvatettiin huonosti. Tällaisis ne 70-80 luvun pojat on lähes kaikki. 90 ja 00 pojat on taas Nynnyjä. Eli kaikissa on vikaa. Eli ihan sama mikä mies tai nainen. P aska se on kuitenkin:")
Vierailija kirjoitti:
Miehethän joustaa lähes kaikessa parisuhteessa kuten naisetkin. Sitä sanotaan Suomeksi parisuhteeksi, usein ap:n kaltaiset eivät vain tätä huomaa. Kun riittävästi joustaa jostain niin on vastavuoroisesti toisen joustettava toisessa asiassa, jos tämä on ongelma niin ei ole valmis parisuhteeseen.
Naulan kantaan. Pitkässä parisuhteessamme minä miehenä joustin kaikesta todella paljon. Luovuin harrastuksistani ja jopa ihan hyvästä urasta/työpaikasta, sekä näiden kautta mm suurimmasta osasta ystävyyssuhteita. Samalla merkittävästi elintasostakin. Menipä terveyskin ohessa, mutta se ei ollut valinta. 10 vuotta elämää ihan kaikki puolison ja perheen ehdoilla. Huuto ja valitus senkuin paheni vaan vuosi vuodelta. Aina sama virsi: kuinka HÄN on joustanut kaikesta enkä mä mistään. Silti HÄNen ehdoillaan oli rakennettu talot ja muutettu lähemmäs sukulaisiaan ja hän oli koulutuksensa mukaisessa työpaikassa ja niin edelleen... hänen harrastuksistaan en koskaan napissut sanallakaan vaaan tuin ja kannustin, mutta mun omat menot olivat aina pois perheeltä ja parisuhteelta. Hänen vuorotyöhönsä kaikki sopeutuivat mukisematta, mun työreissu tai vastaava kerran kuussa oli aina katastrofaalinen kriisitilanne, kun kaikki kotona kaatui yksin hänen harteilleen jopa yön yli.
Kun lopulta erottiin, hän vaan kylmästi totesi, ettei taida oikein olla parisuhdeihminen, vaan elää mieluiten yksin. Aijaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin sanoisin, että naiset ovat miehiä huonompia pitämään kiinni omista rajoistaan.
Minä en siirrä ennakolta sovittuja menoja tyttöystäväni vuoksi, enkä oleta hänenkään tekevän niin minun puolestani. Jos haluaa parisuhteessa viettää yhdessä aikaa, siitä tulee sopia ja se pitää priorisoida. Et voi vain odottaa, että toisella on sinulle aikaa silloin, kun sinulle sopii.
Meillä ei myöskään ole sellaista, että toisella olisi jotenkin oletuksena oikeus toisen aikaan. Ystävät, harrastuskaverit ja puoliso ovat kaikki samalla viivalla. Jos toisen kanssa haluaa lähteä vaikka lasilliselle, se on hyvä varmistaa etukäteen.
Juu. Olen huomannut, että miehelle esimerkiksi 5-vuotispäiväillallinen kumppanin kanssa on samanveroinen, kuin lähipubiin kaljalle lähteminen harrastuskaverin kanssa. Eli jos kaveri pyytää, niin seurustelukumppanille sanotaan, että "sori, mutta nyt on mentävä". Ja se siitä sitten.
Ap.
Miksi et sopinut päivällisestä etukäteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin sanoisin, että naiset ovat miehiä huonompia pitämään kiinni omista rajoistaan.
Minä en siirrä ennakolta sovittuja menoja tyttöystäväni vuoksi, enkä oleta hänenkään tekevän niin minun puolestani. Jos haluaa parisuhteessa viettää yhdessä aikaa, siitä tulee sopia ja se pitää priorisoida. Et voi vain odottaa, että toisella on sinulle aikaa silloin, kun sinulle sopii.
Meillä ei myöskään ole sellaista, että toisella olisi jotenkin oletuksena oikeus toisen aikaan. Ystävät, harrastuskaverit ja puoliso ovat kaikki samalla viivalla. Jos toisen kanssa haluaa lähteä vaikka lasilliselle, se on hyvä varmistaa etukäteen.
Juu. Olen huomannut, että miehelle esimerkiksi 5-vuotispäiväillallinen kumppanin kanssa on samanveroinen, kuin lähipubiin kaljalle lähteminen harrastuskaverin kanssa. Eli jos kaveri pyytää, niin seurustelukumppanille sanotaan, että "sori, mutta nyt on mentävä". Ja se siitä sitten.
Ap.
Miksi et sopinut päivällisestä etukäteen?
Jos päivällisen tai vastaavan sopi etukäteen, miehen reaktio oli, että jos kaveri pyytää ulos, niin päivällinen peruuntuu. Tässä kohtaa minun on kyllä pakko myöntää, että olen mahdollisesti seurustellut poikkeuksellisen p*skojen miesten kanssa. On itsekin vaikea uskoa, että kaikki miehet olisivat oikeasti sellaisia. Vai miten on, miehet?
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ainakin minun mieheni joustaa mielestäni ihan tarpeeksi. Joustamattomuus lienee enemmänkin persoonallisuuden piirre.
Minä taas uskon kotoa opittujen tapojen heijastavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin sanoisin, että naiset ovat miehiä huonompia pitämään kiinni omista rajoistaan.
Minä en siirrä ennakolta sovittuja menoja tyttöystäväni vuoksi, enkä oleta hänenkään tekevän niin minun puolestani. Jos haluaa parisuhteessa viettää yhdessä aikaa, siitä tulee sopia ja se pitää priorisoida. Et voi vain odottaa, että toisella on sinulle aikaa silloin, kun sinulle sopii.
