Tapan itseni henkisesti avioliitossa mutta en saa suutani auki

Niin samaa mieltä. Miksei niitä voimia vaan löydy,että pääsisi riittäisikään itsensä irti.

En minäkään saanut lähdettyä ennen kuin rakastuin toiseen mieheen ja oli pakko lähteä.

Sano itsellesi että asioilla on tapana järjestyä, joko pienellä tai suurella aikavälillä. Mutta että Sinulla on kuitenkin vain tämä yksi elämä elettävänä. Kuinka sen elät on ihan Sinusta itsestäsi kiinni. Valinta on Sinun !

Moni ihminen on samantapaisesti jumissa elämäntilanteessa joka pilaa heidän elämänsä. Noita ihmisiä on kuitenkin ainakin kahdenlaisia:

1. "Uhrit". Siis sinunlaiset ihmiset jotka ovat pettyneitä itseensä kun heidän elämänsä on huono.

2. "Noidat". Siis ihmiset jotka katkeroituvat ja alkavat syyttää puolisoaan elämänsä pilaamisesta. Rakkaus kääntyy vihaksi. Tai ehkä sitä rakkautta ei koskaan ollutkaan, ehkä oli vain unelmat siitä miten oma puoliso järjestää noidalle täydellisen elämän, täydellisen talon, täydelliset lapset, täydelliset ulkomaanmatkat, täydelliset orgasmit. Ikinä nuo noidat eivät saa aikaiseksi lähteä, ikinä eivät saa aikaiseksi muuttaa mitään, he pysyvät kuolleessa avioliitossa elämänsä loppuun asti ja aina vain he syyttävät kaikesta puolisoaan, kaikki on puolison syytä, pitää valittaa joka päivä koko ajan äänekkäästi, aina vain lisää ja lisää valittamista ja huutamista, "sinä pilasit minun elämäni! kaikki on sun syytä!" Puolison pitäisi muuttaa tapansa, puolison pitäisi muuttaa kaikki, pelastaa kaikki, puolison pitäisi tehdä noidasta onnellinen, noidan itsensä ei tarvitse tehdä mitään.

Tuollaisia uhreja en ole kovin montaa tuntenut, en tiedä mikä heille neuvoksi. Voimia sinulle. Ehkä tuollaisia uhreja tapaa niin harvoin siksi että he ovat taipuvaisia suruun, joten he jäävät kotiin erakoiksi suremaan yksin hiljaa. Ehkä auttaisi jos löytäisit vertaistukea, surisit jonkun kanssa, kuulisit muiden kokemuksia ja selviytymistarinoita, ainakin täältä av-palstalta voit varmasti lukea lukemattomien kohtalotovereiden tarinoita, uhrejahan täällä on vaikka kuinka paljon.

Tuollaisia noitia on miljoonia. Ehkä heitä tapaa niin usein siksi että he ovat taipuvaisia agressioon joten he menevät ulos ihmisten ilmoille valittamaan äänekkäästi, heidän päiviensä ainoa tavoite on valittaa mahdollisimman useille ihmisille. En tiedä mikä heillekään neuvoksi, mutta muiden ihmisten kannattaa pysyä heistä kaukana, täysin erossa, täysi välirikko. Jos huomaa toisessa ihmisessä taipumuksia katkeruuteen niin kannattaa heti pistää välit poikki.

Vierailija kirjoitti:

Moni ihminen on samantapaisesti jumissa elämäntilanteessa joka pilaa heidän elämänsä. Noita ihmisiä on kuitenkin ainakin kahdenlaisia:

1. "Uhrit". Siis sinunlaiset ihmiset jotka ovat pettyneitä itseensä kun heidän elämänsä on huono.

