Työnhaku masentaa, erityisesti palkkatoiveet ja todellisuus
Olen etsinyt uutta työtä jo yli vuoden. Kovin paljoa ei ole tosin tullut vastaan työpaikkoja, jotka todella kiinnostavat, joten hakemuksia en ole kuitenkaan tehnyt aivan älyttömiä määriä.
Nyt koko homma on alkanut kyllä nyppiä kunnolla. Olen käyttänyt hirveästi vaivaa hakemuksiin, haastatteluihin ja testeihin, mutta aina joku sitten tökkäisee.
Tuntuu, että työnantajat eivät ole valmiita maksamaan ammattilaiselle ammattilaisen palkkaa, vaan työhön pitäisi lähteä harjoittelijan palkalla. Useampikin työnhaku on varmaan kaatunut tähän, sillä liian halvalla en uusiin töihin lähde ja luulen että joku muu on sitten luvannut lähteä halvemmalla.
Miksi rekrytoijat viitsivät pyörittää koko paletin läpi vaikka palkkatoive on jo ilmeisesti lähtökohtaisesti heille liian iso? Ärsyttää, että omaa aikaa ja energiaa menee ihan hukkaan, kun sitten loppumetreillä selviää, että ollaan palkasta aivan eri mieltä.
Kommentit (15)
Minulla sama ongelma. Enkä ole edes palkan suhteen nirso.
Yli vuoden ajan olen lähettänyt hakeuksia ja päässyt 4 haastatteluun. Tosin hakemuksiakaan en ole hirveästi laitellut. Kaikki ovat aina tyssänneet kokemuksen puutteeseen, vaikka olen mielestäni varteenotettava työntekijä noihin tehtäviin. Ikää on kuitenkin lähemmäs 40 v. joten uutta alaa en ala enää opiskella, enkä pystyisikään.
Kiinnostavia ja oikeasti potentiaalisia duuneja tulee vastaan liian harvoin, joten työnhaku on pitkittynyt kohtuuttomasti. Olen siis töissä muualla, mutta paineita olisi saada jo uusi työ. Mistä apu?
CV on hiottu huippuunsa, löytyy myös netistä esittelysivut ja linkedinit ym... Pitäisikö vain hypätä oravanpyörästä kohti tuntematonta??
Työnantaja ei voi tietää että sinä joka vaadit kovaa palkkaa olisit jotenkin pätevämpi /motivoituneempi kuin kilpailijasi, joka pyytää vähemmän tai yleensä ehkä siis vain hyväksyy sen, että tuo lähtöpalkka on neuvoteltavissa.
Varsinkin jos sinulla ei ole erityisemmin uuden työnantajan alaa liippaavaa työkokemusta niin miksi maksaa yhtään ylimääräistä ihmiselle, joka kuitenkin vielä joudutaan ’kouluttamaan’ alan työtavoille ja joka ei tuo mitään lisää firmaan esim vanhojen työpaikkojen kautta kerääntyneitä kontakteja?
Jos olet oikeasti hyvä, pitää sinun voida luottaa siihen että vuoden päästä sinut halutaaan pitää talossa ja palkkaneuvottelut ovat sinulle suotuisat - tai sitten että ainakin töissä olevana olet paremmilla kantimilla hakemaan mielekkäämpää työpaikkaa. Vuosi työttömänä rupeaa jo automaattisesti vähentämään kiinnostavuuttasi ”pätevänä työntekijänä” (vaikka se epäreilua onkin).
Tai sitten vain defenssimekanismisi arvioi väärin, ja et saa sitä hakemaasi työpaikkaa jostain muusta syystä kuin tuo suht neutraali palkkatoive-ongelma.
Toivottavasti kohta tärppää sinullekin!
Vierailija kirjoitti:
Minulla sama ongelma. Enkä ole edes palkan suhteen nirso.
Yli vuoden ajan olen lähettänyt hakeuksia ja päässyt 4 haastatteluun. Tosin hakemuksiakaan en ole hirveästi laitellut. Kaikki ovat aina tyssänneet kokemuksen puutteeseen, vaikka olen mielestäni varteenotettava työntekijä noihin tehtäviin. Ikää on kuitenkin lähemmäs 40 v. joten uutta alaa en ala enää opiskella, enkä pystyisikään.
