Lue keskustelun säännöt.
Miten päästää irti kostonhimosta? Haluaisin kostaa äidilleni jättämällä hänen lapsenlapsensa hankkimatta
20.06.2019 |
Äitini on ollut koko lapsuuteni ajan pelottava ja syyllistävä. Kun olin juuri täysikäistynyt 18 vuotias hän painosti minua tekemään abortin ja satutti minua kaikella haukkumisellaan. Olisin kovasti halunnut itse pitää lapsen, mutta pelko äitiä kohtaan voitti tässä tapauksessa. Olen traumatisoitunut abortista vieläkin ja vihaan äitiäni.
Nyt olen 28 vuotias ja äiti on alkanut utelemaan, milloin tulee perheen lisäystä. Haluaisin kostaa äidilleni siten että jätän lapset kokonaan hankkimatta mutta kärsisin itse tälläisestä kostamisesta enemmän kuin äitini. Miten voisin päästää irti vihasta ja kostonhimosta? Joku muu keino kuin psykoterapia on liian kallis kelan tukemanakin. En uskalla myöskään katkaista välejä äitiini, en tiedä tarkalleen ottaen että miksi. Ehkä pelkään häntä vieläkin ja hän on myös ainoa läheinen mieheni lisäksi. Jos katkaisisin välit äitiin ja mieheni jostain syystä jättäisikin minut, jäisin aivan yksin eikä minulla olisi enään ketään.
Kommentit (6)
Kehtaatkin syyttää muita ihmisiä omasta epävakaudestasi. Harmi ettei abortin tekijä ollut sinun sijaan äitisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Parempi yksin kuin ikävässä seurassa. Paras kosto olisi, jos pääsisit asiasta yli, hankkisit lapsia (jos niitä haluat) etkä antaisi äitisi tavata heitä.
Miksi ihmeessä? Tämä on katkeran ihmisen ajattelua
Jotkut ihmiset eivät vain pysty parempaan, mitäpä siinä on kostamista. Siinä tilanteessa täytyy vain hoitaa itsensä toisiin ympyröihin asap.
Ei ole oikein, syytellä eävakaudesta ketään, jota et tunne. Olen yli 50- v nainen, mutta veljeni sanoin, äitimme on "kuin talebaanihallinto".
Sokissa äitinsä luonteen takia, nuori nainen on tehnyt abortin aikanaan. Juridisesti kyllä itse vastaa siitä, että näin kävi, silloisen ikänsä vuoksi.
Ettei ole sytä vihaan, sinänsä. Toki lapsia saa tehdä, voi tehdä jos on mahdollista ja itse lapsia haluaa. Tuo on outoa, että koittaa kylmästi järkeillä asiaa koston kannalta.
Lähempänä kolmeakymmentä yleensä ollaan päästy nuoruuden traumoista jo yli, ja tiedetään halutaanko oikeasti itse niitä lapsia vai ei.
On aivan eri asia, saadaanko niitä. Itse olen saanut 2.
En viitsi lukea aloitusta, koska se on varmasti tosi masentava. Mutta mieti, mikä sinua itseäsi hyödyttää ja mitä itse haluat. Jos haluat lapset, olisi sulaa hulluutta olla hankkimatta niitä. Voit sen sijaan sitten jotenkin fiksusti rajoittaa äitisi pääsyä lasten luo. (Toki lasten pitää joskus mummoa nähdä).
Eiköhän paras kosto ole se, että elät itsenäisesti unelmiesi elämää etkä anna äitisi puuttua siihen ja kerrot hänelle mahdollisimman vähän.
Parempi yksin kuin ikävässä seurassa. Paras kosto olisi, jos pääsisit asiasta yli, hankkisit lapsia (jos niitä haluat) etkä antaisi äitisi tavata heitä.