2. "Noidat". Siis ihmiset jotka katkeroituvat ja alkavat syyttää puolisoaan elämänsä pilaamisesta. Rakkaus kääntyy vihaksi. Tai ehkä sitä rakkautta ei koskaan ollutkaan, ehkä oli vain unelmat siitä miten oma puoliso järjestää noidalle täydellisen elämän, täydellisen talon, täydelliset lapset, täydelliset ulkomaanmatkat, täydelliset orgasmit. Ikinä nuo noidat eivät saa aikaiseksi lähteä, ikinä eivät saa aikaiseksi muuttaa mitään, he pysyvät kuolleessa avioliitossa elämänsä loppuun asti ja aina vain he syyttävät kaikesta puolisoaan, kaikki on puolison syytä, pitää valittaa joka päivä koko ajan äänekkäästi, aina vain lisää ja lisää valittamista ja huutamista, "sinä pilasit minun elämäni! kaikki on sun syytä!" Puolison pitäisi muuttaa tapansa, puolison pitäisi muuttaa kaikki, pelastaa kaikki, puolison pitäisi tehdä noidasta onnellinen, noidan itsensä ei tarvitse tehdä mitään.

Tuollaisia uhreja en ole kovin montaa tuntenut, en tiedä mikä heille neuvoksi. Voimia sinulle. Ehkä tuollaisia uhreja tapaa niin harvoin siksi että he ovat taipuvaisia suruun, joten he jäävät kotiin erakoiksi suremaan yksin hiljaa. Ehkä auttaisi jos löytäisit vertaistukea, surisit jonkun kanssa, kuulisit muiden kokemuksia ja selviytymistarinoita, ainakin täältä av-palstalta voit varmasti lukea lukemattomien kohtalotovereiden tarinoita, uhrejahan täällä on vaikka kuinka paljon.

Tuollaisia noitia on miljoonia. Ehkä heitä tapaa niin usein siksi että he ovat taipuvaisia agressioon joten he menevät ulos ihmisten ilmoille valittamaan äänekkäästi, heidän päiviensä ainoa tavoite on valittaa mahdollisimman useille ihmisille. En tiedä mikä heillekään neuvoksi, mutta muiden ihmisten kannattaa pysyä heistä kaukana, täysin erossa, täysi välirikko. Jos huomaa toisessa ihmisessä taipumuksia katkeruuteen niin kannattaa heti pistää välit poikki.

PS. Kuuluisin tuollainen huippukatkera ihminen on tämän palstan Äitihullu Kristallikissa. Hän siis ei syytä puolisoaan vaan äitiään. Katkeruudellaan pilaa oman elämänsä ja käy satojen ihmisten hermoille. Lähde pois huonosta avioliitostasi ennen kuin muutut uudeksi Kristallikissaksi. En usko että ihminen loputtomiin kestää tuollaista surua, ennemmin tai myöhemmin ihminen hajoaa ja kääntää surun vihaksi. Sitten on sen vihan orja lopun ikää. Kuten kävi Star Wars elokuvissa (elokuva 3) Anakin Skywalkerille joka ei enää kestänyt surua joten hän kääntyi Darth Vaderiksi ja alkoi tuhota kaikkea mistä koskaan välitti. Vihasi ja tuhosi sitten hautaan asti. Darth Vaderin tarina siis kertoo vaimoista jotka kärsivät huonosta avioliitosta ja eivät löydä sisältään voimaa murtautua liitosta vapaaksi. Siitä noissa Star Wars elokuvissa on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni ihminen on samantapaisesti jumissa elämäntilanteessa joka pilaa heidän elämänsä. Noita ihmisiä on kuitenkin ainakin kahdenlaisia:

1. "Uhrit". Siis sinunlaiset ihmiset jotka ovat pettyneitä itseensä kun heidän elämänsä on huono.

