Alan olla nyt oikeasti aika pohjalla

Minulla oli yksi asia elämässä, jota halusin. En pysty siihen... Siksikin, että tiedän etten mitään muuta voisi saada. Kukaan ei voisi koskaan rakastaa minua, minua. Mutta tähän pystyisin yksinäni. Paitsi että en pysty siihen. Eikä minulla ole mitään muuta. Koko elämäni on ollut vain velvollisuuksia ja vastoinkäymisiä. Likasankona toimimista. Jaksoin aina tämän asian takia. Ja nyt en onnistu. Ansaitsinko kaiken pahan? Ilman edes yhtä onnellista tai edes neutraalia päivää.