Kiinnostavia ja oikeasti potentiaalisia duuneja tulee vastaan liian harvoin, joten työnhaku on pitkittynyt kohtuuttomasti. Olen siis töissä muualla, mutta paineita olisi saada jo uusi työ. Mistä apu?
CV on hiottu huippuunsa, löytyy myös netistä esittelysivut ja linkedinit ym... Pitäisikö vain hypätä oravanpyörästä kohti tuntematonta??
Miksi et pystyisi enää opiskelemaan?
En siis sano että sinun pitäisi, mutta miksi et pystyisi?
Hyppää vaan tuntemattomaan mutta älä hyppää työttömäksi - sieltä sinun on vielä vaikeampi saada sitä toiveidesi mukaista työpaikkaa! (Itse siis tein näin - ryhdyin aika lailla eri alan yrittäjäksi vaikka minulla on ’vääränlainen’ akateeminen koulutus - ja olen sitä mieltä että kyllä kannatti)
Vierailija kirjoitti:
Kun pääsee haastatteluun asti, voi mainita, että palkasta voi neuvotella. Voit alussa suostua pienempään palkkaan, jos sovitaan, että se tarkistetaan esimerkiksi vuoden kuluttua. Voit miettiä työtehtävien ja vastuun suhdetta: saisiko paikassa myöhemmin enemmän vastuita ja sitä kautta enemmän palkkaa.
Joskus kannattaa mennä töihin halvalla, etenkin jos työttömyys on vaihtoehto. Töissä olevalla on paremmat lähtökohdat hakea uusia töitä.
Näin aikoinaan teinkin, menin siis pienemmällä palkalla töihin, kun vaihtoehto olisi ollut työttömyys ja palkkani nousikin muutaman vuoden sisällä yli 1000€. Mutta nyt olen tuossa 2-vaiheessa, eli hakemassa uusia töitä niin, että olen työssä ja ei ole mikään pakko saada uutta työtä, jos ehdot ei ole sopivat ja en ole valmis laskemaan palkkaa taas sitä 1000€:ta, koska ei kukaan voi taata että se taas nousisi uudestaan ylös. 200-300€ olisin valmis tiputtamaan palkkaa, mutta tonni on kyllä jo liikaa.
Luulen, että ongelma on naisvaltainen ala ja se että noita ”pakkosaadatöitä”-henkilöitä kisaa samoista paikoista, jolloin joku muu suostuu siihen pieneen palkkaan, että voi sitten myöhemmin (yrittää) hakea töitä, josta saisi parempaa palkkaa...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun pääsee haastatteluun asti, voi mainita, että palkasta voi neuvotella. Voit alussa suostua pienempään palkkaan, jos sovitaan, että se tarkistetaan esimerkiksi vuoden kuluttua. Voit miettiä työtehtävien ja vastuun suhdetta: saisiko paikassa myöhemmin enemmän vastuita ja sitä kautta enemmän palkkaa.
Joskus kannattaa mennä töihin halvalla, etenkin jos työttömyys on vaihtoehto. Töissä olevalla on paremmat lähtökohdat hakea uusia töitä.Näin aikoinaan teinkin, menin siis pienemmällä palkalla töihin, kun vaihtoehto olisi ollut työttömyys ja palkkani nousikin muutaman vuoden sisällä yli 1000€. Mutta nyt olen tuossa 2-vaiheessa, eli hakemassa uusia töitä niin, että olen työssä ja ei ole mikään pakko saada uutta työtä, jos ehdot ei ole sopivat ja en ole valmis laskemaan palkkaa taas sitä 1000€:ta, koska ei kukaan voi taata että se taas nousisi uudestaan ylös. 200-300€ olisin valmis tiputtamaan palkkaa, mutta tonni on kyllä jo liikaa.
Luulen, että ongelma on naisvaltainen ala ja se että noita ”pakkosaadatöitä”-henkilöitä kisaa samoista paikoista, jolloin joku muu suostuu siihen pieneen palkkaan, että voi sitten myöhemmin (yrittää) hakea töitä, josta saisi parempaa palkkaa...
