Lue keskustelun säännöt.
Tapailu/seurustelu puoli vuotta, oletteko tavanneet
24.06.2019 |
tyttö- tai poikaystävänne vanhemmat? Millaisia tunteita ollut tuossa vaiheessa? Onko yhteisestä tulevaisuudesta puhuttu? Mietin tässä, ollaanko ihan eri odotuksin liikkeellä.
Kommentit (9)
Voisiko joku kertoa omista kokemuksistaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuttiin jo yhdessä puolen vuoden seurustelun jälkeen sekä oltiin kihloissa ja miehen vanhemmat olivat tuttuja entuudestaan.
Omaa näkemystään näistä asioista ei kannata muodostaa sen perusteella mitä muut täällä kertovat. Nämä asiat vaihtelevat niin paljon tapauskohtaisesti. Jossain suhteissa puolivuotta on vasta ihan alkua ja joissain ollaan jo hyvinkin pitkällä.
Kannattaa puhua tästä oman kumppanin kanssa. Oli suhteen vauhti mikä tahansa, puolenvuoden jälkeen voi alkaa jo pohtia, ollaanko tulevaisuuden kanssa samoilla linjoilla.
Muutaman viikon jälkeen tuli sattumalta tavattua vanhemmat ja rupateltua vähän. Joskus puolen vuoden kohdalla käytiin jostakin syystä äidin kanssa ravintolassa syömässä. Olen nyt muutaman vuoden aikana tavannut kumpaakin vanhempaa alle kymmenen kertaa. Ihan normaaleilta vaikuttavat.
En ole sukurakas, minua ei kiinnosta tavata kumppanini sukua tämän useammin enkä halua missään vaiheessa osaksi kumppanini sukua. Tämä ei liity mitenkään tunteisiini kumppaniani kohtaan. Sukulaisuussuhteet eivät vain ole mitään sellaista, mihin haluan käyttää aikaani.
Olisin huono kumppani hyvin perhekeskeiselle ihmiselle, mutta en juuri koskaan kiinnostu sellaisista, joten...
Vierailija kirjoitti:
Muutaman viikon jälkeen tuli sattumalta tavattua vanhemmat ja rupateltua vähän. Joskus puolen vuoden kohdalla käytiin jostakin syystä äidin kanssa ravintolassa syömässä. Olen nyt muutaman vuoden aikana tavannut kumpaakin vanhempaa alle kymmenen kertaa. Ihan normaaleilta vaikuttavat.
En ole sukurakas, minua ei kiinnosta tavata kumppanini sukua tämän useammin enkä halua missään vaiheessa osaksi kumppanini sukua. Tämä ei liity mitenkään tunteisiini kumppaniani kohtaan. Sukulaisuussuhteet eivät vain ole mitään sellaista, mihin haluan käyttää aikaani.
Olisin huono kumppani hyvin perhekeskeiselle ihmiselle, mutta en juuri koskaan kiinnostu sellaisista, joten...
Jep! Ei se, kuinka paljon haluaa tavata toisen vanhempia, kerro tunteiden laadusta vaan siitä, kuinka tärkeänä tällaisia juttuja pitää. Kyllä minullakin ollut deittejä, jotka olisivat viikon jälkeen halunneet vanhempieni luokse iltaa viettämään. Ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin ja sellainen kysymys vielä, että onko ollut hyvä ja varma tunne tuossa vaiheessa seurustelun suhteen vai vielä epävarmuutta toisen tunteista?
Se varmuus on sinun itsesi ominaisuus. Varmat ihmiset eivät kyseenalaista tai välttämättä edes mieti asiaa kovin paljon. Epävarmat ihmiset etsivät vuosienkin jälkeen merkkejä siitä, että toisen rakkaus on loppunut.
Kannattaa tutustua kiintymystyyleihin.
En ole tavannut koska mies ei itsekään ole tänä vuonna käynyt isänsä luona toisella puolella maata. On kyllä sanonut että esittelee minut jos isä tulee käymään tällä paikkakunnalla.
Olemme käyneet miehen kanssa yhdessä lomalla mikä tuntui jonkinlaiselta etapilta. Muutoin tapaamme kerran viikossa 1-2 yötä.
Välillä epäröin yhä eikä mitään tulevaisuuden suuria suunnitelmia ole tehty. Ei minulla ole omiakaan suunnitelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä pitäisi epäröidä? Toisen kanssa on hauskaa, seksi on huikeaa, eikä riitoja ole. Mistä nyt vielä pitäisi stressata?
Niin ja sellainen kysymys vielä, että onko ollut hyvä ja varma tunne tuossa vaiheessa seurustelun suhteen vai vielä epävarmuutta toisen tunteista?