Meillä ei myöskään ole sellaista, että toisella olisi jotenkin oletuksena oikeus toisen aikaan. Ystävät, harrastuskaverit ja puoliso ovat kaikki samalla viivalla. Jos toisen kanssa haluaa lähteä vaikka lasilliselle, se on hyvä varmistaa etukäteen.
Juu. Olen huomannut, että miehelle esimerkiksi 5-vuotispäiväillallinen kumppanin kanssa on samanveroinen, kuin lähipubiin kaljalle lähteminen harrastuskaverin kanssa. Eli jos kaveri pyytää, niin seurustelukumppanille sanotaan, että "sori, mutta nyt on mentävä". Ja se siitä sitten.
Ap.
Miksi et sopinut päivällisestä etukäteen?
Jos päivällisen tai vastaavan sopi etukäteen, miehen reaktio oli, että jos kaveri pyytää ulos, niin päivällinen peruuntuu. Tässä kohtaa minun on kyllä pakko myöntää, että olen mahdollisesti seurustellut poikkeuksellisen p*skojen miesten kanssa. On itsekin vaikea uskoa, että kaikki miehet olisivat oikeasti sellaisia. Vai miten on, miehet?
Ap.
Voi ap. Ikävä sanoa, mutta ei nuo miehet ole sinua rakastaneet. Taidat olla semmoinen kiltti kaikennielijä. Käytännöllistä noille miehille: kotona on "vaimo" ja palvelut, mutta sinun osasi on aika surkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehethän joustaa lähes kaikessa parisuhteessa kuten naisetkin. Sitä sanotaan Suomeksi parisuhteeksi, usein ap:n kaltaiset eivät vain tätä huomaa. Kun riittävästi joustaa jostain niin on vastavuoroisesti toisen joustettava toisessa asiassa, jos tämä on ongelma niin ei ole valmis parisuhteeseen.
Naulan kantaan. Pitkässä parisuhteessamme minä miehenä joustin kaikesta todella paljon. Luovuin harrastuksistani ja jopa ihan hyvästä urasta/työpaikasta, sekä näiden kautta mm suurimmasta osasta ystävyyssuhteita. Samalla merkittävästi elintasostakin. Menipä terveyskin ohessa, mutta se ei ollut valinta. 10 vuotta elämää ihan kaikki puolison ja perheen ehdoilla. Huuto ja valitus senkuin paheni vaan vuosi vuodelta. Aina sama virsi: kuinka HÄN on joustanut kaikesta enkä mä mistään. Silti HÄNen ehdoillaan oli rakennettu talot ja muutettu lähemmäs sukulaisiaan ja hän oli koulutuksensa mukaisessa työpaikassa ja niin edelleen... hänen harrastuksistaan en koskaan napissut sanallakaan vaaan tuin ja kannustin, mutta mun omat menot olivat aina pois perheeltä ja parisuhteelta. Hänen vuorotyöhönsä kaikki sopeutuivat mukisematta, mun työreissu tai vastaava kerran kuussa oli aina katastrofaalinen kriisitilanne, kun kaikki kotona kaatui yksin hänen harteilleen jopa yön yli.
Kun lopulta erottiin, hän vaan kylmästi totesi, ettei taida oikein olla parisuhdeihminen, vaan elää mieluiten yksin. Aijaa.
Mulle sanoi exä erotessa ihan samat kommentit. Siitä huolimatta on yrittänyty useamman miehen kanssa sen jälkeen, mutta parisuhteesta ei ole tullu mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ainakin minun mieheni joustaa mielestäni ihan tarpeeksi. Joustamattomuus lienee enemmänkin persoonallisuuden piirre.
Minä taas uskon kotoa opittujen tapojen heijastavan.
Ajattelemattomuutta ja välinpitämättömyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikemminkin sanoisin, että naiset ovat miehiä huonompia pitämään kiinni omista rajoistaan.
Minä en siirrä ennakolta sovittuja menoja tyttöystäväni vuoksi, enkä oleta hänenkään tekevän niin minun puolestani. Jos haluaa parisuhteessa viettää yhdessä aikaa, siitä tulee sopia ja se pitää priorisoida. Et voi vain odottaa, että toisella on sinulle aikaa silloin, kun sinulle sopii.
Meillä ei myöskään ole sellaista, että toisella olisi jotenkin oletuksena oikeus toisen aikaan. Ystävät, harrastuskaverit ja puoliso ovat kaikki samalla viivalla. Jos toisen kanssa haluaa lähteä vaikka lasilliselle, se on hyvä varmistaa etukäteen.
Juu. Olen huomannut, että miehelle esimerkiksi 5-vuotispäiväillallinen kumppanin kanssa on samanveroinen, kuin lähipubiin kaljalle lähteminen harrastuskaverin kanssa. Eli jos kaveri pyytää, niin seurustelukumppanille sanotaan, että "sori, mutta nyt on mentävä". Ja se siitä sitten.
Ap.
Miksi et sopinut päivällisestä etukäteen?
Jos päivällisen tai vastaavan sopi etukäteen, miehen reaktio oli, että jos kaveri pyytää ulos, niin päivällinen peruuntuu. Tässä kohtaa minun on kyllä pakko myöntää, että olen mahdollisesti seurustellut poikkeuksellisen p*skojen miesten kanssa. On itsekin vaikea uskoa, että kaikki miehet olisivat oikeasti sellaisia. Vai miten on, miehet?
Ap.
Sittenhän puhut aivan eri asiasta.
Kyllä ainakin minun mieheni joustaa mielestäni ihan tarpeeksi. Joustamattomuus lienee enemmänkin persoonallisuuden piirre.