Ap
Osuit varmasti naulan kantaan. Ja ilmeisesti ”naisvaltaisella alalla” tarkoitat vielä alaa, jossa et ole pystynyt hankkimaan mitään superpätevyyttä - siis jotain sellaista teknistä /taidollista osaamista tai sellaisia kovia harvinaisia kontakteja joiden avulla todella erottuisi muista hakijoista ”pätevämpänä”. Haastatteluissakaan on vaikea pystyä todistamaan että juuri sinun työpanoksesi on enemmän kuin sen ”nykyinen palkka-1000€” arvoinen ”.
Onneksesi olet kuitenkin nyt toisissa töissä - sieltä sinun on kuitenkin helpompi onnistua uuden työn saamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun pääsee haastatteluun asti, voi mainita, että palkasta voi neuvotella. Voit alussa suostua pienempään palkkaan, jos sovitaan, että se tarkistetaan esimerkiksi vuoden kuluttua. Voit miettiä työtehtävien ja vastuun suhdetta: saisiko paikassa myöhemmin enemmän vastuita ja sitä kautta enemmän palkkaa.
Joskus kannattaa mennä töihin halvalla, etenkin jos työttömyys on vaihtoehto. Töissä olevalla on paremmat lähtökohdat hakea uusia töitä.Näin aikoinaan teinkin, menin siis pienemmällä palkalla töihin, kun vaihtoehto olisi ollut työttömyys ja palkkani nousikin muutaman vuoden sisällä yli 1000€. Mutta nyt olen tuossa 2-vaiheessa, eli hakemassa uusia töitä niin, että olen työssä ja ei ole mikään pakko saada uutta työtä, jos ehdot ei ole sopivat ja en ole valmis laskemaan palkkaa taas sitä 1000€:ta, koska ei kukaan voi taata että se taas nousisi uudestaan ylös. 200-300€ olisin valmis tiputtamaan palkkaa, mutta tonni on kyllä jo liikaa.
Luulen, että ongelma on naisvaltainen ala ja se että noita ”pakkosaadatöitä”-henkilöitä kisaa samoista paikoista, jolloin joku muu suostuu siihen pieneen palkkaan, että voi sitten myöhemmin (yrittää) hakea töitä, josta saisi parempaa palkkaa...
Ap
Osuit varmasti naulan kantaan. Ja ilmeisesti ”naisvaltaisella alalla” tarkoitat vielä alaa, jossa et ole pystynyt hankkimaan mitään superpätevyyttä - siis jotain sellaista teknistä /taidollista osaamista tai sellaisia kovia harvinaisia kontakteja joiden avulla todella erottuisi muista hakijoista ”pätevämpänä”. Haastatteluissakaan on vaikea pystyä todistamaan että juuri sinun työpanoksesi on enemmän kuin sen ”nykyinen palkka-1000€” arvoinen ”.
Onneksesi olet kuitenkin nyt toisissa töissä - sieltä sinun on kuitenkin helpompi onnistua uuden työn saamisessa.
Pitää paikkansa. Ei ole mitään superpätevyyttä olemassa, tietotaitoa ja alan tuntemusta paljon, mutta ei niin konkreettista, mitä voisi haastattelussa todentaa jollain sertifikaatilla tms.
Ap
Halvalla töihin ottaja kannattaa jättää ponnahduslaudaksi ja kärkkyä putiikin kilpailijoilta samaan aikaan vakansseja. Missään nimessä ei pidä tuuduttautua ajatukseen että ”tämä on nyt se viimeinen työpaikka ennen eläkettä”
Vierailija kirjoitti:
Halvalla töihin ottaja kannattaa jättää ponnahduslaudaksi ja kärkkyä putiikin kilpailijoilta samaan aikaan vakansseja. Missään nimessä ei pidä tuuduttautua ajatukseen että ”tämä on nyt se viimeinen työpaikka ennen eläkettä”
Joo, ei nykyaikana kyllä taida enää eläkevirkoja olla. Mutta on yrityksiltä kyllä hiukan lyhytnäköistä toimintaa yrittää löytää vain halvin tekijä. Tunnetusti se ei välttämättä sitten loppupeleissä olekaan halvin, jo tulee vaikka kalliita virheitä tai saa olla heti kohta uudestaan rekrytoimassa.