2. "Noidat". Siis ihmiset jotka katkeroituvat ja alkavat syyttää puolisoaan elämänsä pilaamisesta. Rakkaus kääntyy vihaksi. Tai ehkä sitä rakkautta ei koskaan ollutkaan, ehkä oli vain unelmat siitä miten oma puoliso järjestää noidalle täydellisen elämän, täydellisen talon, täydelliset lapset, täydelliset ulkomaanmatkat, täydelliset orgasmit. Ikinä nuo noidat eivät saa aikaiseksi lähteä, ikinä eivät saa aikaiseksi muuttaa mitään, he pysyvät kuolleessa avioliitossa elämänsä loppuun asti ja aina vain he syyttävät kaikesta puolisoaan, kaikki on puolison syytä, pitää valittaa joka päivä koko ajan äänekkäästi, aina vain lisää ja lisää valittamista ja huutamista, "sinä pilasit minun elämäni! kaikki on sun syytä!" Puolison pitäisi muuttaa tapansa, puolison pitäisi muuttaa kaikki, pelastaa kaikki, puolison pitäisi tehdä noidasta onnellinen, noidan itsensä ei tarvitse tehdä mitään.

Tuollaisia uhreja en ole kovin montaa tuntenut, en tiedä mikä heille neuvoksi. Voimia sinulle. Ehkä tuollaisia uhreja tapaa niin harvoin siksi että he ovat taipuvaisia suruun, joten he jäävät kotiin erakoiksi suremaan yksin hiljaa. Ehkä auttaisi jos löytäisit vertaistukea, surisit jonkun kanssa, kuulisit muiden kokemuksia ja selviytymistarinoita, ainakin täältä av-palstalta voit varmasti lukea lukemattomien kohtalotovereiden tarinoita, uhrejahan täällä on vaikka kuinka paljon.

Tuollaisia noitia on miljoonia. Ehkä heitä tapaa niin usein siksi että he ovat taipuvaisia agressioon joten he menevät ulos ihmisten ilmoille valittamaan äänekkäästi, heidän päiviensä ainoa tavoite on valittaa mahdollisimman useille ihmisille. En tiedä mikä heillekään neuvoksi, mutta muiden ihmisten kannattaa pysyä heistä kaukana, täysin erossa, täysi välirikko. Jos huomaa toisessa ihmisessä taipumuksia katkeruuteen niin kannattaa heti pistää välit poikki.

PS. Kuuluisin tuollainen huippukatkera ihminen on tämän palstan Äitihullu Kristallikissa. Hän siis ei syytä puolisoaan vaan äitiään. Katkeruudellaan pilaa oman elämänsä ja käy satojen ihmisten hermoille. Lähde pois huonosta avioliitostasi ennen kuin muutut uudeksi Kristallikissaksi. En usko että ihminen loputtomiin kestää tuollaista surua, ennemmin tai myöhemmin ihminen hajoaa ja kääntää surun vihaksi. Sitten on sen vihan orja lopun ikää. Kuten kävi Star Wars elokuvissa (elokuva 3) Anakin Skywalkerille joka ei enää kestänyt surua joten hän kääntyi Darth Vaderiksi ja alkoi tuhota kaikkea mistä koskaan välitti. Vihasi ja tuhosi sitten hautaan asti. Darth Vaderin tarina siis kertoo vaimoista jotka kärsivät huonosta avioliitosta ja eivät löydä sisältään voimaa murtautua liitosta vapaaksi. Siitä noissa Star Wars elokuvissa on kyse.

Kristallikissa on Darth Vader! Mutta kuka siinä tapauksessa on Luke Skywalker? Siis kuka saa Kristallikissan avaamaan silmänsä, avaamaan sydämensä, näkemään kaiken pahan mitä on tehnyt, katumaan ja taas rakastamaan? Kuka pelastaa Kristallikissan itseltään? Kuka pelastaa meidät kaikki Kristallikissalta? Kuka pelastaa meidät Kristallikissan aiheuttamalta pahalta ja kärsimykseltä? Kuka on niin puhdas sielultaan että siihen pystyy?

Luke Skywalker, missä olet, tarvitsemme sinua epätoivoisesti!