Nyt yksi firma julkaisi hakuilmoituksen uudelleen. Ei ilmeisesti löytynyt ketään muutakaan riittävän halvalla....
Olisin ollut juuri sellainen henkilö, jota tehtävään hakevat. Jäi kyllä tosi outo fiilis siitä rekryprosessista.
Ap
Onko nämä työnantajat siis sanoneet paikan saannin olevan kiinni palkasta vai mistä niin päättelet? Ovathan he vain voineet etsiä jollain tavalla toisenlaista ihmistä noihin töihin.
Viimeks kun töitä hain, laitoin palkkapyynnöksi 3000€/kk.
Työsoppari allekirjoitettiin kuitenkin 3200€/kk.
Parin vuoden jälkeen sitä korotettiin pyytämättä 3700 euroon kuussa plus vajaa tonni verottomia kulukorvauksia päälle.
Eli on ihan höpöhöpöä ettei työnantajat muka maksa. Maksaa ne, olette vain väärässä paikassa töissä!
Vierailija kirjoitti:
Nyt yksi firma julkaisi hakuilmoituksen uudelleen. Ei ilmeisesti löytynyt ketään muutakaan riittävän halvalla....
Olisin ollut juuri sellainen henkilö, jota tehtävään hakevat. Jäi kyllä tosi outo fiilis siitä rekryprosessista.
Ap
Jos jää outo fiilis rekryprosessista, ei kannata mennä. Tai siis tässä tapauksessa harmitella, että ei päässyt.
Jos ei työnantajaa kiinnosta kohdella muutamaa työnhakijaa asiallisesti kuinka jaksaisi kohdella kymmeniä ja satoja työntekijöitä?
Eihän ne jaksakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt yksi firma julkaisi hakuilmoituksen uudelleen. Ei ilmeisesti löytynyt ketään muutakaan riittävän halvalla....
Olisin ollut juuri sellainen henkilö, jota tehtävään hakevat. Jäi kyllä tosi outo fiilis siitä rekryprosessista.
Ap
Jos jää outo fiilis rekryprosessista, ei kannata mennä. Tai siis tässä tapauksessa harmitella, että ei päässyt.
Jos ei työnantajaa kiinnosta kohdella muutamaa työnhakijaa asiallisesti kuinka jaksaisi kohdella kymmeniä ja satoja työntekijöitä?
Eihän ne jaksakaan.
Joo, tämä on kyllä totta!
Vierailija kirjoitti:
Nyt yksi firma julkaisi hakuilmoituksen uudelleen. Ei ilmeisesti löytynyt ketään muutakaan riittävän halvalla....
Olisin ollut juuri sellainen henkilö, jota tehtävään hakevat. Jäi kyllä tosi outo fiilis siitä rekryprosessista.
Ap
Eräs firma koitti saada minut tekemään heille 5 kuukautta töitä 490€ nettokuukausiansioilla täyttä työpäivää tehden. Mitään takeita ei olisi ollut jatkosta. Heillä oli myös samaan paikkaan avoin haku, josta olisi saanut palkkaakin. En saanut palkkatyötä, mutta orjatöihin olisivat minut kelpuuttaneet. Oloni tuntui huijatulta ja tuntui ettei minua arvostettu lainkaan. En lähtenyt polkemaan koulutukseni ja kokemukseni luomaa osaamispohjaa alle 4€ tuntipalkalla.
Kun pääsee haastatteluun asti, voi mainita, että palkasta voi neuvotella. Voit alussa suostua pienempään palkkaan, jos sovitaan, että se tarkistetaan esimerkiksi vuoden kuluttua. Voit miettiä työtehtävien ja vastuun suhdetta: saisiko paikassa myöhemmin enemmän vastuita ja sitä kautta enemmän palkkaa.
Joskus kannattaa mennä töihin halvalla, etenkin jos työttömyys on vaihtoehto. Töissä olevalla on paremmat lähtökohdat hakea uusia töitä.